päivä menossa. Nyt jo alkaa tuntua että minulla ei ole lapsenlasta tai siis en kuulu hänen elämäänsä.
En aio tupata, olen vaikka aina pois, mutta poikani haluaa minut laitokselle katsomaan ensimmäistä lastenlastani !
Lapsen äidillä vaan on sukua niin paljon että tunnin vierailuaika ei riitä ! Olen antanut heille etusijan, ensin kävivät äidin vanhemmat, sitten yksi sisar, tänään menossa toiset sisaret.
Pulmana onkin poikani tunteet, hän haluaisi minun , olisi jo ensimmäisenä halunnut, näkevän ekan lapsenlapseni. Sairaalassa oloaika loppuu , ehdin kyllä lasta nähdä, mutta poikani ei jaksa ymmärtää
miksi en "saa aikaa" vierailla laitoksella.
Olen jo tehnyt kortin ja ostanut pikkulahjan , mutta nyt näyttää pahasti siltä että en näe lasta ennenkuin kotona sitten.
Kuten sanoin jo että asia ei muuten minua haittaisikaan, mutta poikani tunteita ajattelen, hän yrittää saada minut tulemaan kiellettyyn aikaan, mitä en tietenkään voi tehdä, synnytyslaitoksella on omat säännöt, joita en rikkoa yritä.
Eli tossun alla on poikani, kilttinä miehenä, jo nyt...
En aio tupata, olen vaikka aina pois, mutta poikani haluaa minut laitokselle katsomaan ensimmäistä lastenlastani !
Lapsen äidillä vaan on sukua niin paljon että tunnin vierailuaika ei riitä ! Olen antanut heille etusijan, ensin kävivät äidin vanhemmat, sitten yksi sisar, tänään menossa toiset sisaret.
Pulmana onkin poikani tunteet, hän haluaisi minun , olisi jo ensimmäisenä halunnut, näkevän ekan lapsenlapseni. Sairaalassa oloaika loppuu , ehdin kyllä lasta nähdä, mutta poikani ei jaksa ymmärtää
miksi en "saa aikaa" vierailla laitoksella.
Olen jo tehnyt kortin ja ostanut pikkulahjan , mutta nyt näyttää pahasti siltä että en näe lasta ennenkuin kotona sitten.
Kuten sanoin jo että asia ei muuten minua haittaisikaan, mutta poikani tunteita ajattelen, hän yrittää saada minut tulemaan kiellettyyn aikaan, mitä en tietenkään voi tehdä, synnytyslaitoksella on omat säännöt, joita en rikkoa yritä.
Eli tossun alla on poikani, kilttinä miehenä, jo nyt...
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kun kuopukseni syntyi aamuyöllä, tieto kulki puhelimitse ensin anopille (kun tiedettiin, että hän oli hereillä, töissä itseasiassa) ja myöhemmin aamulla muille. Samana päiväna vierailuaikaan tuli iso joukko vieraita. Sekaan mahtuivat vanhemmat uusine puolisoineen, appivanhemmat, tätini miehensä kanssa, mieheni esikoisen kanssa ja muutama muu, kaikki sulassa sovussa. Vierailua ei ollut suunniteltu yhdessä, mutta kaikki meni hyvin.
Oli vähän hassua, että kerralla tuli niin monta katsomaan pikkuista, mutta onneksi oleskelutilassa oli tyhjää tilaa, ettei tarvinnut ahtautua sairaalahuoneeseen. Hyvä mieli jäi kuitenkin vierailusta. Esikoisen syntyessä sairaalassa kävi vain molempien vanhemmat.
Ehkäpä voisit soittaa ja kysyä, milloin olisi sopiva aika tulla käymään. Eihän vieraiden tarvitse mennä yksitellen, eikä siellä tarvitse koko tuntia olla ja jos on normaali synnyttäneiden osasto, vierailuaikoja ei vahdita minuutin tarkasti. Soita vaikka suoraan miniällesi ja kysy. On aika epäkohtelias, jos kieltäytyy, jos kerran on muitakin vieraita vastaanottanut. Kerro, että olet iloinen lapsen syntymästä ja haluaisit päästä katsomaan pienokaista. Eikä se aika siihen lopu, kotona voi olla paljon rauhallisempaa nähdä uusi tulokas.
poikani soitti ja pyysi taas tulemaan jo päivällä, vaikka vierailuaika on vain tunti illalla.
syy oli että miniäni vanhemmat tulevat uudelleen katsomaan lasta vierailuaikana heidän kaksi tytärtä perheineen.
Edelleenkin, ei minulla ole kiire, mutta poikani haluaa että myös minä tutustun lapsenlapseeni.
miniä on vaan joko sekaisin tai lapsellinen tai vanhempiensa talutusnuorassa tms ...
luulen että änkeydyn tänään kuitenkin sekaan, poikani takia .
lapsi ei vielä mitään ymmärrä, mutta aikuiset kyllä !
Onhan teillä aikaa tutustua vielä vuosikausia. Äiti on väsynyt, vauva on väsynyt, antaa heidän levätä.
Muta jos poika ehdottaa, että menisit päivällä, niin onhan hän ottanut selvää, saako tulla. Vaikka ei vuoteen viereen tunkeutuisikaan, niin aulaan voidaan mennä juttelemaan kaikessa rauhassa. Mene vaan.
Pian alkuinnostus unohtuu sukulaislaumoilta. Perhe on pian kotona omissa oloissaan. Kysy miten voit auttaa, vaikka vauvan pyykin pesussa tai mattojen tamppauksessa, sillä nuorella äidillä on niin yllättävästi hommia, ettei sitä etukäteen ole voinut kuvitellakaan.
Mutta autat vain jos apua sallitaan, ei väen väkisellä.
niin sitten otat ja menet katsomaan pikkuista. Älä välitä vierailuajoista, menet poikasi kanssa ja sillä selvä. Iloista mieltä mukaan!
menen vaan, poikani takia !
enkä todellakaan tuppaudu jatkossakaan , olen sen verran näitä palstoja lukenut että tiedän olevani
sekä isoäiti että anoppi, maailman kaamein yhdistelmä !
Tiedätkös, kun minä joskus vuosi sitten rupesin lukemaan mm. anoppi ja appi palstaa, olin jonkun aikaa ihan pois itsestäni. En siihen mennessä ollut ollenkaan tajunnut kuinka yleisesti vihattu anoppi on. Asia otti minua todella hermoihin, jopa niin paljon, että kun tavaratalossa näin nuoria naisia, minulle tuli "kauhuntunne", vähän liioiteltuna, että tuossakin on joku anoppiaan vihaava miniä.
Mutta toisaalta on hyvä tietää minkälaiset teot näitä miniöitten kiukunpurkauksia aiheuttavat.
Täytyy sanoa, että olen tullut hyvin varovaiseksi käytöksessäni, enkä myöskään koskaan mene kutsumatta käymään. Tosin en ole aikaisemminkaan tupannut, enkä neuvojani tyrkyttänyt.
Onnea sinulle kuitenkin lapsenlapsestasi.
Kyllä kaikki hyvin menee, kun edelleenkin lukee näitä palstoja, niin muistaa välttää ainakin suurimmat karikot, eikä koskaan esitä omia vaatimuksiaan.
Miettikääs vähän. Miksi nuori nainen, jolla on elämä edessä vihaisi anoppia? Ainoa syy on mies ja se että hänen äitinsä ei osaa päästää irti pojastaan, vaan yrittää hallita tämän elämää, vaikka hänellä on jo uusi perhe.
Naiset, ja varsinkin vanhemmat naiset, pitää miehiä tahdottomina sätkyukkoina, joita naisten pitää ohjata. Äiti kuvittelee että hänen rakas sätkynukkensa on nyt vieraan naisen sätkyteltävänä ja siihenhän pitää tietysti, vanhempana ja viisaampana, puuttua.
Päästäkää irti pojistanne ja luottakaa että olette onnistunut kasvatuksessa ja että poikanne osaa valita hänelle mieleisen puolison ja elää omaa elämääsä. Voi olla että se miniäkin näykyy sen jälkeen paljon paremmassa valossa.
Ja asiaan eli aloittajan vierailuaikaongelmaan. Mikä se ongelma siis on? Etkö uskalla mennä vierailuaikana, jos siellä on muitakin? Vai eikö sinne muka mahdu mukaan? Minusta sinun tulisi mennä kerran poikasi on sitä moneen kertaan pyytänyt, menemättä jättäminen voi antaa hyvinkin negatiivisen viestin.
Toivottavasti asiat lutviintuu.
En todellakaan haluaisi hyysätä aikuista miestä nurkissani.
En puutu miniän ja pojan päätöksiin.
En jakele neuvojani.
En mene kutsumatta.
Lastenhoidossa autan pyydettäessä.
Noudatan siinä vanhempien määräyksiä.
Olen auttanut myös taloudellisesti.
En ole koskaan sanonut miniälleni pahaa sanaa.
Tulemme mielestäni hyvin toimeen.
Sen vuoksi minulle tulivatkin yllätyksenä kaikki vihaahuokuvat kirjoitukset.
Otan kyllä opikseni näistä kirjoituksista, mikäli huomaan tehneeni huomaamattani jotain anopille sopimatonta. Tähän mennessä kirjoitukset ovat kuitenkin aiheuttaneet minussa vain yleistä varovaisuutta ja jopa arkuutta suhteessani miniään ja poikani perheesen.
Te nykyiset miniät, jotka tiedätte kaiken anopin sielunelämästä ja käytöksestä, olette varmasti aikanaan onnellisia. Teillä on niin tarkat tiedot siitä, mistä aineksista on hyvät anopit tehty, että ette voi anoppeina epäonnistua.
Olikohan tuo ironiaa, vai onko sinulla oikeasti vahva usko nuoriin naisiin?
Viimeiset rivit jokainen voi ottaa niinkuin haluaa.
Kaipa tällaiset asiat, niin anoppien kuin miniöittenkin kohdalla, ovat yksilöllisiä. Jokatapauksessa anoppien vioista kirjoitetaan niin paljon, että itsekukin, sekä nykyiset, että tulevat anopit, voivat ottaa virheistä opikseen.
Ihan tosissaan.
..asennettasi. Suorastaan paistaa läpi jo miniän syyttely. Ei kai hän ole syypää jos hänen sukulaisensa tuppaavat sairaalaan ja kävithän siellä jo sinäkin.
Tuolla asenteella "..maailman kaamein yhdistelmä!"
et ole varmaan kovin suosittu. Ainakaan kauaa.
Lapsi vasta syntynyt ja jo ahdistaa mummina olo.
No, miniän syytähän se on??
Otappas nyt iisisti, marttyyriasenne ei palkitse.
Isoäitinä (ja anoppina) olo on maailman PARASTA.
Ainakin minulle.
minusta tuntuu etta miniäsi perhe käy yhtä paljon katsomassa sita miniääsi kuin uutta vauvaa, minusta oli ainakin kamalan kiusallista kun anoppi tuli vierailemaan kun makasin sängyssä morfiinihuuruissa ja pissapussi roikkui sängynlaidasta. En usko etta miniäsi haluaa estää sinua näkemästä vauvaa, kyse on ehkä enemmänkin siitä ettei hän halua sinun näkevän itseään siella sairaalassa aivan räjähtäneen näköisenä.
Minusta on kuitenkin niin, että kaikilla isovanhemmilla on yhtäläinen oikeus tulla katsomaan lastenlastaan (jos siis vierailijat ylipäätään sallitaan).
Alkuperäiselle: Mene ihmeessä katsomaan lasta! Jo senkin takia, että poikasi sitä toivoo. On pojallasikin iso elämänmuutos meneillään, hän on tullut juuri isäksi, hänkin tarvitsee tukea ja tuttuja ihmisiä; ei vain äiti.
Kerrataanpas taas yksi asia, ISOVANHEMMILLA EI OLE OIKEUKSIA LAPSENLAPSIIN.
Minusta on hienoa jos isovanhemmilla on lämpimät suhteet lapsenlapsiin, mutta ne eivät muodostu velvollisuuksista tai oikeuksista, vaan se on LAHJA kaikille osapuolille, jota pitää osata arvostaa, eikä sitä tule ellei sitä ANSAITSE.
No joo. Eikä ole vanhemmillakaan oikeuksia, vain niillä lapsilla. Tiedetään, mutta näen tässä keskustelussa vähän turhana pilkunviilauksena tällaisen.
mutta kyllä minä lapsen saatuani olin mielestäni se, jolla oli "oikeus" sanoa kuka saa tulla katsomaan sairaalaan.
En todellakaan tarkoita että olisin valinnut omat sukulaiseni, vaan kyse oli siitä että olin raskausmyrkytyksen ja hepatoosin johdosta jo alkuaan huonossa kunnossa. Lisäksi synnytykseni venyi ja päättyi lopulta sectioon. Joten sairaalassa oloaikani olin kyllä ihan rättiväsynyt, niin henkisesti kuin fyysisesti.
Sängystä ylösnousu ei tahtonut onnistua, haavaan sattui eikä lasta meinannut saada nostettua. Imetys ei meinannut onnistua, haavaan tuli mätää jne. Eli en todellakaan kaivannut vieraita.
Mielestäni kuitenkin äidin kunto sanelee paljon vieraiden "sietoa", eikä sinne saisi vastoin hänen tahtoaan mennä.
olin paikalla jo ennen vierailuaikaa, isän eli poikani toivomuksesta !
10 minuuttia ja sisään tuli 6 ihmistä, äidin sukulaisia, osa jo toiseen kertaan käyviä.
vielä vastaani tuli kaksi jotka menivät samasta ovesta kun lähdin pois tieltä. Vieraitahan saisi olla vain 2 kerrallaan, sairaalan toivomuksesta.
Samalla kun tämä iso joukkio tuli sissän, vetäytyi poikani eli LAPSEN ISÄ pari askelta taaksepäin ja jäi taka-alalle. Hän tuntee jo sitä äidin sukua paremmin .
Onneksi pääsevät kohta kotiinsa niin saavat rauhassa keskittyä lapsenhoitoon , ei äidin sukuun.
Minä toki en tuppaudu, en neuvo, en tyrkytä itseäni enkä tavaraa, en neuvoja, paitsi jos poikani kysyy.
Olen hänestä päästänyt irti jo ajat sitten mutta siti hän on aina minun lapseni, sitä ei mikään asia maailmassa muuta.
niin ja äidin äiti syöjsyi suoraan ottamaan lapsen syliinsä ja sanoi : tämä on mummon oikeus, katsokaa te muut vain !
eli eipä ajatellut että oli siellä toinenkin mummo.
vai onko niin että äidinäiti vain on mummo ja isänäiti pelkkä anoppi ?
Kyllähän hyvänen aika sinä olet mummo ihan yhtä lailla myös! Ihan harmittaa puolestasi! Toivottavasti asiallinen käytöksesi palkitaan ja saatte kaikki sovussa olla turvana pikkuiselle. Tarjoa apuasi; ihan käytännön apua. Sitä eniten vauva-aikana tarvitsee :)
Onnittelut vielä isoäidiksi tulosta!
omaa kirjoitusta oisin lukenu.Saman "rääkin" käynyt läpi.Ja siellä sairaalassa missä itse olin ei saanut edes muita tulla kuin lapsen isä/tukihenkilö.
oikein paljon ja täydestä sydämestä onnea sinulle tuore mummi...ja poikasi perheelle myös. Mielestäni voisit ihan hyvin mennä sinne sairaalaan jos kerran poikasi on sinua sinne pyytänyt.Miniälle ei nyt ehkä ihan heti tule mieleen että missä järj. kukakin sinne sairaalaan menee. Ottaa vaan vastaan kun joku on menossa. Hän on lapsen lumoissa eikä jaksa ajatella sitä.Menet vaan ja sanot että ajattelit tulla pikaisesti vilkaisemaan uutta tulokasta, olethan kitenkin hänen mumminsa...sinäkin :) Rohkeutta vaan menoon...vai onko teillä jotenkin ollut huonot välit miniän kanssa? Jos niin on, niin sitten ymmärrän asian.Muussa tapauksessa menet vaan ja sanot että poika pyysi käymään. Jos et rohkene "tungetella" niin sitten kotiin ainakin pääset katsomaan häntä. Toivon sinulle ihania ja antoisia hetkiä lapsenlapsesi kanssa
minun sairaalasänkyni viereen ei kukaan tule notkumaan ilman lupaani.
vaikka pyytäisit ! kuulostat älyttömän tyhmältä !
sinun on ihan pakko olla lapseton miniä !
siellä on nyt uudet säännöt ja osatolle saa mennä vauvaa katsomaan vain vauvan isä ja vauvan mahd. sisarukset.Jos joku muu esim. vauvan isovanhemmat haluaa mennä vauvaa katsomaan, vanhempien on vietävä vauva eteiseen näytille, näin taataan kaikille osatolla oleville äideille imetysrauha ja aikaa levätä.
Meillä oli siis aivan toisin päin. Saatuamme esikoisen anoppi tuli heti ensimmäisenä päivänä katsomaan ja minun äitini ja sisareni vasta seuraavana päivänä. Olin aivan uupunut koko sairaalassa olo ajan ja olisin vain halunut levätä. Omaa sisartani kielsin tulemasta toista kertaa, koska olin aivan väsynyt, mutta anoppi tunki toisen kerran katsomaan. Aivan hyvin olisi ehtinyt sen jälkeen kun olisimme päässyt kotiin. Nyt toisen lapsen kohdalla olen tenhyt selväksi, että sairaalaan ei tule KETÄÄN muita katsomaan kuin isä ja esikoisemme. Saavat tulla kotiimme, kunhan sinne asti ehdimme.
äitinä minusta on ollut ihanaa kun sukulaiset tulivat katsomaan laitokselle vauvoja. Eipä tarvinnut sitten kotona heti passata vieraita. Laitoksellahan se käy niin kätevästi ilman kestityksiä. Mutta niin... jokainen tavallaan :)
siitä mimmonen synnytys on ollut että jaksaako ottaa vastaan niitä vieraita sairaalassa. Vois ne sukulaisetkin vähän yrittää ymmärtää.