Eli tämä on varmaan tuttua kaikille kilpirauhasvaivaa sairastaville/epäileville, joiden arvot mahtuvat viitteiden sisälle.
Itselläni on ollut oireita 6-7 vuotta, ja kolme vuotta sitten menin ensimmäistä kertaa näiden takia lääkärille. Sen jälkeen otettu arvot muutaman kerran, ja aina olleet normaalit (TSH enimmillään vähän vajaa 4, ja T4V vähimmillään 12). Olen sitten saanut mielialalääkkeitä (jotka eivät ole auttaneet), ja sairauspäivärahaa, kun en ole jaksanut mitään tehdä.
Vasta tänä vuonna tajusin, että normaaleillakin arvoilla voi olla sairas, mutta enpä ole silti päässyt mitenkään eteenpäin. Juuri äsken oli taas puhelinaika uudella lääkärillä, joka sanoi, että TSH 2,67 ja T4V 12 ovat ihan hyvät arvot. >:( Tiesin kyllä sen verran, mutta tiedän myös, etteivät ne sulje pois vajaatoiminnan mahdollisuutta...
Ärsyttää, kun tuntuu, etten pysty elämään minkäänlaista normaalia elämää. Viimeiset 6 vuotta olen lähinnä istunut kotona ja nukkunut, en ole nauttinut elämästä yhtään, enkä tavannut juuri yhtään ihmisiä, joten ahdistaa ajatella, että elämäni olisi vielä kauan tällaista. Olen vielä alle 25, mutta tuntuu jo, että elämäni on valumassa kokonaan hukkaan.
Aion silti pyytää tuolta lääkäriltä lisää kokeita, ja lähetettä endolle, mutta tuntuu aika toivottomalta. Millä tavalla ja mistä muut "normaaliarvoiset" ovat saaneet koelääkityksiä? Tuskin ainakaan helposti...
Itse en aio luovuttaa, ennen kuin saan ainakin kokeilla toimivatko lääkkeet, ja toivon, etteivät muutkaan luovuta, jos eivät voi oireidensa kanssa elää. :I Tähän mennessä olen käynyt yhdellä yksityisellä lääkärillä (ei ollut endo vaan sisätautilääkäri), ja kokemus oli surkea, mutta aion silti vielä yrittää, jos seuraavaa kiinnostaisi vähän enemmän.
Itselläni on ollut oireita 6-7 vuotta, ja kolme vuotta sitten menin ensimmäistä kertaa näiden takia lääkärille. Sen jälkeen otettu arvot muutaman kerran, ja aina olleet normaalit (TSH enimmillään vähän vajaa 4, ja T4V vähimmillään 12). Olen sitten saanut mielialalääkkeitä (jotka eivät ole auttaneet), ja sairauspäivärahaa, kun en ole jaksanut mitään tehdä.
Vasta tänä vuonna tajusin, että normaaleillakin arvoilla voi olla sairas, mutta enpä ole silti päässyt mitenkään eteenpäin. Juuri äsken oli taas puhelinaika uudella lääkärillä, joka sanoi, että TSH 2,67 ja T4V 12 ovat ihan hyvät arvot. >:( Tiesin kyllä sen verran, mutta tiedän myös, etteivät ne sulje pois vajaatoiminnan mahdollisuutta...
Ärsyttää, kun tuntuu, etten pysty elämään minkäänlaista normaalia elämää. Viimeiset 6 vuotta olen lähinnä istunut kotona ja nukkunut, en ole nauttinut elämästä yhtään, enkä tavannut juuri yhtään ihmisiä, joten ahdistaa ajatella, että elämäni olisi vielä kauan tällaista. Olen vielä alle 25, mutta tuntuu jo, että elämäni on valumassa kokonaan hukkaan.
Aion silti pyytää tuolta lääkäriltä lisää kokeita, ja lähetettä endolle, mutta tuntuu aika toivottomalta. Millä tavalla ja mistä muut "normaaliarvoiset" ovat saaneet koelääkityksiä? Tuskin ainakaan helposti...
Itse en aio luovuttaa, ennen kuin saan ainakin kokeilla toimivatko lääkkeet, ja toivon, etteivät muutkaan luovuta, jos eivät voi oireidensa kanssa elää. :I Tähän mennessä olen käynyt yhdellä yksityisellä lääkärillä (ei ollut endo vaan sisätautilääkäri), ja kokemus oli surkea, mutta aion silti vielä yrittää, jos seuraavaa kiinnostaisi vähän enemmän.
Vastaukset 35
Vanhimmat
arvoilla jaksaisi normaalia elämää. T4V-arvosi on matala kun taas TSH voisi olla alhaisempikin....
Jaksamisia! Älä anna periksi!
Kiitos :)
koelääkitystä. Moni on saanut avun ja lääkitystä on jatkettu.
Yritin vähän aikaa sitten ehdottaa koelääkitystä yksityiselle lääkärille, jonka kuvittelin olevan vähän kiinnostuneempi oireista ja välittävän vähemmän arvoista kuin terveyskeskuslääkärien, mutta turha toivo. Sanoi ensin, että pitäisi ottaa T3V, koska minulla on väsymyksen lisäksi lähinnä liikatoiminnan oireita, ja kun se oli normaali sanoi vain, ettei kilpirauhasessani voi olla vikaa.
Terveyskeskuslääkäreiltä pyytäminen tuntuu vähän turhalta, että tekisin itseni sen mielestä vain naurettavaksi. Tänäänkin, kun sanoin lääkärin kerrottua puhelimessa tulokset, että haluaisin lähetteen endolle, hän kysyi kummastuneelta kuulostaen, että miksi. Vastaukseni taisi myös hämmentää, sanoin että oireiden takia... :I Mutta jossain vaiheessa, toivottavasti pian aion yrittää vielä jollain toisella yksityislääkärillä, sellaisella, joka varmasti tietää asiasta.
Älä anna periksi. Itse olen jo hoidossa, mutta en vielä missään nimessä kunnossa, Hoitokin vielä aikansa, ennenkuin saa arvot kohdilleen...
Ei muuta kuin espanjaan, sieltä saa tyroksiinia ilman reseptiä. Sitten vaan uusiksi arvoja mittailemaan ja omapuoskarointi rules ;) jos ei muu toimi.
:P Luulenpa, että kokeilen ensin löytää paremman lääkärin, sillä voin kokeilla vielä ainakin muutamaa, ennen kuin Espanjassa käynti tulisi halvemmaksi.
Kiitos kannustuksesta, ja onneksi olkoon hoidon alkamisesta edes. :P Enkä kyllä anna periksi, vaikka välillä iskeekin epäilys, että kaikki oireeni johtuvat eri asioista, ja vielä sellaisista joille ei voi mitään...
Yhyh, parin viikon kuluttua menen taas lääkärille, ja tekisi mieli kirjoittaa paperille kaikki oireet valmiiksi, sillä joistain en ole muistanut tai älynnyt kertoa vielä yhdellekään lääkärille.
Pelkään vain, että kun näytän tai kerron litaniani, hän olettaa heti, että kaikki pahimmatkin ovat pikkuvaivoja, pientä väsymystä, pientä hikoilua, ja että etuhampaideni heiluminen on kuviteltua. Sitten jos kerron, etten kestä elää näin, enkä pysty käymään töissä tai opiskelemaan väsymyksen vuoksi, saan varmaan (taas) kuulla että olen masentunut (minkä mahdollisuus tietysti lääkäreiden mielestä sulkee pois kaikki muut vaihtoehdot).
Lisäksi haluaisin saada muita testejä muiden vaihtoehtojen poissulkemiseksi, ja jotta ei tulisi niin kalliiksi kun menen yksityiselle, mutta mitenhän sekopäisenä ja luulosairaana lääkäri pitää potilasta joka pyytää itse useita verikokeita, joita harvemmin otetaan.
Aloin jo miettiä, että pitäisikö taktikoida, ja valita haluanko verikokeet, lähetteen endolle, vai uskallanko jopa yrittää pyytää koelääkitystä. Jotenkin tuntuu, että pakko keskittyä johonkin, sillä kaikkeen lääkäri ei mitenkään suostu, sillä hänen mielestään olen varmaan ihan terve...
Mitäs jos ihan ensitöikses aloittaisit B-vitamiinivalmisteen säännöllisen syönnin? Saatat kuulua meihin, jotka kulutamme sitä vitamiinia eniten. Tupakoitsijoilta kuluu eniten C-vitamiinia ja aktiivisilla ihmisillä tuppaa B-vitamiinit hupenemaan. Siihen kun lisää vielä kiivaasti toimivan kilpparin niin A VOT!
Mars apteekkiin.... Syö purkillinen ja kuulostele sen jälkeen uudestaan elimistöäsi.
Kirjoita ihmeessä paperille kaikki mahdollinen mikä mieleen tulee. Oireet ja kaikki mitä pitäisi muistaa kysyä. Asiallinen lääkäri ei ole siitä moksiskaan!
Mulla oli jopa niin fiksu lekuri, että ehdotti itse lapun kirjoittamista seuraavaa käyntiä ajatellen, kun en muistanut puoltakaan asioista(Vajiksen oire senkin).
Throxinit sain tuolta samalta lääkäriltä. Hän oli yksityinen yleislääkäri. Eli ei tullut kovin kalliiksi.
Ok, teen sitten niin. :) Vaikka pitää sanoa, että kokemus on tehnyt epäluuloiseksi, enkä ihan heti jaksa uskoa, että tämäkään terveyskeskuslääkäri olisi täysin asiallinen.
Onpa muuten vaikea päättää, mitä tehdä kun arvot ovat sellaiset, että saatan hyvin olla terve, mutta saatan olla sairaskin. :/ Olo on niin sairas, että tekisi kyllä mieli laittaa vielä vähän rahaa uuteen yksityislääkäriin, mutta toisaalta pelkään, että olen vain epätoivoinen ja vain haluan kuvitella, että minulla on kilpirauhasvaiva, ja että voisin saada paremman olon lääkkeillä. :I
Miten ihmeessä jotkut saavat tyroksiinia normaaliaarvoilla? Minulla on jo neurologisia oireitakin. Toivottavasti olisi jotakin tehtävissä, että eivät pahene. Eiköhän niiden syy pitäisi selvittää? Testattuja muistivaikeuksia, aloitekyvyttömyys, työnteon jaksamattomuus, huono maku- ja hajuaisti, ihotunnon puutoksia.
Mitä meidän suurten ikäluokkien tulevaisuus tulee olemaan - dementiaa, Alzheimeria - kukaan ei piittaa hoidosta. Muistivaikeuksiin on muiden syiden lisäksi kaksi tärkeää aineenvaihdunnallista syytä, toinen on B-vitamiinien puute ja toinen kilpirauhasen vajaatoiminta. Kuka maksaa viulut, jos ei hoideta?. Nyt on kysymys jostakin tyroksiinikokeilusta, jota ei voida tehdä, koska normaaliarvot on asetettu liian väljästi.
Niin, onko sillä tyroksiinikokeilulla haittavaikutuksia, te jos tiedätte, vastatkaa. Vai mistä on kysymys, ettei sitä voi kokeeksi antaa? Se Kelan antama korvaus on niin pieni yksityislääkärikäynnistä ja peruskorvaus lääkkeistä. Pitääkö seuraavaksi itse maksaa kokonaan, että voi kokeilla?
Kyllä kai suuri joukko "vajaakuntoisia" joutaa sairaseläkkeelle. Tekeydytään todella niin sairaiksi, ettemme kerta kaikkiaan pysty työhön. Vai pitäiskö lähettää adressi "asiantuntijoille" ja päättäjille?
Olisi kiva tietää kuinka monta on sellaista, jotka ovat saaneet lääkityksen normaaliarvoilla ja jos sitä on jatkettu niin ovat parantuneet pitkäaikaisesti eikä vain luulleet parantuneensa. Ettei ole löytynyt jokin muu syy. Kertokaa!
Yritän ruokkia aivojani B-vitamiinivalmisteella, kalaöljykapseleilla ja suklaalla. Suklaa selvästi piristää ajatteluani ja istumisen jaksamista. Muuten olen muuttanut ravintoani valkuaispitoisempaan suuntaan, mutta olen alkanut lihoa. Eikös B-vitamiini ole tärkeä myös kilpirauhasen toiminnalle. Aika monimutkaista tuo aineenvaihdunta, mikä vaikuttaa mihinkin ja mitä kautta.
Lainaus: " Tekeydytään todella niin sairaiksi, ettemme kerta kaikkiaan pysty työhön."
Eipä tarvitse tekeytyä sairaaksi, kun on todella työkyvytön!!! Mulla tosin on lääkitys (aloitettu ns. normaali arvoilla), mutta riittämätön.
Minulla arvot ja olo parantui koelääkityksellä (jonka sain yksityiseltä yleislääkäriltä) ja sain jatkaa lääkitystä. Nyt vain on niin, että tulehdus on edennyt ja arvot taas lähes samassa pisteessä, kuin ennen lääkityksen aloitusta. Nostaa ei voi, kun lääkärin mukaan arvot ok! Kiitos ja näkemiin...Ja seuraava potilas...
Nostin kyllä annosta omatoimisesti seuraavana aamuna, mutta ei ole vielä ehtinyt paljoa vaikuttaa. Ja menin myös yksityiselle endolle, näytin labra paprut yms. ja tämä oli sitä mieltä, että alihoidettu olen ja kaikille ei riitä viitearvoissa oleminen. Eli nyt on lupa nostolle ihan virallisesti.
Minullakin on neurologisia oireita, ajattelun hitautta, aloitekyvyttömyyttä, väsymystä ja keskittymiskyvyttömyyttä. Lääkäreitä ei tietenkään kiinnosta, koska on helpompaa vain hymyillä ymmärtäväisesti ja sanoa, että johtuu psyykkisistä syistä.
Oikeastaan olen välillä melkein vakuuttunut, että he ovat minun kohdallani oikeassa, ja on turha yrittää muuta, mutta yritän olla luovuttamatta, koska haluan olla varma. Olisihan se helpompaa, jos kaikki johtuisi jostain fyysisestä syystä, jonka voi melkein parantaa lääkkeillä.
En siis aio luovuttaa, älkää te muutkaan. :)
Ensi viikolla yritän kinuta tyroksiinia terveyskeskuslääkäriltä, ja koska en varmaan saa, olen jo varannut ajan yksityiselle endokrinologille. Pitää varmaan vain yrittää olla päättäväinen ja vakuuttava. :/
Itse huomasin vajaatoimintaan viittaavia oireita vasta viime talvena, menin kokeisiin, mutta arvot pysyivät viitearvoissa ensimmäisissä 4 kokeissa, mutta sitten viime keväänä onneksi liikahtivat hieman viitearvon ulkopuolelle. Siltikään lääkäri ei meinannut antaa lääkettä, mutta kun aloin itkemään se heltyi! :)
Sitä ennen vajaatoimintaan tutustunut ja siitä luennoinut yksityislääkäri oli kertonut minulle, että vajaatoiminta voi olla, vaikka veriarvot ei sitä näyttäisikään. Sain ko. lääkäriltä hänen omalla luennollaan käyttämänsä "kalvot" paperimuodossa. Niissä sanotaan mm.: "Matala aamulämpö, n. 35,5-36 astetta ja sopivat oireet viittaavat lievään tai subkliinisen hypotyreoosiin, vaikka laboratorioarvot olisivat normaalit. -- Lämpö mitataan mielellään kielen alta ennen ylösnousua ainakin 3:na peräkkäisenä aamuna (miel. viikon ajan). Naiset mittaavat aamulämmön kuukautisten 2:na, 3:na ja 4:nä päivänä."
Toivottavasti tästä olisi ainakin jotain apua! Ja onnea seuraavaan lääkärissä käyntiin!!
Pitääkin kokeilla tuota seuraavien kuukautisten aikaan. Tai ehkä tuo jotain kertoo muinakin päivinä otettuna. Mietin vain, että riippuukohan tuo siitä, että onko tyypillinen paleleva vajaatoimintainen. Itse en palele, ja yksi syy uskoa muuhun kuin vajikseen on yleensä korkeahko lämpöni (37, ja välillä enemmänkin). Kilpirauhasarvojani on testailtukin vain siksi, että useimmat oireeni kuulostavat kovasti liikatoiminnalta.
Kiitos kannustuksesta. :)
Ja itsekkö siis epäilet kuitenkin vajaatoimintaa? Mitä vajaatoimintaan viittaavia oireita sulla on? ..kun toi hikoilukin yleensä liitetään liikatoimintaan.. Ja mitkä ne sun arvot olikaan..?
Ajattelun hitautta, aloitekyvyttömyyttä, väsymystä ja keskittymiskyvyttömyyttä. Eli psyykkisiä vain, mutta en vain ole löytänyt niille mitään selitystä, mielialalääkkeetkään eivät ole tehneet mitään. TSH on vaihdellut 2-3,8 välillä, ja t4v 12-16. Olen siis tietysti epäilevä, mutta lähinnä se, että TSH:ni on joitain suosituksia korkeampi on saanut minut toivomaan, että löytäisin syyn huonoon olooni vajaatoiminnasta.
Vaihda lääkäriä niin monta kertaa että saat kinutuksi koelääkityksen, josta sitten näkee parin kuukauden koeajalla, onko apua. Aloitus 0,025 mg pillerillä, sitten nosto kaksinkertaiseksi. Pitäisi jo olla vaikutusta.
Nyt on sitten monet lääkärit testattu. Kilpirauhasessa ei sitten kerta kaikkiaan ole vikaa lääkärien mielestä, kai se pitää uskoa! Eikä ole verensokerissakaan. Sisätautilääkärin mielestä ei sillä puolen ole vikaa. Parempi, ettei lääkkeitä tarvitse. Jospa tästä kehkeytyy masennus, jota voisi kokeilla syyksi.
Itse en ole enää yhtään vakuuttunut. :( Kävin tänään lääkärillä, jonka mielestä arvoni ovat liian hyvät koelääkitykseen. Minulla on aika varattuna yksityiselle endokrinologille parin viikon päähän, mutta tekisi ainakin mieli perua, koska en halua tuhlata rahaa turhaan.
jokainen tekee terveydelleen mitä haluaa. Älä sitten viiden vuoden päästä itke, että olisi pitänyt sittenkin ottaa ne tyroksiinit.
Sinulla olevat oireet arvot viittaavat selvään vajaatoimintaan.
Me ollaan kyllä puun ja kuoren välissä! Mennään itkeen psykiatrille! Jos niillä olis enemmän aikaa perehtyä meidän tilanteeseen.
En suosittele. Olen kokeillut, ja ymmärrystä tuntui riittävän enemmän, mutta oloni ei ole parantunut. Jos vika ei ole psyykkinen, psykiatri tuskin osaa auttaa.
Majgret on kyllä oikeassa, mahdollisen kilpirauhasongelman selvittämiseksi kannattaisi taistella, vaikka varmuutta ei olisikaan. Sitten tosiaan harmittaisi, jos vuosien kuluttua saisi tietää, että vika oli oikeasti kilpirauhasessa.
Yksityislääkärin valitseminen on vain vähän vaikeaa, koska ainakaan ensimmäinen jolla kävin ei ollut kovin hyvä, ja harmittaa enemmän jos ei saa apua kalliilta lääkäriltä. :(
Mun pitää mennä huomenna varmaan hakemaan antibioottikuuri, koska niin koskee toiselle puolelle kurkkua, ja melkein koko naamaan ja päähän, etten saa nukutuksi. Kävin joitakin päiviä sitten kurkkulääkärillä, jonka tilasin lääkärin puhelinajalla siksi, että olisi kuvattu tuo kurkun puoli. Tulin ulos lääkäriltä, ja huomasin, että mulla oli antibioottiresepti kourassa maksulapun kanssa. En osannut kysyä siitä mitään, kun ei ollut puhetta. Kuvausasiakin jäi. Olen sinnitellyt ilman antibioottia, kun kurkussa ei näy mitään kuin tavanomaista eritevuotoa.
Seuraavaksi panen toivoni neurologiin.
Käy sinä siellä endokrinologilla ja kerro miten kävi.
Hihii, sainpa koelääkityksen. Lääkäri sanoi, että on lähes varma, ettei minulla ole vajaatoimintaa, mutta suostui kuitenkin antamaan koelääkityksen kun pyysin. Sain myös lähetteen natrium-, kalium-, ferritiini- ja b-12 -verikokeisiin, koska lääkäri arveli, että niistä saattaisi löytyä syy oireisiini. Tuo lääkäri taisi olla sisätautilääkäri oikeasti, mutta endokrinologiaankin perehtynyt.
Taisin itsekin jo vakuuttua, ettei kilpirauhasessani ole vikaa, mutta on ihanaa (vaikka pelottavaa) saada varmuus.
Toivon, että tilanteesi paranee. Minä jatkan taisteluani muun alan lääkäreiden kanssa, kun sisätautilääkäreistä ja endokrinologista ei ole ollut mitään apua. B-vitamiinissa ei ollut mulla vikaa. Hampaiston kuvaus ja PET-kuvaus edessä, ehkä psykologi...
En suosittelisi ihan kokonaan luovuttamaan kilpirauhasasioiden tutkimista. Hyvä silti selvittää muitakin, koska mistä sitä ikinä tietää, samat oireet voivat varmaan sopia vaikka miten moneen eri juttuun.
Mutta toivon onnea sinullekin, toivottavasti pääset parempaan suuntaan ja eteenpäin selvittelyissä. :)
Niin, koko kesä on mennyt selvittelyssä. Nyt olen tilannut psykiatrin. Kyllä se varmaan ymmärtää myös noista hormoniasioista. Että voiko kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa oireeni. Löysin netistä jonkun masennustestin. Sain siitä 6 pistettä, kun todennäköiseen masennukseen tarvittaisiin 12.
Voi olla, etten voi esim. serotoniinia käyttää ennen kuin PET-kuvaus on tehty, ettei se häiritse. Siinä mitataan aivojen aineenvaihduntaa. Toivottavasti se kertoisi, että jossakin, esim. muistialueella on puutosta jostakin, minkä voisi korvata - tyroksiinilla... serotoninilla tms.
Tuntuisi vain, että olisi niin helppo kokeilla. Jos osuu oikeaan, monet vaivani voisivat parantua tyroksiinilla.
Aloitin nyt antibioottikuurin valuvaan nielurisatulehdukseeni kysyttyäni ensin hammaslääkäriltäni, että onko se (Kefalex 750) sopiva antibiootti, jos on myös hampaan juuressa tulehdus. Jotakin mulla on tuolla leukakulmassa hassusti.
Täytyisiköhän harkita matkustamista Helsinkiin endokrinologille... Työ pitäisi saada sujumaan. PET-kuvaukseen ja neurologille pääsy voi taas kestää...
Mukavaa syksyä sinulle, niin kuin muillekin.
Sain nyt serotoniinin takaisinoton estäjää. Se ei kuulemma haittaa PET-kuvauksessa. Hampaassa on kaamea reikä paikan alla, ja se joudutaan juurihoitamaan, ja nielurisoihin menee antibioottia. Toivottavasti työteho nyt paranee.
serotoniinin takaisinotonestäjää. Kun en ole masentunut, ja sillä on sivuvaikutuksia.
Juu, ei ehkä kannata heti ensimmäiseksi ainakaan. Itse tyydyin sellaisiin monta ennen kuin tajusin kyseenalaistaa lääkärit. Eivätkä ainakaan minulla auttaneet, kun vika ilmeisesti oli muualla.
Joten suosittelisin sinuakin yrittämään mieluummin muuta, vaikka en olekaan vielä omalla kohdallani huomannut tyroksiinin auttavaa vaikutusta.
Kyllä tosiaan kuulosti tutulta. Itsekin kärsin yli kymmenen vuotta..mutta nyt olen lääkityksellä ja olo on aivan toinen. En tiedä missä asut, mutta jos sinulla on mahdollisuus käydä Tampereella Koskiklinikalla Jorma Salmen vastaanotolla niin suosittelen todella lämpimästi ja tosissani. Olen varma, että saat avun. Hän on alan asiantuntija ja tuijottaa myös potilaan oloon eikä vain pelkkiä koetuloksia. Toivon, että näet tämän viestin, koska näytti olevan aikaa siitä kun itse olit tänne kirjoittanut.