Elän kuplassa

Kuin minun kynästäni.. no.. näppiksestä. Energiani ei riitä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Valtaosa ihmisistä höpöttää asioista, jotka eivät innosta minua juttelemaan ja teeskenteleminen uuvuttaa. En enää jaksa selitellä surullista olemustani, en ole velvoitettu olemaan hauskaa seuraa kenellekään. Vanhempani ovat lapsuudestani asti kiusanneet minut tällaiseksi - kun mikään ei ole ollut hyvä tai tarpeeksi - ja nyt he vielä kehtaavat kysellä, miksen tee sitä ja tätä ja miksi olen niin saamaton.

Tuntuu siltä kuin elämäni matkalle varattu energiani olisi jo huvennut surullisesta ja turvattomasta lapsuudesta selviytymiseen ja nyt olen tyhjä. Todellakin osaan elää hetkessä, kun sen pidemmälle en jaksa ajatella.

En itsekään ole hirveän sosiaalinen, enkä tiedä, miten kavereita tulisi tehdä ja miten käyttää. Ehkä se selviää tässä pikkuhiljaa, kunhan onnistun keskittymään juuri siihen asiaan, enkä esimerkiksi pelkkiin nettikeskusteluihin.

metaskeema kirjoitti:

En itsekään ole hirveän sosiaalinen, enkä tiedä, miten kavereita tulisi tehdä ja miten käyttää. Ehkä se selviää tässä pikkuhiljaa, kunhan onnistun keskittymään juuri siihen asiaan, enkä esimerkiksi pelkkiin nettikeskusteluihin.

Lue lisää

että kaivatte omaa hautaanne? anteeksi, en yritä olla mitenkään tietäväisempi kuin kukaan muu, ite oon vielä lukiolainen kakara, mutta mulla on myös kokemusta masennuksesta. on ollut hetkiä/jaksoja jolloin en osaa edes selittää masennustani ja haluan mielummin vain olla kotonani enkä teeskennellä mitään kenellekään, se on rasittavaa. sitten on taas jaksoja, jolloin olen energisempi ja aidosti seurallinen ja hauska ihminen. sellaisina hetkinä oon todella tyytyväinen että oon päässyt irroittautumaan masennuksesta (jonka vakavuus vaihtelee) ja sanon vain että jos ollenkaan jossain jyskyttää sellainen ajatus että et halua että asiat jäävät niin kuin ne nyt ovat, niin tarttukaa ihmeessä siihen. en nyt kuitenkaan halua ahdistaa ketään tekstilläni tms eikä minua tarvitse tuomita jos oon mielestänne vain pahainen kakara, halusin vain sanoa sanottavani.

lukiolainen. kirjoitti:

että kaivatte omaa hautaanne? anteeksi, en yritä olla mitenkään tietäväisempi kuin kukaan muu, ite oon vielä lukiolainen kakara, mutta mulla on myös kokemusta masennuksesta. on ollut hetkiä/jaksoja jolloin en osaa edes selittää masennustani ja haluan mielummin vain olla kotonani enkä teeskennellä mitään kenellekään, se on rasittavaa. sitten on taas jaksoja, jolloin olen energisempi ja aidosti seurallinen ja hauska ihminen. sellaisina hetkinä oon todella tyytyväinen että oon päässyt irroittautumaan masennuksesta (jonka vakavuus vaihtelee) ja sanon vain että jos ollenkaan jossain jyskyttää sellainen ajatus että et halua että asiat jäävät niin kuin ne nyt ovat, niin tarttukaa ihmeessä siihen. en nyt kuitenkaan halua ahdistaa ketään tekstilläni tms eikä minua tarvitse tuomita jos oon mielestänne vain pahainen kakara, halusin vain sanoa sanottavani.

Lue lisää

Yleensäottaen vain on niin, että minun on vaikea kiinnostua puheenaiheista, jotka ovat meneillään. Omat kiinnostuksen kohteeni kun sattuvat olemaan hieman korkealentoisempia, kuin ihmisillä keskimäärin. Toisaalta asun pienellä paikkakunnalla, josta ei niin helposti löydä kaltaistaan seuraa.

lukiolainen. kirjoitti:

että kaivatte omaa hautaanne? anteeksi, en yritä olla mitenkään tietäväisempi kuin kukaan muu, ite oon vielä lukiolainen kakara, mutta mulla on myös kokemusta masennuksesta. on ollut hetkiä/jaksoja jolloin en osaa edes selittää masennustani ja haluan mielummin vain olla kotonani enkä teeskennellä mitään kenellekään, se on rasittavaa. sitten on taas jaksoja, jolloin olen energisempi ja aidosti seurallinen ja hauska ihminen. sellaisina hetkinä oon todella tyytyväinen että oon päässyt irroittautumaan masennuksesta (jonka vakavuus vaihtelee) ja sanon vain että jos ollenkaan jossain jyskyttää sellainen ajatus että et halua että asiat jäävät niin kuin ne nyt ovat, niin tarttukaa ihmeessä siihen. en nyt kuitenkaan halua ahdistaa ketään tekstilläni tms eikä minua tarvitse tuomita jos oon mielestänne vain pahainen kakara, halusin vain sanoa sanottavani.

Lue lisää

Ei nyt ihan noin paljon tarvitse anteeksi pyydellä. Vähempikin riittää.
Mutta olet kyllä oikeassa. Enkä minä tätä oikeasti tahallani tee, vaikka niin annankin ymmärtää. En vaan pysty olemaan yhtään sosiaalisempi tällä hetkellä. Inhoan liikaa ihmisten kommentteja itsestäni.

haluaa pois täältä kirjoitti:

Ei nyt ihan noin paljon tarvitse anteeksi pyydellä. Vähempikin riittää.
Mutta olet kyllä oikeassa. Enkä minä tätä oikeasti tahallani tee, vaikka niin annankin ymmärtää. En vaan pysty olemaan yhtään sosiaalisempi tällä hetkellä. Inhoan liikaa ihmisten kommentteja itsestäni.

Lue lisää

Tuo sosiaalisuus ja seurassa viihtyminen onkin jännä juttu kun seurassa ollaan ja vietetään aikaa sosiaalisesti sen takia että sen on tarkoitus olla rentouttavaa, hauskaa ym. Siinä vaiheessa kun ajan viettäminen seurassa on epämiellyttävä rasite ollaan selvästi väärillä lähtökohdilla ja eipä se seura sen miellyttävämmäksi taida muuttua pakottamalla.
Nyt kun mietin, niin useimmiten itse oon mun ailahtelevaisista masennuksista päässyt eroon ihan muuta kautta kuin pakottautumalla seuraan. Toisinaan se on vain pahentanut. Kun ei huvita niin ei huvita :) Onhan se kyllä toki joskus toiminutkin.. sanopa sitten miksi..