Täällä kun lukee näitä alkoholia käsitteleviä juttuja - joita muuten on oudon vähän kaikkiin huumeisiin verrattuna, olenpa ollut pumpulissa, kun olen luullut huumeiden olevan vähäinen asia!- niin alkaa, itsekin ongelmakäyttäjänä miettiä alkoholismia ja tulevaisuuttaan.
Jotenkin tuli useimmista jutuista sellainen kuva, että alkoholismista eroonpääsyyn auttaa ainoastaan täysraittius: ei pisaraakaan. Onko näin? Siis ongelmatonta kohtuukäyttöä ei ole olemassakaan? Tai se on mahdotonta ihmiselle, jolla on vaara tulla riippuvaiseksi tai joka joskus on ollut riippuvainen? Ovatko ne lukuisat tuttavani, jotka viikonloppuisin ottavat saunaoluen tai viinilasin, alkoholisteja ja vain absolutistit eivät?
Jos minä mietin alkoholiriippuvuudesta eroonpääsyä, tulevaisuuteni on täysraittius? Ei koskaan lasillistakaan, puhumattakaan koskaan satunnaista känni-iltaa?
Kommentteja!
Jotenkin tuli useimmista jutuista sellainen kuva, että alkoholismista eroonpääsyyn auttaa ainoastaan täysraittius: ei pisaraakaan. Onko näin? Siis ongelmatonta kohtuukäyttöä ei ole olemassakaan? Tai se on mahdotonta ihmiselle, jolla on vaara tulla riippuvaiseksi tai joka joskus on ollut riippuvainen? Ovatko ne lukuisat tuttavani, jotka viikonloppuisin ottavat saunaoluen tai viinilasin, alkoholisteja ja vain absolutistit eivät?
Jos minä mietin alkoholiriippuvuudesta eroonpääsyä, tulevaisuuteni on täysraittius? Ei koskaan lasillistakaan, puhumattakaan koskaan satunnaista känni-iltaa?
Kommentteja!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sehän on vain omasta tahdosta kiinni. Mutta jos on persoonaltaan helposti riippuvaiseksi taipuva, niin tottakai voi olla hyvinkin vaikeaa pysyä lopettamisen jälkeen kohtuudessa (tai edes lopettamaan). Se on todellakin vain itsestään kiinni, ei siihen mitään kaikille pätevää sääntöä ole.