Olen miettinyt Mercruiser 175hv,4,3l,V6 bensakoneen vaihtoa johonkin tehoiltaan vastaavaan Dieseliin.
Vetolaite on Alpha One vm1991.
Mikä diesel olisi hyvä. Mitä käytetyt maksaa?
Mitä tosta vanhasta saa.
Olisko Volvo Toyota vai joku muu.
Sais olla mieluummin kevyempi vaikka tehotkin vähän laskisivat.(nykyinen painaa 400kg)
Vetolaite on Alpha One vm1991.
Mikä diesel olisi hyvä. Mitä käytetyt maksaa?
Mitä tosta vanhasta saa.
Olisko Volvo Toyota vai joku muu.
Sais olla mieluummin kevyempi vaikka tehotkin vähän laskisivat.(nykyinen painaa 400kg)
Vastaukset 26
Vanhimmat
Osta joku tehtaalla tehty merikone. Itse marinoidut koneet laskevat jälleenmyyntiarvoa. Yleensä marinointi tehdään alitehoiselle koneelle, kustannuksissa tinkien ja hakematta sopivia välityksiä ym. ym. , joten kone käy liian kuumana ja suoritusarvot putoavat roimasti.
Vanha kone on aina kysymysmerkki, kun ei koskaan tiedä missä kunnossa se todella oikein on. Lisäksi käytetyistä pyydetään suhteessa uuden hintaan ihan liikaa. uusi maksaa maltaita, joten ikivanhastakin saa maksaa kohtuuttoman paljon.
Laita volvo vetolaitteineen.
Mercruiserin dieseleleistä ei ole paljonkaan hyvää kuulunut. Jäljelle jää vain volvo ja yamaha, joilla on oma vetolaite.
150hv varmaan riittää.
alla jotain hintainfoo...
http://www.datapaasi.com/volvopenta/
Mistäs tietotoimistosta olet tuollaista paskapuhetta kuullut ? Mulla on D-Tronic jossa ei mitään ongelmia ollut, paitsi vähän liikaa vääntöä..... sen sijaan samojen veneiden Kadeista on kansia vaihdeltu urakalla
Kevyempi kuin vastaavantehoiset Volvot. Ja aavistuksen edullisempi, itsellä ollut parikin eikä mitään ongelmia.
Hanki jostain minkä tahansa viime vuoden Vene-lehden ns. katsausnumero. Volvot on kalleimmat (ylihinnoitellut) ja myös painavimmat. Joten kannattaa katsoa muitakin merkkejä.
Sovituspaloja vetolaitteeseen on kaikilla, joten jos ei oo siinä tunnit täynnä, niin eiku uus kone tilalle. Tarkista myös rusetti, että on sopiva saamaan uudet tehot sekottaamaan vettä paatin perässä.
Uusi diesel maksaa yli tuplat mitä vastaava dieseli. Esim. 135 merccu bensa maksaa vetolaitteineen n. 10000e ja vastaava dieseli yli 20000e euroa. Laske ensin montako vuotta joudut ajamaan ennen kuin säästä polttoainekulujen erotuksella hankintahinntojen erotuksen?
kyllä kova kauppamies dieselin vetolaite paketin saattaa saada alle 15000e,jolloin vastaava bensa v-6 jää vain pari tonnia halvemmaksi ja sitten kun laskee vaikka verollisen dieselin - bensan hinnan myös kulutus eron dieselin hyväksi...
Katopa http://www.fnm-marine.com/
melko kevyitä dieseleitä.
Itsellä on ATM155 johon olen ollut tyytyväinen.
EU on keksinyt kaikkeen direktiivin suomalaisille, jotta eläminen olisi kalliimpaa kuin muualla Euroopassa (siellä ei direktiiveistä piitata).
Kevyen polttoöljyn (verottoman dieselin) käyttöön tulee direktiivi, joka lopettaa löpön käytön veneissä 2007. Veneissä pitää käyttää siten verollista dieseliä, joten moottorin vaihtohyöty jää minimaaliseksi vähissä ajoissa.
Ainoastaan maalaispojat saa ajaa huvirallia traktoreilla löpöllä (laittomasti toki).
jonka sain tänään viittaa siihen, että Suomi todennäköisesti hakee EU:lta erivapaudelle jatkoa. Saa nähdä nyt. Kyse on siitä millaisia edustajia olemme Arkadianmäelle valinneet. Se on meidän käsissä.
Ai ??? Missä on tietolähteesi ? Voitko jatkossa kertoa meille lisää asiasta, vaikka aloittamalla uuden säikeen ! Asia kiinnostaa aika paljon tällaista tavallista duunaria, jolla menee kesässä 3-4000 litraa löpöä....
http://www.venelehti.fi/tiesitko-taman/suomi-luopumassa -veneilijoiden.aspx
Poikkeus loppuu jos sille ei haeta jatkoa. Asiasta kiinnostuneet kansanedustajat ovat kyllä jättäneet aloitteen, mutta ilmeisesti Suomen oma Kuningaskunta Valtiossa eli valtiovarainministeriö tekee juuri niinkuin sitä huvittaa.
Britanniassa veneilyjärjestöjen ja venealan järjestöjen painostus sai hallituksen reagoimaan ja vaatimaan komissiolta jatkoaikaa koska vuonna 1999 säädetty energiaverodirektiivi sen kerta mahdollistaa.
http://www.waterways.org.uk/reddiesel.asp
http://www.britishmarine.co.uk/default.asp?id=109
Ja täältä löytyy (englanniksi) viimeisimpiä uutisia mm. komission suhtautumisesta:
http://www.rya.org.uk/KnowledgeBase/legal/legalhomepage reddiesel.htm
Alla vielä tuo aloite kun ei sen pelkkä linkitys näyttänyt onnistuvan:
"TPA 67/2006 vp - Pertti Salovaara /kesk ym.
TOIMENPIDEALOITE 67/2006 vp
Polttoöljyn veneilykäytön kansallinen verokohtelu
Eduskunnalle
Veneily on itsestään selvä ja välttämätön lähtökohta saariston vakinaisille asukkaille ja saaristossa lomaa ja vapaa-aikaa viettäville. Saaristomatkailu mahdollistaa erilaisten palveluiden kehittymisen myös saaristolaisten itsensä käyttöön. Saaristolaisia on uhkaamassa merkittävä kustannusten nousu vuoden 2006 lopussa polttoöljyn veroedun päättymisen myötä.
Veneily ei maassamme ole ollut mikään hyvätuloisten etuoikeutettu harrastus. Valtaosa veneilijöistä on pieni- ja keskituloisia, ja keski- tai suurikokoisia "koko kansan" moottoriveneitä on maassamme noin 150 000.
Liittyessään Euroopan unioniin Suomi sai liittymissopimuksessa poikkeuksen veneilykäyttöön tarkoitetun polttoöljyn verokohtelun osalta. Samanlainen poikkeus on ollut neljällä muulla jäsenmaalla, eli Isolla-Britannialla, Irlannilla, Belgialla ja Maltalla.
Euroopan unionin neuvosto on 27 päivänä lokakuuta 2003 antanut direktiivin (2003/96/EY) energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta eli ns. energiaverodirektiivin. Direktiivin 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot valtuutetaan soveltamaan direktiivin liitteessä II tarkoitettuja verotason alennuksia ja vapautuksia, mikä Suomen osalta tarkoittaa juuri mm. polttoöljyn käyttöä huviveneissä. Valtuutuksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006, jollei sitä ennen komission ehdotuksen pohjalta tehtävästä neuvoston tarkistuksesta muuta johdu.
Suomi ei ole vastauksessaan komission tiedusteluun energiaverodirektiivin liitteissä II ja III tarkoitettujen poikkeusten ja vapautusten osalta esittänyt tai vaatinut niiden jatkamista 31.12.2006 jälkeen. Hallitus on myös vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen (KK 44/2006 vp ) todennut aikovansa odottaa komission toimenpiteitä. Samassa vastauksessa hallitus kuitenkin toteaa poikkeuksien olevan yhteisöoikeudellisesti mahdollisia, mikäli komissio antaa asiaa koskevan ehdotuksen ja neuvosto hyväksyy sen yksimielisesti.
Kansallisten poikkeusten toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että valtioneuvosto ilmaisee Suomen kannan komissiolle asian ollessa vielä komission valmistelussa. Komission ehdotuksen valmistuttua asiaan vaikuttaminen ei enää ole todennäköisesti mahdollista.
Energiaverodirektiivin taustaolettamana on yhteismarkkinoiden toteutumisen ohella toiminut myös verotuksellinen ympäristöohjautuvuus. Nyt tuo jo toteutuva ympäristöohjautuvuus on vaarassa loppua, mikäli veneen kokoon ja massaan suhteutettujen vähäpäästöisempien dieselmoottoriveneiden haltijat joutuisivat EU:n taholta rangaistuiksi nykytilanteeseen verrattuna ylimääräisillä verotaakoilla.
Dieselmoottori on hankintahinnaltaan kalliimpi, mutta kalliimman moottorin hintaa kompensoivat polttoainekustannukset. Jos polttoaineessa ei ole enää veroetua, niin veneilijöille olisi kokonaistaloudellisesti edullisempaa uushankintojen ja moottorinvaihtojen osalta päätyä vaarallisempiin ja luontoa enemmän kuormittaviin bensiinikoneisiin. Vesillä tapahtuvien päästöjen osalta komission tavoitteet kääntyvät siis negatiivisiksi, jos poikkeuksesta luovuttaisiin.
Verotuottojen osalta eli fiskaalisesti kansallinen polttoöljyn veroetu on lähinnä mitätön, huviveneilyn taloudellisuuden, turvallisuuden sekä ympäristövaikutusten osalta taas sitäkin suurempi. Dieselmoottori on paremmasta hyötysuhteestaan johtuen polttoaineeltaan taloudellisempi ja tuottaa myös vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Polttoöljyn leimahduspiste on alhaisempi kuin bensiinin, joten se on erityisesti veneilykäytössä huomattavasti turvallisempi vaihtoehto.
Poikkeuksen loppumisella on myös aluetaloudellisia vaikutuksia. Kuntien ja yksityisten palveluntarjoajien venesatamien investointien käyttöaste tulee kalliimmaksi muuttuvan veneilyn myötä. Korjaamo- ja konemyyntiala tulee myös kärsimään veneiden dieselöintien poistumisesta ja huoltotoimien loppumisesta, mikä vaarantaa alan työpaikat.
Iso-Britannia on maaliskuun 22 päivänä 2006 kansallisen budjettiehdotuksen antamisen yhteydessä virallistanut marraskuun 2005 alustavan kantansa, jonka mukaan maa aikoo pyrkiä mitä painavimmin vaikuttamaan komission tulevaan ehdotukseen siten, että se tulisi sisältämään Isolle-Britannialle myönnettävän jatkon huviveneilyssä käytettävän polttoöljyn lievemmän verokohtelun osalta.
Suomessa venealalla toimii jopa 600 yritystä. Veneala työllistää suoraan 2 700 henkeä ja välillisesti miltei saman verran. Venealan myynti on merkittävää myös yleisen teknisen kaupan piirissä. Veneilijöiden käyttämät merkittävimmät palvelut ovat huolto- ja korjaustoiminta, jatkuvasti lisääntyvät säilytys- ja kuljetuspalvelut sekä vakuuttaminen. Matkaveneily on erityisen tärkeää niissä rannikon, sisävesien ja saaristomeren kunnissa, jonne matkaveneily voimallisimmin kohdistuu. Matkaveneilyssä vierasvenesatamiin virtaa rahaa yöpymisten yhteydessä vuosittain vähintään 5 milj. euroa. Päivittäiskävijät tuovat rahaa vähittäiskaupan sekä ravitsemusalan palveluille ehkä jopa enemmän kuin yöpyvät matkaveneilijät.
Valtio ja kunnat saavat venealalta ja veneilystä vähintään 100 milj. euron verotuotot vuodessa. Välitön työllistäminen synnyttää vuosittain arviolta 20 milj. euroa ansioverotuloja. Valtio saa venealan kaupasta 25 milj. euron arvonlisäverotulot, polttoaineiden myynnistä polttoaineveroja 42 milj. euroa ja arvonlisäveroja 14 milj. euroa sekä venevakuutuksista vakuutusmaksuveroja noin 3 miljoonaa euroa. Merenkulkulaitokselle veneilyn väylien ylläpidosta koituu noin 3 milj. euron vuosimenot. Lisäksi kunnat ja ympäristöhallinto panostavat veneilyn väyliin ja reitteihin ainakin useiden satojen tuhansien eurojen arvosta vuosittain. Kuntien panostukset veneiden säilyttämispaikkoihin sekä vierasvenesatamiin ovat arviolta yhteensä useita miljoonia euroja vuosittain.
Veneilyä palvelevan viranomaistoiminnan (merikartoitus, karttatuotanto, veneilyasiamiespalvelut, markkinavalvonta, tarkastustoiminta sekä tiedottaminen) menot ovat vuosittain noin 0,5-1 milj. euroa. Meripelastuspalvelun kustannukset ovat vuosittain yhteensä noin 5-6 milj. euroa, ja useat viranomais- ja järjestötahot panostavat ennalta ehkäisevään vesiturvallisuustyöhön yhteensä muutamia satoja tuhansia euroja vuodessa.
Liikenteen energiankulutuksesta veneily edustaa noin yhtä prosenttia.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy kiireellisesti toimenpiteisiin huvivenekäytön polttoöljyn veroetua koskevan kansallisen poikkeuksen jatkamiseksi energiaverodirektiivin (2003/96/EY) 18 artiklan 1 kohdan mahdollistamalla tavalla ja
että hallitus pyrkii löytämään mm. Ison-Britannian kanssa hallitusten välisen yhteisymmärryksen ympäristöperusteisen huviveneiden polttoöljyn verohelpotuksen jatkamiselle.
Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2006
Pertti Salovaara /kesk
Sirpa Asko-Seljavaara /kok
Inkeri Kerola /kesk
Mikko Alatalo /kesk
Markku Rossi /kesk
Jouko Laxell /kok
Tuija Nurmi /kok
Eero Akaan-Penttilä /kok
Martti Korhonen /vas
Martin Saarikangas /kok
Astrid Thors /r
Pehr Löv /r
Erkki Virtanen /vas
Lauri Kähkönen /sd
Mari Kiviniemi /kesk
Roger Jansson /r
Harry Wallin /sd"
Kiitokset vaan hyvistä vinkeistä.On totta että dieselin ja bensan erolla ajelee aika kauan kun ottaa huomioon dieselkoneen kalliimman hinnan.
Ja kun dieseli on halvempaa tulee enemmän ajettua eli kustannukset menee samoihin.
Mikäli suomen hallitus ei pysty neuvottelemaan poikkeusta moottoripolttoöljyn myynnin jatkamisesta tulee meridieselin pumppuhinnat ensi kesänä olemaan nykyisen kaavan mukaan n 1,2 euroa per litra. Polttoaineen hinnanerolla ei kannata vaihtaa dieseliin vaan vaakakupissa täytyy olla myös muita painavia syitä kuten turvallisuus, kestävyys, jälleenmyynti tms.
no kyllähän diesel kaiketi kuluttaakin vähän vähemmin kuin samantehoinen bensakone . Mulla 155 heppanen diesel vie akselivedolla veneessä karvan alle litran / meripeninkulma ,tai noin 29 L/tunti.
veneellä painoa parin hengen kuormalla n. 1,5t.
Mikä vene on kyseessä ??? Viekä todella 30 solmun nopeudessa alle litran/maili?
omavalmiste , eli itse tehty ..
32 solmua GPS mitattuna pienessä vastatuulessa 4 h kuormalla .
köliä ei tosin ole jarruttamassa vaan akseli tulee pohjasta läpi vinossa kulmassa , perästä loiva v-pohja joka jyrkkenee keulaan .
mutta kone ottaa täydellä teholla sen karvan alle 30 L tunti ja vauhti on vähän päälle niin alle litran jää.
koneen perässä on vielä iänikuinen Velvet 71 V-vaihde joka haukkaa sekin tehonhukkaa joku 6%
itse dieselin kannattavuuteen, on hyvä huomata myös polttoaineiden hinnankehitys.
yhteiskuntamme päättäjien intresseseissä on suosia bennsan hinnannousua, mutta dieselin hintakehityksen yhtäsuuri nouseminen näkyy negatiivisena kokonaiskehityksenä valtiontaloudessa.
Bensiinin hinnan jatkuva kohominen tulee parantamaan dieselin kannattavuutta, mutta kuinka dramaattisesti, se jää nähtäväksi.
Mikä huippunopeus?
vastasin tossa jo tolle toiselle samaa kysyneelle , katsopa ylempää.
kone on FNM ATM155 , ei paljon maksa, eikä paljon paina - hyvä kone ollut käytössä.
32 noppaa oli huiput neljä päällä .
kuten tolle toiselle vastasin, ei venettä löydy kaupasta samanlaista.
Litra dieseliä tunnissa tuottaa melko tarkkaan 5 hv, eli 29 l/h = 155 hv. Vastavaa luku bensakoneella on jossain 3-3,5 hv per litraa tunnissa, riippuen koneen tekniikasta.
Tuo nopeuslukemakin kuulostaa ihan loogiselta. Oma noin 1,2 tonnia painava veneeni, joka on myös kohtalaisen tasapohjainen kulkee 115 hv:n perämoottorilla yksin siinä 35-36 solmua. Kulutus on tällöin myös suurinpiirtein tuo sama litra/nm.
29 litraa tunnissa dieselillä antaisi siis tietenkin teholukemaksi 145 hv tuolla em. kaavalla. Tuo luku on kuitenkin hieman yli 5 hv / litraa / tunti, joten kohtalaisen lähelle mennään kuitenkin.
vanha OMC V-6 pois ja uusi FNM tilalle. Menee samaan reikään. Päästään vielä syksyllä kokeilemaan.
tuleeko se uusin 250 heppanen?
kerron viikon päästä kuinka kulkee.
Vaihdan just itellekkin V8 juopon tilalle,kyseisen moottorin