Mistä mahtaa johtua, kun tulee joskus sellainen hassu olo, että pystyy tekemään kaikkea, esim. kävelemään, mutta jotenkin vain on outo, äänet kuulostavat kaukaisilta. Se tulee harvoin kotona, mutta esim. koulussa välitunnilla kun on meluisaa tai suurissa kaupoissa, lähes aina jossain marketeissa. Samoin koulussa sisällä kun on meluisaa. Se on jotenkin outo, ihankuin mieli lähtisi jotenkin kehosta irti tai jotain ja äänet kuulostavat siltä kuin ne tulisivat kaukaa. Olen 13 vuotias poika.
Outo tunne
Tunne on hassu
9947
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen tuntenut monesti ihan samoin.Jos et pelästy sitä,vaan pääset taas "takaisin itseesi",ei mitään ongelmia,mutta jos tilanne alkaa vaivata sinua,kerro siitä vaikka kouluterveydenhoitajalle,keskustelemalla voi selvitä moni asia.Ihmisinä olemme vähän monenlaisia tapauksia,toinen kokee sitä,toinen tätä.Tsemppiä ja iloa elämääsi.
Kertomuksestasi voisi päätellä sinulla olevan alkavan ahdistusneuroosin oireita. Tämä tietenkin vasta, kun muu sairaus on poissuljettu.
Myös ikäsi täsmää tuohon puhkeamisen ajankohtaan. Sinun kannattaa tosiaan tarttua tähän vaivaan kiinni, niin että pääset asianmukaisen ammattilaisen arvioitavaksi ja saat siitä itsellesi selvyyden.
Outo tunne ei ole vielä paha, mutta hoitamattomana invalisoi elämääsi huomattavasti.
On mullakin tullut semmoinen tunne, että ikäänkuin katsoisi ulkopuolelta tilannetta, vaikka onkin omassa kehossaan ja tajuaa sen ihan hyvin. Yht´äkkiä vain säpsähtää ja havahtuu, että missäs minä nyt olinkaan? Ehkä se tulee jos on tarpeeksi levollinen tietyllä tapaa, niin sitten jää jotenkin ajatuksiin jne. En usko, että on mitenkään vaarallista tai merkki hulluudesta.
mielenterveyden ongelmasta. Kaverillani alkoi juuri noin oireet jotka johtivat psykoosin ja ajan kanssa skitsofrenian puhkeamiseen. Tollasten oireiden kanssa ei kannata jäädä yksin tai kysellä täältä vaan ottaa heti yhteyttä esim. koulun terveydenhoitajaan. Voi päästä vähemmällä kuin kaverini.
..ei ollenkaan välttämättä paha juttu,olemme ihmisiä ja ihmellisiä olentoja,ei kaikki ole aina ihan selitettävissä.Nuorena,tuon ikäisenä kuljin usein ihan samankaltaisissa olotiloissa,enkä koskaan sanoisi,että tulee hulluksi..itseasiassa sitä mitä sanotaan hulluudeksi ei ole olemmassakaan,ne ovat ihmisen erilaisia häiriötiloja ja sellaisia ihmisiä,jotka eivät ole mitään tällaisia kokeneet ovat jotain ihan muuta..en tunne yhtään sellaista tyyppiä.Olisi varmasti ihan hyvä juttu,jos voit puhua jollekin.Mistään alkavasta skitsofreniasta ei varmasti ole kyse.Ole rauhallisin mielin ja ota yhteys kouluterveyspsykologiin,niin saat olon turvalliseksi,vaikka et kyllä pelosta ole edes puhunut.Tsemppiä!;))
tilanne vaikka olen jo 40.en ole siihen mitään selkoa saanut vaikka hypännyt jos vaikka kuinka monella mielenterveyshoitajalla.ehkä sitä on myös hieman vaikee selittää kenellekkään.mutta paniikkihäiriön piikkiin taitaa mennä..toivottavasti saat selkoa asiastasi.
Kiitos viesteistä, lisäys tuohon että se on jatkunut AINAKIN 3 vuotta, en muista tarkkaan kauanko sitä on kestänyt.
Siis ei siinä mitään pelottavaa ole, ei sinne päinkään!! Ei se niin sillain haittaa vaikka se olo tuleekin, mutta kiva olisi kuitenkin päästä siitä eroon.
Ilmiö on nimeltään derealisaatio. Itse kärsin siitä murrosiässä hyvin usein, kun olin poissa kotoa (esim. leirillä tai muuten matkoilla). Tuntui, että katsoin omaa elämääni jotenkin ulkopuolelta. Minulla se saattoi kestää monta päivää, ja olo palautui normaaliksi vasta kun palasin kotiin. Minua tuo vaiva kiusasi ja harmitti melkoisesti, mutta en koskaan hakenut siihen apua. Mihinkään sen kummempaan vaiva ei johtanut, ja pääsin siitä eroon kun kasvoin aikuiseksi.
On se vaan outo tuo ihmisen keho ja mieli...