Olisi muutama kysymys, jotka liittyvät perukirjan laatimiseen. Näyttäisi siltä, että kokonaisuus on aikalailla selvillä, mutta muutama käsite on vähän hämärän peitossa.
Lähtökohta on se, että avioliitossa toinen puoliso on kuollut. Jäljelle jää vain leski ja heidän kaksi lastaan. Omaisuutta ei ole kuin asunto, josta on vielä velkaa, lesken auto ja normaali kodin irtaimisto. Vainajan säästöt pankissa menevät kaikki hautajaiskuluihin. Leskellä on vain vähän säästöjä. Testamenttia ei ole.
Puhutaan jaetusta ja jakamattomasta kuolinpesästä. Voiko tälläisessa tapauksessa kuolinpesää edes jakaa, kun leski käyttää oikeuttaan pitää jakamattomana yhteisenä kotina käytetyn asunnon ja irtaimiston?
Onko maininnalla lesken oikeudesta olla luovuttamatta omaisuuttaan tasinkona vainajan perillisille lesken kuoltua mitään merkitystä lapsille?
Mitä "hyötyä" tai "haittaa" on perukirjan vahvistamisella maistraatissa, jolloin se saisi julkisen luotettavuuuden osakasluettelossa? Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Merkitäänkö asunnon arvioitu käypä arvo omaisuudeksi, vaikka siitä on velkaa ja osakekirjat on asuntolainan antajalla? Jos asunnon arvo on esim. 600 000 mk, merkitäänkö se erittelyyn vainajan ja lesken omaisuudeksi koko summasta vai vain puolet 300 000 mk molemmille? (As Oy Kotikatu osakkeet 1 - 999, jotka oikeuttavat..., josta perittävän omistusosuus 1/2, 600 000 vai 300 000 mk?) Merkitäänkö asuntolaina velaksi ja irtaimisto samalla tavalla?
Auto on käytännössä lasken nimissä. Merkitäänkö auton käypä arvo vain lesken omaisuudeksi vai puolet vainajan omaisuudeksi?
Kun kuolinpesä pysyy jakamattomana eikä omaisuutta voida realisoida, niin perintöäkään ei kaiketi jaeta? Toki me lapset peritään vainajan omaisuus, mutta kun se jää lesken haltuun. Ellei tässä vaiheessa haluta jakaa vainajan henkilökohtaisia tavaroita. Onko perintö osakkaiden välinen vapaamuotoinen asiakirja, jossa määritellään osakkaiden osuudet perinnöstä (lakiosuudet huomioiden)? Kun leski kuolee ja omaisuutta voidaan realisoida, niin täytyykö perintö (pesän jako?) suorittaa kirjalliseti ja täytyykö se "virallistaa" jollain viranomaisella?
Siinäpä oli joukko kysymyksiä. Toivoisin Teiltä asiantuntijoilta neuvoja niihin. Kiitos etukäteen ja rauhallista loppuvuotta.
Lähtökohta on se, että avioliitossa toinen puoliso on kuollut. Jäljelle jää vain leski ja heidän kaksi lastaan. Omaisuutta ei ole kuin asunto, josta on vielä velkaa, lesken auto ja normaali kodin irtaimisto. Vainajan säästöt pankissa menevät kaikki hautajaiskuluihin. Leskellä on vain vähän säästöjä. Testamenttia ei ole.
Puhutaan jaetusta ja jakamattomasta kuolinpesästä. Voiko tälläisessa tapauksessa kuolinpesää edes jakaa, kun leski käyttää oikeuttaan pitää jakamattomana yhteisenä kotina käytetyn asunnon ja irtaimiston?
Onko maininnalla lesken oikeudesta olla luovuttamatta omaisuuttaan tasinkona vainajan perillisille lesken kuoltua mitään merkitystä lapsille?
Mitä "hyötyä" tai "haittaa" on perukirjan vahvistamisella maistraatissa, jolloin se saisi julkisen luotettavuuuden osakasluettelossa? Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Merkitäänkö asunnon arvioitu käypä arvo omaisuudeksi, vaikka siitä on velkaa ja osakekirjat on asuntolainan antajalla? Jos asunnon arvo on esim. 600 000 mk, merkitäänkö se erittelyyn vainajan ja lesken omaisuudeksi koko summasta vai vain puolet 300 000 mk molemmille? (As Oy Kotikatu osakkeet 1 - 999, jotka oikeuttavat..., josta perittävän omistusosuus 1/2, 600 000 vai 300 000 mk?) Merkitäänkö asuntolaina velaksi ja irtaimisto samalla tavalla?
Auto on käytännössä lasken nimissä. Merkitäänkö auton käypä arvo vain lesken omaisuudeksi vai puolet vainajan omaisuudeksi?
Kun kuolinpesä pysyy jakamattomana eikä omaisuutta voida realisoida, niin perintöäkään ei kaiketi jaeta? Toki me lapset peritään vainajan omaisuus, mutta kun se jää lesken haltuun. Ellei tässä vaiheessa haluta jakaa vainajan henkilökohtaisia tavaroita. Onko perintö osakkaiden välinen vapaamuotoinen asiakirja, jossa määritellään osakkaiden osuudet perinnöstä (lakiosuudet huomioiden)? Kun leski kuolee ja omaisuutta voidaan realisoida, niin täytyykö perintö (pesän jako?) suorittaa kirjalliseti ja täytyykö se "virallistaa" jollain viranomaisella?
Siinäpä oli joukko kysymyksiä. Toivoisin Teiltä asiantuntijoilta neuvoja niihin. Kiitos etukäteen ja rauhallista loppuvuotta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sain lakimieheltä kirjeen jossa luki että pitäs kirjottaa pierukirja, mitä minä siihen kirjoitan? Erilaisia pieruja?
Perukirjaan voi merkitä tyyliin:
Yhteinen omaisuus:
Vainajan omaisuus:
Lesken omaisuus:
...ja velat vastaavaan tyyliin...
Siihen sitten vaan luetteloa kuhunkin kohtaan. Verottaja hyväksynee myös auton yhteiseksi omaisuudeksi, vaikka olisikin vain ollut toisen nimissä...
kun on enemmän aikaa, tuli nimittäin niin monta kysymystä ja ensi lukemalla täytyy sanoa että ihan kaikesta et ole perillä. Palataan asiaan.
Odottelen neuvojasi. Ja kiitos edellisellekkin vastaajalle. Näin kirjoittamalla ei voi tuoda varmasti kaikkea ihan prikulleen esille. Voi olla, että en osaa kysyäkkään ihan oikeilla termeillä. Toisaalta olen juuri törmännyt samaan asiaan, että lukemalla ei oikein tahdo saada selkoa kaikesta josta haluaisi. Mutta minäpä odottelen (ja yritän ymmärtää). Kiitos, palataan asiaan.
Perunkirjoitus on käsittääkseni menettänyt hieman entistä merkitystään...nyt se on lähinnä verottajalle tapahtuva ilmoitus...perunkirjaa toki sitten tarvitaan jatkossa monessa yhteydessä-esim. perinnönjako/ositusta joskus myöhemmin tehtäessä...ainakin itse löysin kirjastosta muutaman hyvän kirjan, jossa neuvottiin perunkirjan laatimista perunkirjamalleja...kannattaa vilkaista...ainakin itse osasin ko. oppaiden perusteella laatia perunkirjan, jonka AA sitten lukaisi läpi ja pisti nimensä alle (veloitti n. tunnin työpalkkion)
Itse olen lukenut myös kirjastosta lainattuja kirjoja mm. Aarnio - Kangas - Puronen: "Perunkirjoitusopas" ja Puronen - Puronen: "Näin teen perukirjan itse" sekä käyttänyt mallina netistä http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/perukirja_ensiksi_kuolleen_puolison_jalkeen.html löytämääni valmista pohjaa. Meidän tapauksessa perukirja tulee näyttämään lähes identtiseltä tämän mallin kanssa. Toki summat vaihtuvat. Tätä tarkoitin ensimmäisessä viestissä, kun kirjoitin, että perusasiat ovat jokseenkin tiedossa. Mutta, kun on ensimmäistä kertaa "pappia kyydissä" niin on näitä tulkinta kysymyksiä. Verovirastosta vastattiin ystävällisesti, että perukirjan voi jopa ennakkoon esittää heille, että kaikki asiat ovat tulleet kirjattua.