Tässä sitä taas tutkitaan löytyiskö täältä kohtalotovereita.mutta eipä ole montakaan lähes 200-kiloista.Olen sairas lihavuudesta,turvonnut ja monella tapaa invalidi asian takia.Ja itseäni saan syyttää ja vihata,ei ketään muuta.Perin surkeaa on elämä.Enkä pysty laihduttamaan,tässä vaapun kohti loppuani.Ehkäpä siellä jossain minäkin olen kevyt.
Finito
Varoittava esimerkki
212276
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Perustelepa vähäsen:
paljonko oikeasti painat, kuinka pitkä olet?
Mies vai nainen ja minkä ikäinen?
Oletko aina ollut lihava ja oletko monesti yrittänyt laihduttaa?
Ja miten niin invalidi, etkö pysty kävelemään?
Jos painat ihan oikeasti ilmoittamasi kilomäärän, niin sinun pitäisi saada apua laihtumiseen. Tunnut myös masentuneelta, enkä ihmettele sitä ollenkaan. Älä tee mitään epätoivoista, uskon, että apua löytyy. Voisit aloittaa vaikka terveysasemaltasi. Sieltä ohjaavat sinut eteenpäin.
Et ole mikään varoittava esimerkki, vaan ihminen isolla iillä. Älä unohda sitä!
Mitään ei ole vielä menetetty. Pystyt kyllä pudottamaan painoasi asiantuntijoiden avustuksella. Ota yhteyttä lääkäriisi ja tee se heti tänään.
ja ensi tilassa hakeudu lääkäriin. On olemassa monia keinoja auttaa painonpudotuksessa mm ja pitää olla itsellä halu ja tahto.
En tiedä katsoitko suomen suurin pudottaja ohjelmat, jos et, niin siinä eräs Ari oli 218kg kun ohjelma päättyi paino oli 129kg.
Toivoa on, ei saa luovuttaa. Aseta päämäärä ja ala kulkemaan sitä kohti. Tsemppiä!
kohtalotoveri! (nainen siis)
Painan n. 75 kiloa ja olen 166 pitkä. Naurakaa vain, mutta TUNTEET on ihan samat.
Sosiaalinen elämä on kutistunut minimiin, Hyvä että roskat saan vietyä. Kakskyt kiloaon tullut lisää parissa vuodessa ja suunnaton häpeä ja itseinho. Silti en pysty asialle tekemään mitään.
Mieskin lähti lihomiseni takia. Enkä ihmettele!
Kuolla en voi, koska minulla on kolme lasta. Muuten se oliskin hyvä vaihtoehto.
Kirjoituksestasi saa sen kuvan, ettei miehesi varmasti ainakaan lihomisen takia lähtenyt, vaan tuomoisen hillittömän itsesäälin ja sillä huomionkeräämisen takia.. Ota itseäsi niskasta kiinni, nainen ja lopeta turhanaikainen käninä.
Raivostuttaa tuollainen "yhyy! tapan itseni, kun lihoin, kukaan ei rakasta mua"
Ei ole heidänkään elämänsä kadehdittavaa kun äiti on tuollainen omaan napaansa tuijottava vätys. Ota nyt järki käteen ja huolehdi oikeista asioista.
Älä välitä noista raakkujista! On rohkeaa olla myös heikko. Ei tässä aina niin varmalla pohjalla olla. Löydät vielä onnen.
Hei,en ole itsemurhaa miettimässä,totean vaan että ei tällä painolla kovin pitkä elinikä voi olla.Enkä kerjää sääliä,onneksi sen fiksut ihmiset ymmärsivätkin.Kiitos heille kannustavista sanoista.Invalidisoivaa tämä on siinä mielessä että monet tavalliset liikuntajutut tuottavat vaikeuksia,enkä kykene tekemään sitä minkä haluaisin.Mahapantaleikkaus tuntuisi viimeiseltä oljenkorrelta,kaikki muu on jo koetettu ja lääkäreil käyty.Ehkä voin olla ainakin kevyempi jo tässä elämässä.
Tuli tosta liikuntajutusta mieleen, että yksi paikka, missä sinunkin olisi hyvä ja helppo liikkua on vesi eli siis uimahalli. Ymmärrän kyllä, jos et halua mennä yleiseen uimahalliin, sillä tottahan se on, että siellä kansa tuijottelee silmänsä päästä irti. Turha sanoa, että älä välitä, kun välitän itsekin, vaikka yritän mennä altaaseen, niin etten paljon sivuille vilkuile. Uimahalleihin pitäisi saada vuoroja ylipainoisille erikseen, kynnys mennä sinne madaltuisi kovasti.
Et sinä mitään sääliä kaipaakaan, vaan rohkaisua. Elämäntaparemontti on varmaan sinullekin tuttu juttu. Älä siis ala millekään "kuurille", vaan tee muutoksia ruokavalioosi, sellaisia pysyviä. Ja muista syödä 4-6 kertaa päivässä pieniä aterioita, että nälkä pysyy loitolla.
Joskus joku herkkupala ei kaada elämäntaparemonttia mihinkään. Voin vakuuttaa käsi sydämellä, että onnistuu, olen nimittäin itse "hurahtanut" tähän elämäntaparemonttiin. Noin 17 kg on lähtenyt vuodessa, ei mikään hirveä vauhti, mutta alaspäin menossa ollaan. Lähtöpaino ei ollut samaa luokkaa kuin sinulla, mutta kolmella numerolla sai senkin ilmaista. Ja kun sinulla on reilusti lähtöpainoa, kilotkin tippuvat alussa melko nopeasti. Että ei kun elämäntaparemonttia miettimään!
Kaikkea hyvää sinulle ja onnistumisen hetkiä!
Kerro nyt muille sitten varoittavaksi esimerkiksi että paljonko painat?
Paljonko pystyt kävelemään?
Pystytkö kulkemaan rappusia?
Pystytkö ajamaan autoa? (siis mahdutko istuimen ja ratin väliin)
Pystytkö käymään töissä?
Entä se sosiaalinen elämäsi, ystäviä? Entä vaimoa/tyttöystävää? (hups, en tiedä oletko mies vai nainen mutta jos olet lähellä kahtasataa kiloa niin otaksun että mies)
tietää?anna hänen olla.eiköhän 200 kiloisen arjen voi kuka tahansa ymmärtää.sosiaalinen elämä varmaan aika rajoittunutta.tyttöystävä ja vaimo voi olla jo hankala löytää/pitää.laihdutus pitäisi aloittaa kyllä välittömästi.lääkärit voisi hänen kaltaisiaan varmasti auttaa.konstejahan kyllä on.mutta en pidä siitä kun toisten tuskalla "herkutellaan".
Olen ihan samaa mieltä kanssasi, että tollainen kysely on vain sairasta halua tirkistellä toisen elämään. Kyselijästä tuntuisi varmaan hyvältä, kun voisi ajatella, että noin suuria ongelmia ei minulla ole. Tosi sairasta toi kerro, kerro, kerro.
Aloittajalle sanoisin, että älä lotkauta korvaasi noille uteluille, äläkä vastaa. Mitä se toisille kuuluu. Kerrot sen, minkä haluat ja se riittää. Pidä lippu korkealla, meitä tsemppaajiakin löytyy täältä.
Sen verran voin sanoa että olen akateemisesti koulutettu,mukana työelämässä,kävelen,ajan autoa olen naimisissa,harrastan jopa seksiä...
Vaan itsepähän tänne ensin tuli huokailemaan painoaan.
Akateemisesti koulutettu 200-kiloinen? Nyt en meinaa uskoa. Sitä paitsi miksi jätät tekstistäsi välilyönnit pois?.
Ja mikä sitten invalidisoi sinua? Vai kerjäätkö vain sääliä tuntemattomilta? Ensin voihkit palstalla suunnilleen että elämäsi on finito, sitten et kuitenkaan pysty analysoimaan lihavuuttasi.
yritti varoittaa lihavuuden vaaroista.kenties saada ihmiset huomaamaan tilansa ennenkuin on menty noin pitkälle.
Lihavuuden analysointi ei ole ihan niin helppoa kuin kirjoituksesi antaa ymmärtää. Mitä tarkalleen ottaen tarkoitat lihavuuden analysoimisella?
Mikä sinua riivaa, kun et pysty tuntemaan mitään empatiaa toisia kohtaan? Se taitaa olla sinun ongelmasi. Yhden sortin ruikuttaja taidat olla itsekin.
Tämä on ilmeisesti aivan väärä foorumi tämän asian käsittelyyn.Tämä oli vain kokeilu,miten ihmiset reagoivat toisen hätään ja löytyiväthän sieltä kaikki tyypit.Oiva esimerkkitapaus kerrottavaksi opiskelijoilleni.On humaania,ymmärtävää tekstiä,toiset puuttuvat välilyönteihin,toiset utelevat lisää...kiitos kaikille ja moi!
ja jos et niin toivottavasti edes välilyönnin...