MISTÄ PÄIN?
Olen ikäni Helsingissä asunut tyttö. Sukuni on kotoisin vähän mistä sattuu, enkä edes tiedä mistä alunperin ovat lähtöisin. Käytän kuitenkin paljon murresanoja, olen käyttänyt aina, ja nyt pohdinkin mistä ne mahdollisesti olisivat kotoisin. Eli tunnustaako joku muu käyttävänsä sellaisia sanoja kuten: pistää korjoon, holotna, nästyyki ja hallama?
”Pistää korjoon” ei ole sinänsä tuttu, mutta korjo tai korja on mielestäni reki. Se voisi tulla venäjästä. Kelkka on venäjäksi "korjotka", ”karjotka” tai jotain sinne päin - ikään kuin diminutiivimuoto sanasta ”korja” [sanakirjani ei tunne reki-sanalle muuta venäläisvastinetta kuin ”sani” (сани)].
Holotna on selvästi venäläislaina. Kylmä on venäjäksi ”holodnyi” (eri suvuissa ja luvuissa myös holodnaja, holodnoje, holodnyie...) eli heikäkirjaimin холодпый, холодпая, холодпое, холодпыйе.
Nästyyki on yhtä kuin ruotsin ”näsduk”, nenäliina siis.
Hallamasta minulle ei tule mieleen muuta kuin edesmennyt rva Anita Hallama, presidentti Urho Kekkosen kuuluisa naisystävä, suurlähettiläs Jaakko Hallaman puoliso.
Holotna on selvästi venäläislaina. Kylmä on venäjäksi ”holodnyi” (eri suvuissa ja luvuissa myös holodnaja, holodnoje, holodnyie...) eli heikäkirjaimin холодпый, холодпая, холодпое, холодпыйе.
Nästyyki on yhtä kuin ruotsin ”näsduk”, nenäliina siis.
Hallamasta minulle ei tule mieleen muuta kuin edesmennyt rva Anita Hallama, presidentti Urho Kekkosen kuuluisa naisystävä, suurlähettiläs Jaakko Hallaman puoliso.
hei !
Holotna
Holotna
0 VASTAUS:
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Länsi-Suomelta vaikuttaa tuon nästyykin takia.
Panna koriuun (korjuuseen/säilöön)
Holotna tuli kieleen sodan aikana
Hallama on tuttu vain sen "ladyn" kautta
Panna koriuun (korjuuseen/säilöön)
Holotna tuli kieleen sodan aikana
Hallama on tuttu vain sen "ladyn" kautta
en ole ikänä kuullut tätä eikä vanhempikaan ihminen tuossa vieressä tiennyt...että semmoinen tapaus - sen sijaan holotna ja nästyyki ovat tosi eteläpohjalaisia sanoja.
2 VASTAUSTA:
Korjoon laittamisella tarkoitetaan jonkun laittamista talteen, useimmiten väliaikaiseen säilytytkseen.
eeerika kirjoitti: Korjoon laittamisella tarkoitetaan jonkun laittamista talteen, useimmiten väliaikaiseen säilytytkseen.
Korjuun laittamista?Näsduuki ja holotna ovat myös Raumalla käytettyjä sanija.
holotna alkaa olla kun syksy painaa päälle ja tulee vilu.
Halloja eli hallamaa on poimittu iät ja kaiket Keskipohojamaalla, jotta saahaan vähän vitamiinia ja makua mustikkaan ja puolukkaan...viis vattuja.
Ja sitä nästyyykiä tarvitaan kun tulee vilu ja sen tuoma nuha.
Pistää korjoon on kuitenkin minulle ihan vieras ilmaus...kuullostaa kyllä ihan eteläpohjalaiselta sanonnalta.
Halloja eli hallamaa on poimittu iät ja kaiket Keskipohojamaalla, jotta saahaan vähän vitamiinia ja makua mustikkaan ja puolukkaan...viis vattuja.
Ja sitä nästyyykiä tarvitaan kun tulee vilu ja sen tuoma nuha.
Pistää korjoon on kuitenkin minulle ihan vieras ilmaus...kuullostaa kyllä ihan eteläpohjalaiselta sanonnalta.
Sanaa "nästyyki" käytän joskus.Sanan "holotna" tiedän mutta en käytä sitä sanaa ollenkaan,kun taas korjoon pistämisestä ja hallamasta en ole kuullut mitään.En tiedä,mistä k.o. sanat ovat lähtöisin.
Parannamme palvelua
eeerika
29.8.2006 10:01
Kaipa olen sitten niin sekakielinen, kun on sanastoa pitänyt lainata sekä Venäjältä että Ruotsista. Kiitoksia tiedoista!
Etsintäkuulutan nyt muita hallama- ja korjoon-sanojen käyttäjiä!
Johan Jotakin
29.8.2006 11:30
Minulle se oli lapsuusaikoihin vattu. Eteläisessä Savossa päin puhuvat vaapukasta ja joillekin tuo marja on vaarain.
»Faaderma, faarain, hallain, maarain, vaapukka, vaarain, vaarama, varelma, vatukka»
http://www.yrttitarha.com/kanta/vadelma/
Nimien määrässä taitaa tämä viedä vielä voiton:
»Lintti, luppa, löttö, muurama, muuran, muuro, nevamarja, suomarja, suomuuran, valakko, valokas, valokka, valokki»
http://www.yrttitarha.com/kanta/lakka/
eeerika
31.8.2006 21:51
hämäläinen
1.9.2006 2:06
Sudeettisavolainen
30.9.2006 23:43
Sudeettisavolainen"
30.9.2006 23:51
E-Savo
24.4.2012 22:44