MISTÄ PÄIN?

eeerika

Olen ikäni Helsingissä asunut tyttö. Sukuni on kotoisin vähän mistä sattuu, enkä edes tiedä mistä alunperin ovat lähtöisin. Käytän kuitenkin paljon murresanoja, olen käyttänyt aina, ja nyt pohdinkin mistä ne mahdollisesti olisivat kotoisin. Eli tunnustaako joku muu käyttävänsä sellaisia sanoja kuten: pistää korjoon, holotna, nästyyki ja hallama?

17

8637

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Johan Jotakin

      ”Pistää korjoon” ei ole sinänsä tuttu, mutta korjo tai korja on mielestäni reki. Se voisi tulla venäjästä. Kelkka on venäjäksi "korjotka", ”karjotka” tai jotain sinne päin - ikään kuin diminutiivimuoto sanasta ”korja” [sanakirjani ei tunne reki-sanalle muuta venäläisvastinetta kuin ”sani” (сани)].

      Holotna on selvästi venäläislaina. Kylmä on venäjäksi ”holodnyi” (eri suvuissa ja luvuissa myös holodnaja, holodnoje, holodnyie...) eli heikäkirjaimin холодпый, холодпая, холодпое, холодпыйе.

      Nästyyki on yhtä kuin ruotsin ”näsduk”, nenäliina siis.

      Hallamasta minulle ei tule mieleen muuta kuin edesmennyt rva Anita Hallama, presidentti Urho Kekkosen kuuluisa naisystävä, suurlähettiläs Jaakko Hallaman puoliso.

      • eeerika

        Eli käytän ilmaisua 'pistää korjoon' laittaessani tavaroita säilöön jonnekkin. Hallamaa käytän vadelmasta. Korjohan sinäänsä menisi kiertäen tuosta venäjän lainasta...
        Kaipa olen sitten niin sekakielinen, kun on sanastoa pitänyt lainata sekä Venäjältä että Ruotsista. Kiitoksia tiedoista!
        Etsintäkuulutan nyt muita hallama- ja korjoon-sanojen käyttäjiä!


      • Johan Jotakin
        eeerika kirjoitti:

        Eli käytän ilmaisua 'pistää korjoon' laittaessani tavaroita säilöön jonnekkin. Hallamaa käytän vadelmasta. Korjohan sinäänsä menisi kiertäen tuosta venäjän lainasta...
        Kaipa olen sitten niin sekakielinen, kun on sanastoa pitänyt lainata sekä Venäjältä että Ruotsista. Kiitoksia tiedoista!
        Etsintäkuulutan nyt muita hallama- ja korjoon-sanojen käyttäjiä!

        Vai on hallama vadelma?

        Minulle se oli lapsuusaikoihin vattu. Eteläisessä Savossa päin puhuvat vaapukasta ja joillekin tuo marja on vaarain.

        »Faaderma, faarain, hallain, maarain, vaapukka, vaarain, vaarama, varelma, vatukka»
        http://www.yrttitarha.com/kanta/vadelma/

        Nimien määrässä taitaa tämä viedä vielä voiton:

        »Lintti, luppa, löttö, muurama, muuran, muuro, nevamarja, suomarja, suomuuran, valakko, valokas, valokka, valokki»
        http://www.yrttitarha.com/kanta/lakka/


      • eeerika
        Johan Jotakin kirjoitti:

        Vai on hallama vadelma?

        Minulle se oli lapsuusaikoihin vattu. Eteläisessä Savossa päin puhuvat vaapukasta ja joillekin tuo marja on vaarain.

        »Faaderma, faarain, hallain, maarain, vaapukka, vaarain, vaarama, varelma, vatukka»
        http://www.yrttitarha.com/kanta/vadelma/

        Nimien määrässä taitaa tämä viedä vielä voiton:

        »Lintti, luppa, löttö, muurama, muuran, muuro, nevamarja, suomarja, suomuuran, valakko, valokas, valokka, valokki»
        http://www.yrttitarha.com/kanta/lakka/

        Niin että lakasta puuttuu vielä ainakin meikäläisen käytössä oleva hilla...


      • hämäläinen
        eeerika kirjoitti:

        Eli käytän ilmaisua 'pistää korjoon' laittaessani tavaroita säilöön jonnekkin. Hallamaa käytän vadelmasta. Korjohan sinäänsä menisi kiertäen tuosta venäjän lainasta...
        Kaipa olen sitten niin sekakielinen, kun on sanastoa pitänyt lainata sekä Venäjältä että Ruotsista. Kiitoksia tiedoista!
        Etsintäkuulutan nyt muita hallama- ja korjoon-sanojen käyttäjiä!

        Tuo "korjoo" sana taitaa olla kyllä ihan yleisesti käytetty sana. Nimittäin edelleenkin puhutaan sadonkorjuusta, mikä taitaa olla ihan virallisen kielen mukaista. Meillä päin taidetaan useammin sanoa "pistää korjuuseen" kuin korjoon, mikä vaikuttaa hieman vanhahtavalta ilmaukselta.


      • Sudeettisavolainen
        hämäläinen kirjoitti:

        Tuo "korjoo" sana taitaa olla kyllä ihan yleisesti käytetty sana. Nimittäin edelleenkin puhutaan sadonkorjuusta, mikä taitaa olla ihan virallisen kielen mukaista. Meillä päin taidetaan useammin sanoa "pistää korjuuseen" kuin korjoon, mikä vaikuttaa hieman vanhahtavalta ilmaukselta.

        "Korjoon talteen" = otan talteen. Luulen, että "sadonkorjuu" -selitys on oikeampi kuin venäjän ree´stä johdettu. Eppäillä aena soppii :-).


      • Sudeettisavolainen"
        hämäläinen kirjoitti:

        Tuo "korjoo" sana taitaa olla kyllä ihan yleisesti käytetty sana. Nimittäin edelleenkin puhutaan sadonkorjuusta, mikä taitaa olla ihan virallisen kielen mukaista. Meillä päin taidetaan useammin sanoa "pistää korjuuseen" kuin korjoon, mikä vaikuttaa hieman vanhahtavalta ilmaukselta.

        ... on kyllä venäjää, käytettiinpä vaikka Hangosta Petsamoon ja sivusuuntiinkin. Ei omaperäistä suomea, vaan hyvin "uusi" lainasana, joka ilmeisesti juurtui Raumalle asti murteisiin 1800-luvulla. Sellaista se kieli on !


      • E-Savo

        Vielä -20-luvulla eläimille leikattiin korsia, heiniä soilta ja matalista järvistä. Varsinaista peltoa käytettiin viljan kasvatukseen. Tämä rehu kuljetettiin hevosvetoreellä kuivauspaikalle, koska se oli parempi kuin kärry. Voitiin polkea reki veden alle ja uittaa korret/heinät rekeen. Ei teräsrakenteisia kärryjä ollut mökkiläisillä ja vaikka olisi ollutkin ei niitä olisi raaskittu viedä vedelle alttiiksi. (laakerit). Sotavankileirillä isäni oppi venäjää ja käytti hevosesta nimiä kopukka, sanikka ja polle. Vadelmahillopurkin kyljessä lukee "hallonsylt". E-Savossa lakan kehitysvaiheet: suppu, muurain ja lakka. "Lähetää joutuin muuramee, että suahaa ies jottai..kaapuntilaeset reppii ne kuitennii jo suppuina."


    • Sami99

      hei !

      Holotna

    • osa tuttua

      Länsi-Suomelta vaikuttaa tuon nästyykin takia.
      Panna koriuun (korjuuseen/säilöön)
      Holotna tuli kieleen sodan aikana
      Hallama on tuttu vain sen "ladyn" kautta

    • e-pohojalaanren

      en ole ikänä kuullut tätä eikä vanhempikaan ihminen tuossa vieressä tiennyt...että semmoinen tapaus - sen sijaan holotna ja nästyyki ovat tosi eteläpohjalaisia sanoja.

      • eeerika

        Korjoon laittamisella tarkoitetaan jonkun laittamista talteen, useimmiten väliaikaiseen säilytytkseen.


      • Olisiko
        eeerika kirjoitti:

        Korjoon laittamisella tarkoitetaan jonkun laittamista talteen, useimmiten väliaikaiseen säilytytkseen.

        Korjuun laittamista?Näsduuki ja holotna ovat myös Raumalla käytettyjä sanija.


    • marimil

      holotna alkaa olla kun syksy painaa päälle ja tulee vilu.
      Halloja eli hallamaa on poimittu iät ja kaiket Keskipohojamaalla, jotta saahaan vähän vitamiinia ja makua mustikkaan ja puolukkaan...viis vattuja.
      Ja sitä nästyyykiä tarvitaan kun tulee vilu ja sen tuoma nuha.
      Pistää korjoon on kuitenkin minulle ihan vieras ilmaus...kuullostaa kyllä ihan eteläpohjalaiselta sanonnalta.

    • Jayd

      Sanaa "nästyyki" käytän joskus.Sanan "holotna" tiedän mutta en käytä sitä sanaa ollenkaan,kun taas korjoon pistämisestä ja hallamasta en ole kuullut mitään.En tiedä,mistä k.o. sanat ovat lähtöisin.

    • Anonyymi

      Riippu mitä teillä tarkoitti nästyykki ? Nästykki inkerin murteella on koriste liina vaateissa, sekä meillä se tarkoitti kaikki pyyhkeet (käsi-sauna).paitsi nenäliina ! Se oli nenäriepu.Riepu tarkoitta huivia.

      • Anonyymi

        Ruotsin näsduk = näs (nenä) duk (liina). Siitä on tullut suomeen murresana nästyyki/nästyykki.

        Sanalla on ennen tarkoitettu muutakin liinaa kuin ”nenäliinaa”. Ruotsinkielessä ”näsduk” tarkoitti aikoinaan myös mm. kansan- /kansallispuvun (hartia)huivia. Siihen aikaan Suomi, Viro ja Inkeri olivat osa Ruotsin valtakuntaa, joten ruotsinkielestä omaksuttiin helposti sanoja paikallisiin murteisiin.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaipaatko sinä

      Yhtään meidän katseita
      Ikävä
      205
      2394
    2. Törkeä eläinsuojelurikos Sonkajärvellä

      Pohjois-Savossa Sonkajärvellä noin 40 kissaa ja reilut 10 koiraa on jouduttu lopettamaan kaltoinkohtelun vuoksi, kertoo
      Sonkajärvi
      40
      1582
    3. Jotkut ihmiset pelkäävät syöpää sairastavaa

      On hauskaa, kun kertoo jollekin, että "minulla on syöpä". Jotkut käyttäytyvät kuin se olisi tarttuva tauti. Eivät uskall
      Sinkut
      135
      1232
    4. Lavrov suivaantui Stubbille perustellusti.

      Lavrov perusteli suivaantumistaan tosiasioilla Suomen tarinasta sotiemme jälkeen, tutkija Tynkkynen ja pankkihenkilö Sol
      Maailman menoa
      288
      1028
    5. Se ei ihan oikeasti vaatisi kuin yhden

      Tekstiviestin... Jos rakastat minua vielä toivoisin että laittaisit minulle viestiä. Rakastatko? Oletko oikeasti niin pe
      Ikävä
      56
      982
    6. Sukupuolia on vain kaksi- kohukassista tuli kova tuomio perheenisälle oikeudessa.

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4d4db0d9-4dda-4ba6-a699-25d725683ad6 Miten näin normaalista kassissa olevasta tekstis
      Maailman menoa
      302
      963
    7. Kääminsä polttanut taksi suomussalmella

      Vieläkö sillä hermonsa menettäneellä hulluja ylinopeuksia ajavalla asiakkaansa haukkuvalla( jos ajat paska kyydin hänen
      Suomussalmi
      20
      912
    8. olisit voinut mies edes

      Pyytää anteeksi 🙏🫶
      Ikävä
      55
      906
    9. Jorma Uotinen avaa sanaisen arkkunsa TTK-miesparista ja koko uudistuksesta: "Sehän on..."

      Tanssii Tähtien Kanssa -parketilla nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa tanssiparina miespari kauden alusta asti. Mikko S
      Tanssii tähtien kanssa
      19
      774
    10. Aina ku nään sun kuvan

      Tekis mieli kirjoittaa viesti: Moi kulta, on ikävä❣️🤗 ihan noin vain, lyhyt ja ytimekäs 😁🤭
      Ikävä
      58
      763
    Aihe