MISTÄ PÄIN?

eeerika

Olen ikäni Helsingissä asunut tyttö. Sukuni on kotoisin vähän mistä sattuu, enkä edes tiedä mistä alunperin ovat lähtöisin. Käytän kuitenkin paljon murresanoja, olen käyttänyt aina, ja nyt pohdinkin mistä ne mahdollisesti olisivat kotoisin. Eli tunnustaako joku muu käyttävänsä sellaisia sanoja kuten: pistää korjoon, holotna, nästyyki ja hallama?

17

8816

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Johan Jotakin

      ”Pistää korjoon” ei ole sinänsä tuttu, mutta korjo tai korja on mielestäni reki. Se voisi tulla venäjästä. Kelkka on venäjäksi "korjotka", ”karjotka” tai jotain sinne päin - ikään kuin diminutiivimuoto sanasta ”korja” [sanakirjani ei tunne reki-sanalle muuta venäläisvastinetta kuin ”sani” (сани)].

      Holotna on selvästi venäläislaina. Kylmä on venäjäksi ”holodnyi” (eri suvuissa ja luvuissa myös holodnaja, holodnoje, holodnyie...) eli heikäkirjaimin холодпый, холодпая, холодпое, холодпыйе.

      Nästyyki on yhtä kuin ruotsin ”näsduk”, nenäliina siis.

      Hallamasta minulle ei tule mieleen muuta kuin edesmennyt rva Anita Hallama, presidentti Urho Kekkosen kuuluisa naisystävä, suurlähettiläs Jaakko Hallaman puoliso.

      • eeerika

        Eli käytän ilmaisua 'pistää korjoon' laittaessani tavaroita säilöön jonnekkin. Hallamaa käytän vadelmasta. Korjohan sinäänsä menisi kiertäen tuosta venäjän lainasta...
        Kaipa olen sitten niin sekakielinen, kun on sanastoa pitänyt lainata sekä Venäjältä että Ruotsista. Kiitoksia tiedoista!
        Etsintäkuulutan nyt muita hallama- ja korjoon-sanojen käyttäjiä!


      • Johan Jotakin
        eeerika kirjoitti:

        Eli käytän ilmaisua 'pistää korjoon' laittaessani tavaroita säilöön jonnekkin. Hallamaa käytän vadelmasta. Korjohan sinäänsä menisi kiertäen tuosta venäjän lainasta...
        Kaipa olen sitten niin sekakielinen, kun on sanastoa pitänyt lainata sekä Venäjältä että Ruotsista. Kiitoksia tiedoista!
        Etsintäkuulutan nyt muita hallama- ja korjoon-sanojen käyttäjiä!

        Vai on hallama vadelma?

        Minulle se oli lapsuusaikoihin vattu. Eteläisessä Savossa päin puhuvat vaapukasta ja joillekin tuo marja on vaarain.

        »Faaderma, faarain, hallain, maarain, vaapukka, vaarain, vaarama, varelma, vatukka»
        http://www.yrttitarha.com/kanta/vadelma/

        Nimien määrässä taitaa tämä viedä vielä voiton:

        »Lintti, luppa, löttö, muurama, muuran, muuro, nevamarja, suomarja, suomuuran, valakko, valokas, valokka, valokki»
        http://www.yrttitarha.com/kanta/lakka/


      • eeerika
        Johan Jotakin kirjoitti:

        Vai on hallama vadelma?

        Minulle se oli lapsuusaikoihin vattu. Eteläisessä Savossa päin puhuvat vaapukasta ja joillekin tuo marja on vaarain.

        »Faaderma, faarain, hallain, maarain, vaapukka, vaarain, vaarama, varelma, vatukka»
        http://www.yrttitarha.com/kanta/vadelma/

        Nimien määrässä taitaa tämä viedä vielä voiton:

        »Lintti, luppa, löttö, muurama, muuran, muuro, nevamarja, suomarja, suomuuran, valakko, valokas, valokka, valokki»
        http://www.yrttitarha.com/kanta/lakka/

        Niin että lakasta puuttuu vielä ainakin meikäläisen käytössä oleva hilla...


      • hämäläinen
        eeerika kirjoitti:

        Eli käytän ilmaisua 'pistää korjoon' laittaessani tavaroita säilöön jonnekkin. Hallamaa käytän vadelmasta. Korjohan sinäänsä menisi kiertäen tuosta venäjän lainasta...
        Kaipa olen sitten niin sekakielinen, kun on sanastoa pitänyt lainata sekä Venäjältä että Ruotsista. Kiitoksia tiedoista!
        Etsintäkuulutan nyt muita hallama- ja korjoon-sanojen käyttäjiä!

        Tuo "korjoo" sana taitaa olla kyllä ihan yleisesti käytetty sana. Nimittäin edelleenkin puhutaan sadonkorjuusta, mikä taitaa olla ihan virallisen kielen mukaista. Meillä päin taidetaan useammin sanoa "pistää korjuuseen" kuin korjoon, mikä vaikuttaa hieman vanhahtavalta ilmaukselta.


      • Sudeettisavolainen
        hämäläinen kirjoitti:

        Tuo "korjoo" sana taitaa olla kyllä ihan yleisesti käytetty sana. Nimittäin edelleenkin puhutaan sadonkorjuusta, mikä taitaa olla ihan virallisen kielen mukaista. Meillä päin taidetaan useammin sanoa "pistää korjuuseen" kuin korjoon, mikä vaikuttaa hieman vanhahtavalta ilmaukselta.

        "Korjoon talteen" = otan talteen. Luulen, että "sadonkorjuu" -selitys on oikeampi kuin venäjän ree´stä johdettu. Eppäillä aena soppii :-).


      • Sudeettisavolainen"
        hämäläinen kirjoitti:

        Tuo "korjoo" sana taitaa olla kyllä ihan yleisesti käytetty sana. Nimittäin edelleenkin puhutaan sadonkorjuusta, mikä taitaa olla ihan virallisen kielen mukaista. Meillä päin taidetaan useammin sanoa "pistää korjuuseen" kuin korjoon, mikä vaikuttaa hieman vanhahtavalta ilmaukselta.

        ... on kyllä venäjää, käytettiinpä vaikka Hangosta Petsamoon ja sivusuuntiinkin. Ei omaperäistä suomea, vaan hyvin "uusi" lainasana, joka ilmeisesti juurtui Raumalle asti murteisiin 1800-luvulla. Sellaista se kieli on !


      • E-Savo

        Vielä -20-luvulla eläimille leikattiin korsia, heiniä soilta ja matalista järvistä. Varsinaista peltoa käytettiin viljan kasvatukseen. Tämä rehu kuljetettiin hevosvetoreellä kuivauspaikalle, koska se oli parempi kuin kärry. Voitiin polkea reki veden alle ja uittaa korret/heinät rekeen. Ei teräsrakenteisia kärryjä ollut mökkiläisillä ja vaikka olisi ollutkin ei niitä olisi raaskittu viedä vedelle alttiiksi. (laakerit). Sotavankileirillä isäni oppi venäjää ja käytti hevosesta nimiä kopukka, sanikka ja polle. Vadelmahillopurkin kyljessä lukee "hallonsylt". E-Savossa lakan kehitysvaiheet: suppu, muurain ja lakka. "Lähetää joutuin muuramee, että suahaa ies jottai..kaapuntilaeset reppii ne kuitennii jo suppuina."


    • Sami99

      hei !

      Holotna

    • osa tuttua

      Länsi-Suomelta vaikuttaa tuon nästyykin takia.
      Panna koriuun (korjuuseen/säilöön)
      Holotna tuli kieleen sodan aikana
      Hallama on tuttu vain sen "ladyn" kautta

    • e-pohojalaanren

      en ole ikänä kuullut tätä eikä vanhempikaan ihminen tuossa vieressä tiennyt...että semmoinen tapaus - sen sijaan holotna ja nästyyki ovat tosi eteläpohjalaisia sanoja.

      • eeerika

        Korjoon laittamisella tarkoitetaan jonkun laittamista talteen, useimmiten väliaikaiseen säilytytkseen.


      • Olisiko
        eeerika kirjoitti:

        Korjoon laittamisella tarkoitetaan jonkun laittamista talteen, useimmiten väliaikaiseen säilytytkseen.

        Korjuun laittamista?Näsduuki ja holotna ovat myös Raumalla käytettyjä sanija.


    • marimil

      holotna alkaa olla kun syksy painaa päälle ja tulee vilu.
      Halloja eli hallamaa on poimittu iät ja kaiket Keskipohojamaalla, jotta saahaan vähän vitamiinia ja makua mustikkaan ja puolukkaan...viis vattuja.
      Ja sitä nästyyykiä tarvitaan kun tulee vilu ja sen tuoma nuha.
      Pistää korjoon on kuitenkin minulle ihan vieras ilmaus...kuullostaa kyllä ihan eteläpohjalaiselta sanonnalta.

    • Jayd

      Sanaa "nästyyki" käytän joskus.Sanan "holotna" tiedän mutta en käytä sitä sanaa ollenkaan,kun taas korjoon pistämisestä ja hallamasta en ole kuullut mitään.En tiedä,mistä k.o. sanat ovat lähtöisin.

    • Anonyymi

      Riippu mitä teillä tarkoitti nästyykki ? Nästykki inkerin murteella on koriste liina vaateissa, sekä meillä se tarkoitti kaikki pyyhkeet (käsi-sauna).paitsi nenäliina ! Se oli nenäriepu.Riepu tarkoitta huivia.

      • Anonyymi

        Ruotsin näsduk = näs (nenä) duk (liina). Siitä on tullut suomeen murresana nästyyki/nästyykki.

        Sanalla on ennen tarkoitettu muutakin liinaa kuin ”nenäliinaa”. Ruotsinkielessä ”näsduk” tarkoitti aikoinaan myös mm. kansan- /kansallispuvun (hartia)huivia. Siihen aikaan Suomi, Viro ja Inkeri olivat osa Ruotsin valtakuntaa, joten ruotsinkielestä omaksuttiin helposti sanoja paikallisiin murteisiin.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki

      "Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia.",
      Maailman menoa
      17
      5073
    2. Elikkä Riikka Purra ei kannusta Suomea edes euroviisuissa

      Sellaista on persujen "isänmaallisuus", oma kansa viimeiseksi ja ulkomaalaiset ensimmäisiksi. https://www.iltalehti.fi/
      Maailman menoa
      101
      2301
    3. Mitä kirjainta haluaisit

      rakastella juuri nyt?
      Ikävä
      135
      1988
    4. Riikka: 3 euron bensa, Ruotsi: bensavero jopa alle EU-minimin

      Eipä vaan suomalainen autoilija saa kaikkien rakastamalta Riikalta sympatiaa. Ruotsissa on eri meininki, siellä diskutee
      Maailman menoa
      48
      1858
    5. Victoria-tytär, 16, vertaa Martina Aitolehteä ja Esko Eerikäistä: "Iskä on enemmän..."

      Martina Aitolehti ja Esko Eerikäinen ovat ex-pari ja heillä on yksi yhteinen tytär, Victoria. Eerikäinen oli Huomenta Su
      Kotimaiset julkkisjuorut
      117
      1650
    6. "UKRAINA HYÖKKÄÄ LATVIAN ÖLJYVARASTOON JA JUNAAN"!!!

      "MATKUSTAJAJUNA SAI UKRAINALAISLENNOKEISTA VAKAVIA VAURIOITA"!!!
      Maailman menoa
      55
      1256
    7. Hilma Hallo-ahon kuvat julki - kiistää SSK ryhmän nimen merkityksen

      Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon tyttären ympärille on noussut skandaali. Lehdistö sai selville Hilma Hallo-ahon kuu
      Perussuomalaiset
      114
      919
    8. Äänestän seuraavissa eduskuntavaaleissa persuja.

      Persut on ainoa puolue, joka aidosti vastustaa islamisaatiota Suomessa.
      Maailman menoa
      303
      831
    9. Sofia Belorf rehellisenä suhteen alusta Jeff-miljonäärirakkaaseen: "Hän ei..."

      Sofia Belórfin elämä on tapetilla Sofia Bling Bling Dubai -realityssä. Näyttävien puitteiden rinnalla Belórf avaa elämää
      Kotimaiset julkkisjuorut
      48
      831
    10. Kaupungin yt

      Honkolan tai hietaman koulu suljetaan. Säästölistalle on nostettu muun muassa Honkolan tai Hietaman koulun toiminnan l
      Äänekoski
      24
      654
    Aihe