Room. 3:27 Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta.
Room. 3:28 Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.
Room. 3:31 Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain.
Room. 4:4 Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,
Room. 4:5 mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;
Room. 4:7 "Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt!
Room. 4:8 Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"
Room. 4:13 Sillä se lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut hänelle eikä hänen siemenelleen
lain kautta,
vaan uskonvanhurskauden kautta.
Room. 4:14 Sillä jos ne, jotka pitäytyvät lakiin, ovat perillisiä, niin usko on tyhjäksi tehty ja lupaus käynyt mitättömäksi.
Room. 3:28 Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.
Room. 3:31 Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain.
Room. 4:4 Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,
Room. 4:5 mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;
Room. 4:7 "Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt!
Room. 4:8 Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"
Room. 4:13 Sillä se lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut hänelle eikä hänen siemenelleen
lain kautta,
vaan uskonvanhurskauden kautta.
Room. 4:14 Sillä jos ne, jotka pitäytyvät lakiin, ovat perillisiä, niin usko on tyhjäksi tehty ja lupaus käynyt mitättömäksi.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Kysyn kun en tiedä. Millä tavalla voin vanhurskauttaa? Kuvittelen, että kyseessä on teonsana.
Yksi ehdotus olisi: Tehdä Jumalalle kelpaavaksi.
Muistelen kuulleeni vuosikymmeniä sitten version: Ennalleen asettaminen.
Siis Jumalan ja ihmisen suhde palautetaan paratiisinomaiseksi.
Millä tavalla voin vanhurskauttaa? Näin oli kysymys.
Mielestäni ihminen ei voi vanhurskauttaa millään tavalla. Se on Jumalan tehtävä ihmiselle Kristuksen tähden.
Kenen tekoon tuo sanaa osoittaa?
Ihmisenkö tekoon?
Ei vaan Jumalan tekoon Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Jumala uhrasi oman poikansa
syntiuhriksi koko maailman syntien edestä.
Jokainen joka SYDÄMESSÄÄN USKOO Kristuksen sovitustyön koskevan itseään henkilökohtaisesti, tulee Kristuksen kautta vanhurskaaksi Jumalan edessä. Tämä on syntisen vanhurskauttaminen.
Syntinen puetaan Kristuksen vanhurskaudella uskon ja Pyhän Kasteen kautta.
Näin se on oikein.
erään, jo edesmenneen, lähetysmiehen selittävän, että
vanhurskauttaminen on alunperin lakiasioihin eli ns. juridiikaan, liittyvä termi ja tarkoittaa syyttömäksi julistamista.
Siis Kristuksen vanhurskaudella puettu ihminen on Jumalan edessä, Kristuksen ansion perusteella, syyttömäksi julistettu.
Omasta puolestaan hän kyllä olisi ansainnut tuomion. Siis tämäkin ottaa meiltä omasta itsestämme kerskausmahdollisuuden pois.
Jos on huono vartalo, niin on hyvä maine....
Luin todella kiitollisin mielin nuo vastaukset, jotka olet saanut kysymykseesi. Ne ovat se ydin, josta kaikki muukin lähtee ja olen huomannut ns. kilvoitukseni aikana, että tuo ydin on juuri se, jonka ylläpidossa sitä kilvoitusta tarvitaan, kun ihminen itsessään meinaa luiskahtaa puolelle tai toiselle.
Reino
Kerskaaminen ihmisen teoista on siis suljettu pois.
Tämä on sen tähden, että ihminen voi tulla vanhurskaaksi ainoastaan uskolla Kristukseen, ILMAN OMIA TEKOJAAN.
Näin yksinkertaiselta näyttävä asia, on tullut monelle ylitsepääsemättömän vaikeaksi käsittää.
Tekeekö usko Kristukseen lain mitättömäksi? Teemmekö siis lisää tahallamme syntiä, että armo tulisi suuremmaksi, ja me nauttisimme elämästä synnissä? EI, Kristukseen uskova kristitty ei elä tahallaan synnissä, koska lunastus on Kristuksen kipujen kärsimyksen hinta.
Miten siis laki? Kristus on meidän puolestamme jokaisen lain käskyn täyttänyt, (laista ei saa jäädä yksikään käsky täyttämättä, koska silloin koko laki on rikottu.)
Tunnustamme siis syntimme, (ei syntejämme tässä tapauksessa, vaan kokonaisen syntimme.
Turvautumalla koko lain rikkojina USKOLLA Jumalan armoon, joka on Jeesuksessa Kristuksessa, me myönnämme että laki on oikea Pyhä ja hyvä. Ja myönnämme että laki on täytettävä viimeistä piirtoa myöden. Näin me uskon kautta vahvistamme lain oikeellisuuden omissa sydämissämme.
Antinomistit puolestaan kertovat että laki loppui Kristukseen, se ei pidä paikkaansa.
Laki ei loppunut, vaan sen vaatimukset täytettiin Kristuksessa.
Ja tähän täytettyyn työhön kristitty saa turvautua USKOSSA. Silloin lain rangaistus poistuu, koska Kristus kärsi puolestasi sinulle kuuluneen lain määräämän rangaistuksen.
Tekikö hän sen "pitkin hampain"?
Ei tehnyt, vaan hän rakasti sinua niin paljon, että uhrautui sinun puolestasi.
Siksi sinäkin heikko syntinen joka olet koko lain teoillasi rikkonut, saat tänään uskossa rohkaistulla mielellä turvautua Jumalan armoon ja anteeksiantamukseen, joka julistetaan sinulle Jeesuksen nimessä ja veressä. Kun sen todistuksen sydämessäsi uskot, niin sen omistat, nimittäin Kristuksen täydellisen vanhurskauden.
Tämä puku ylläsi sinulla on hyvä ja iloinen elämä, ja kerran sinut kohtaa autuaallinen kuolema.
Vanhurskas on lyhentynyt sanaparista vakaan hurskas.
Vanhurskaus = vakaa hurskaus
Vanhurskauttaa = tehdä vakaan hurskaaksi
t: esa etymologi
Aapeki Saarisalo: Raamatun sanakirja:
Vanhurskas
tarkoittaa oikeamielisyydessä ja pyhyydessä täydellistä esiintyessään Jumalan ja Kristuksen määreenä, esim. «Luuk. 7:29»; «Joh. 17:25»; «Room. 2:5»; «Ilm. 16:5»; «Ap. t. 3:14»; «Ap. t. 7:52»; «Ap. t. 22:14»; «1. Joh. 2:1»; toisinaan käytettynä ihmisistä samaa kuin hurskas, «Luuk. 1:6»; «Luuk. 2:25». Tavallisimmin UT tarkoittaa v:lla henkilöllä uskovaa, joka on saanut syntinsä anteeksi ja on siis Jumalan vanhurskauttama. Uskova on samalla kertaa v. ja kuitenkin syntinen, ja juuri tällaisena joka hetki Jumalan käsissä. Mutta vanhurskaus, pelastus ja armo voi olla todellisuutta vain sille, jolle kadotustuomio on todellisuus eikä vain hurskasta kuvittelua.
Ihminen tulee v:ksi yksin uskosta, «Room. 3:22-25»; «Room. 5:1»; «Fil. 3:9», Jumalan sulasta armosta, tämä on uskonpuhdistuksen "aineellinen periaate". Se merkitsee, että Jumala Poikansa tähden lahjoittaa meille syntien anteeksiantamuksen, lukee omaksemme Poikansa ansion, ottaa meidät lapsikseen ja antaa omantunnon rauhan. Ken tämän lahjan ja lapsioikeuden uskolla omistaa ja sallii Pyhän Hengen itseänsä kuljettaa uudessa elämässä, saattaen hänet inhoamaan hänelle luonnostaan rakasta syntiä, on v., «Room. 10:3»; «Room. 1:5»; «Room. 4:24».
Kuten paavi meille sanoo, meissä todellakin on poisottamattoman perisynninsynnin vuoksi kaksi luontoa.
Vaikka Henki meissä inhoaakin syntiä, niin liha rakastaa sitä koko ajan.
Usein tällainen leuhkittu synnin inhoaminen ilmeneekin sillä tavalla, että kateuden synnissä elävä ihminen inhoaa toisen ahneutta, jolla hän on koonnut sievoisen omaisuuden.
Taikka vihassa itse elävä ihminen vihaa omaa kuvaansa toisessa ihmisessä, jonka hän on ovelasti itsekään sitä huomaamatta heijastanut ovelasti toiseen ihmiseen. Tällainen on kovin turvallista, kun paha on tuossa toisessa ihmisesä, eikä minussa jossa se oikeasti on.
Kirjoitusvirhe.
Haluan aivan rakentavasti kysyä kristittyjen näkemystä siihen milloin olemme synnin alla ja milloin armosta uskomassa.
Kysyn tyhmän kysymyksen: mies on juonut kolme pulloa olutta. On uskoa tunnustava ja seurakunnan edeskäypä.
Eräs edes käypä soittaa ja huomaa äänessä pientä sammallusta. Menee miehen luokse ja menee tämän verstaalle. Pitää puhuttelun. Mies pyytelee hairahdustaan anteeksi. On hyvin murheellinen ja jopa masentunut. Tuntien ja tietäen heikkoutensa.
Onko mies saanut syntinsä anteeksi? pitääkö pitää vielä jokin istunto? Riittääkö ,että hän on asiasta luotettujen ystävien kanssa puhunut ja vaimonsa sekä lastensa. Pitääkö vielä koko seurakunnan olla mukana asiassa.
Milloin ollaan siis lain alla ja milloin armon alla. Työssäni kohtaan usein näitä raskautettuja mieliä. Onko synneillä eroa alkoholin tai esim varastamisella tai seksuaalisella hyväksikäytöllä tms. Maalinen laki ja mooseksen laki ja Kristuksen rakkauden laki ?
juuria. Harvoin ihminen huomaa että heijastaa omaa syntisyyttään tuohon toiseen syntiseen.
Tarkemmin pohdittuani tuota asiaa huomasin, että usein oman vian näkyminen toisessa, alkaa ärsyttää.
Syytä en osaa sanoa, joku viisaampi voisi kommentoida.
On turvallista lyödä "vierasta sikaa".
Tai niin kuin kansanomaisesti sanotaan istua tuleen toisen pyllyllä. Tämä projektio on yksi pakotie pois näkemästä epämiellyttävää negatiivista totuutta itsestään. "tuhma tyttö taikka poika" heijastaan toiseen henkilöön.
Kun ne on toisessa henkilössä, silloin niitä on helppo myöskin vihata. Kyse on valehtelemisesta itselleen.
No.... moni unohtaa sen, että olen Jumalalle vastuussa vain omista tekemisistäni.
Ja unohtaa sen, että Jumalalle ei voi valehdella vaikka itselleen ja uille ihmisille voi.
Tilanne on tuttu lasten hiekkalaatikolla, "se oli tuo kaveri, joka sen teki".
Projektio ei ole kuitenkaan niin aukoton aikuisella ihmisellä, etteikö henkilö jollakin tajunnan tasolla ymmärrä olevansa vähintäänkin saman kaltainen kun tuo toinenkin.
On siis kyse suojautumisesta.
Miksi ihmisen sitten pitää suojautua?
Siksi koska hän pelkää rangaistusta ja myöskin häpeää, siis kasvojensa menettämistä.
Perimmältää voisi sanoa että hän pelkää kipua. Sitä risun aiheuttamaa kipua, jota hän pienenä lepsena sai vanhemmiltaan, kun oli ollut tuhma ja tottelematon.
Uskon, että nämä nuuskijat ovat itse lainalla. Heillä on jotakin asiaa jota he haluavat peittää, siksi he käyvät "kanssa palvelijan "kimpuun.
Jumala on Isä. Jumalallakin on vitsa.
Jumalan vitsaa kutsutaan laiksi.
Laki on kokoelma Jumalan EHDOTTOMIA käskyjä, joista jo yhdenkin rikkominen johtaa rangaistukseen, joka on kuolema ja helvetin tuli.
Jumala on sellainen Isä, että minkä hän on kerran sanonut, sitä hän ei koskaan muuta, ei peru puheitaan.
----------
Kuinka nyt suu pannaan, sillä lain käskyt ovat sellaisia, joita kukaan ihminen ei kykene kaikkia täyttämään. Tarkemmin sanoen ei siis pysty yhtäkään lain pykälää täyttämään, koska yhdenkin pykälän rikkomisesta seuraa se, että koko laki tuli rikotuksi.
Ja "Pappa" ei siis peru puheitaan. Kuoleman rangaistus langetettiin jokaiselle, myös sinulle ja minulle.
Olemme kaikki kuolemaan tuomittuja rikollisia. Miltä sinusta tuntuu kun kuulet tämän itsestäsi?
Iankaikkinen vaiva helvetin tulessa odottaa.
No moni on sanonut, "ihmisten keksimiä satuja, juutalaisten kansalliseepoksesta". Hän uskoo siis että mitään rangaistusta ei ole, eikä tule.
Hän luulee selvinneensä sillä, ja nauraa päälle nyvät naurut.
Joh. 3:14 Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän,
Joh. 3:15 että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä.
Joh. 3:16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Joh. 3:17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
Joh. 3:18 Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
Jes. 53:1 Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?
Jes. 53:2 Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta.
Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta;
me näimme hänet,
mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.
Jes. 53:3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
-----------------
*) Jes. 53:4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
Jes. 53:5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
---------------
Jes. 53:6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen.
Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.
Jes. 63:1 Kuka tuolla tulee Edomista, tulipunaisissa vaatteissa Bosrasta, tuo puvultansa komea, joka uljaana astelee suuressa voimassansa? "Minä, joka puhun vanhurskautta, joka olen voimallinen auttamaan."
-------------------------
Jes. 63:2 Miksi on punaa sinun puvussasi, miksi ovat vaatteesi kuin viinikuurnan polkijan?
Jes. 63:3
"Kuurnan minä poljin,
minä yksinäni,
ei ketään kansojen joukosta ollut minun kanssani;
minä poljin heidät vihassani,
tallasin heidät kiivaudessani,
ja niin pirskui *heidän vertansa* vaatteilleni,
*) ja minä tahrasin koko pukuni.
Jes. 63:4 Sillä koston päivä oli minun mielessäni ja minun lunastettujeni vuosi oli tullut.
Jes. 63:5
Ja minä katselin,
mutta ei ollut auttajaa,
ja minä ihmettelin, kun ei kukaan tueksi tullut.
Silloin minun oma käsivarteni minua auttoi, ja minun vihani minua tuki.
Jes. 63:6 Ja minä tallasin kansat vihassani ja juovutin heidät kiivaudellani; minä vuodatin maahan heidän verensä."
Jes. 63:7 Herran armotöitä minä julistan, Herran ylistettäviä tekoja, kaikkea, mitä Herra on meille tehnyt, suurta hyvyyttä Israelin heimoa kohtaan, mitä hän on heille osoittanut laupeudessansa ja suuressa armossansa.
Jes. 63:8 Ja hän sanoi: "Ovathan he minun kansani, he ovat lapsia, joissa ei ole vilppiä";
- ja niin hän tuli heille vapahtajaksi.
Tuossa Kristuksen Henki puhuu profeetta Jesajan kautta.
Yksin minä poljin Jumalan vihan viinikuurnan.
Jumala teki minut synniksi, jotta nämä minun rakkani (= me) tulisivat sovitetuksi sinun (= Jumala) kanssasi.
Heidän (= meidän) syntinen verensä tahri koko minun pukuni.
Ei ollut minulla ystävää, kaikki vain sylkivät ja ihmettelivät kuka tuo syntikasa on, ruma ja ruhjottu. Mitähän kamalia lie tuokin rontti tehnyt, kun häntä noin rangaistaan.
Niin, häntä rangaistiin, mutta miksi?
Koska minä tein syntiä.
Tunnusta siis syntisi tänään. "Olen koko lain rikkonut ja kuoleman ansainnut. Herra Jeesus Daavidin Poika, armahda minua"!
Synnit saa anteeksi yksin siellä työhuoneellakin uskomalla Jumalan lupauksiin syntiselle.
eihän se puhumisen takana ole.
Kysyn onko oikein valvoa ja käydä oikein paikan päällä varmistamassa ko. nöyryytys.
Siis mikä on raamatun sana siihen. Ei häntä vakuuta Sinun sanasi, että saa uskoa työhuoneessakin. Tottakai, mutta riittääkö se. Kenelle kaikille pitää lankeemus tunnustaa.
Juopottelua en missään muodossa siis hyväksy, vaan haluan auttaa ahdistuneita ja ahdistettua. Jumalan armolupauksilla. Täytyykö tieto mennä Jällivaaraan asti tms.
rakkauden hengessä kohtaamme kanssa kulkijamme, sisaremme ja veljemme Herrassa.
Kaikki olemme syntisiä ihmisiä. Rakkaus peittää paljon rikoksia, jos nyt kaljan juomista voidaan pitää minään rikoksena tai syntinä.
Jokainen kristitty, joka kaljaan "sortuu", tuntee taatusti koko vikaisuutensa.
Kaljan juomisen pidän itse huonona siksi, että jos se lipsahtaa vähänkin huppelin puolelle, se vie uskon voimaa pois.
Mutta jos jonkun helmasynti on kalja, toisen helmasynti voi olla ahdasmielisyys, tuomiohenki, rakastamattomuus ym, jotka ei näy ulospäin kuin tuomitsemisena ja kylmyytenä "heikompaa" kohtaan.
Kuitenkin : Jos teillä ei ole rakkautta, olette kuin helisevä vaski ja kilisevä kulkunen.
Juuri RAKKAUDESTA Jeesuksen omat tunnetaan. Mitä Iso Kirja sanoo rakkaudesta??
vertaus Eräästä miehestä, jolla oli palvelijoita.
Hän antoi palvelijalleen anteeksi 10 tuhannen leiviskän velan. Mitä teki tämä armahdettu? Hän kuristi kurkusta kanssapalvelijaansa, joka oli velkaa 100 penninkiä.
Eikö pistä miettimään????
Näin asia varmasti on. Tuomionheki voi saada paljon pahaa aikaa.
Jumala Sinua ja meitä kaikkia siunatkoon.
Esimerkkisi on luonnollinen ,
on sanottu nuhtele veljeäsi ja jos hän sinua
kuulee olet veljesi voittanut ,
ON sanottu missä kaksi tai kolme kokoontuvat
siellä jeesus on heidän keskellään .
eli syntinsä tuntevainen on katunut ,ei muuta
kuin saanaa hänelle synnit anteeksi
kuinka monta kertaa päivässä ?
kysyi pietari onko 7. kertaa kylliksi,vastasi
jeesus hänelle ei 7 vaan 7*70=490 kertaa
eli noin joka toinen minutti se aika jonka olemme
VALVEILLA ,? !!!!
toivon että tästä on jotain hyötyä.
, että olisi jollakin tavalla jättänyt tuolle vikaan joutuneelle mahdollisuuden ottaa tuo asia itse puheeksi?
Luther puhuu erikseen nuhtelemisesta ja kehottamisesya.
Nuhtelemisessa on kysymys asiasta, jota kuulija ei tiedä tai ymmärrä.
Kehottamisessa toistetaan asiaa, jonka kuulija tietää, ymmärtää ja ehkä jopa tuntee synniksi.
Tästä tulee nyt tunne ja vaikutelma, että vain selviytyäkseen kunniallisesti tilanteesta, oli vastapuolen pyydettävä anteeksi.
Aidossa tilanteessa Jumalan Pyhä Henki nuhtelee omassa tunnossa.
Olisko voinut esim. pyytää tulemaan aamukahville tai jotain muuta sellaista. Silloin olisi ollut mahdollista , että nuhtelija olisikin puhunut aivan muita asioita ja osoittanut rakkautta häneen. Olisi jätetty hänelle itselleeen tilaisuus tuntea ja kokea syntinsä ja syyllisyytensä. Ja ottaa itse asia puheeksi.
Ei oikein herätä luottamusta, jos edeskäypien usko on muiden kristittyjen NUHTELUN varassa eikä asuvaisen Pyhän Hengen, joka paljastaa synnin.
Kyllä nuhtelullekin on sijansa tietysti.
Hyvin usein menee ihmisten välien korjaaminen ja yleinen synninpäästö sekaisin.
Olen ajatellut syntisyyttäni. En onnistu edes hetkeään olemaan synnitön. Olen siis huono kristitty. Ajatukset teot ja laiminlyönnit vaivaavat minua. Pitääkö siis olla koko ajan synnin tunnossa. Parannuksen minä ymmärrän.Meidän tulee elää jokapäiväisessä parannuksessa. Miten se synnin pois paneminen ei onnistu? Aina vaan lankean. Kun en tule mitenkään synnittömän tuntoiseksi.
Pinenä poikana kun isä tai äiti saarnasi synnit anteeksi tuli ilo. Nyt harvoin tunnen sitä.
Minä rukoilen ja yritän lukea raamttua. Käyn kirkossa ja seuroissa. Olenko joutunut kauas Jumalasta? Jumalan valtakunnasta? Miksi en saa tuntea vapautta. Mistä se johtuu. Olenko väärässä "joukossa".
Kertokaa miten pääsen heikkouksistani eroon?
Syntisyytesi ei pelasta sinua, vaan usko syntien anteeksiantamiseen, ei sen tähden että sinä teet jotakin, vaan sen tähden että Kristus sovitti kaikki sinun syntisi ristillä Gilgatalla.
USKO VANHURSKAUTTAA.
Mikä usko?
Se että uskot sen sydämessäsi että sinun kaikki syntisi on annettu anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä.
Room. 3:19 Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille,
että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä;
Room. 3:20 sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi
lain teoista;
*) sillä lain kautta tulee synnin tunto.
Room. 3:21 Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, ...
-----------
*) on ilmoitettu ilman lakia,
----------
Room. 3:22 se Jumalan vanhurskaus,
joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; ...
... sillä ei ole yhtään erotusta.
Room. 3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
______________________________________
Room. 3:24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
_____________________________________
Room. 3:25 jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit
Room. 3:26 jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä,
- että hän itse on vanhurskas
- ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.
Room. 3:27 Missä siis on kerskaaminen?
Se on suljettu pois.
Minkä lain kautta? Tekojenko lain?
Ei, vaan *uskon* lain kautta.
Room. 3:28 Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan *uskon kautta*,
ilman lain tekoja.
Siksi rohkaise nyt sinäkin, lain vaatimusten alla vaikroiva Jumalan lapsi, rohkaise sydämesi uskomaan, että kaikki sinun verirusket syntisi on anteeksi annettu, Jeesuksen nimessä ja hänen Pyhässä vererssään.
Priiskukoon tuo rakkaudesta lämmin veri sinunkin sydämesi saastaiseen astiaan, se pesee pois syntisi, iankaikkisella unhoituksella.
Älä enää usko oman vanhurskauden saatanan valheisiin, että armo ei muka kuulu sinulle, kun olet niin syntinen, vaan usko Kristuksen sana, tuo sovituksen sana omalle kohdallesi.
Mene Herran rauhaan. Jeesus tuli juuri syntisiä pelastamaan, armo kuuluu sulle juuri, sulle raukka kurjinkin, vaikka rintaasi polttaa tehdyt synnit, ne kristus pesee pois verellään, kun sinä sen vain uskot vahvast, niin et tule petetyks, vaan pääset saatanan kahleista, ja tulet taivaaseen vedetyks.
Ei sinun itsesi tähden, vaan Jeesuksen tähden.
Ei kyttääminen ole loppunut. milloin saa vapaasti uskoa kokovikaisena kaikki synnit anteeksi. En jaksa enää tätä painostusta. Olen puuteellinen ja heikko, mutta olen varma Kristuksen pelastustyöstä kohdalleni onko lakihenkisyyttä esikoisuudessa ja myös rauhansanan suuntauksessa? minusta tuntuu, että on. Koskaan ei ole tarpeeksi katunut ja tunnustanut, sellainen on tunne näiden henkisen väkivallan harjoittajien kanssa.
Silloin saat uskoa kokovikana kun olet antanut kokonaan itsesi vihollisen haltuun, sen jälkeen ei omatunto eikä rietaskaan kiusaa. Silloin saat riemuita ei kiusauksia ei synnin soimausta saat iloita kokovikana vapaana iloisena synnin tekijänä täysin rinnoin tanssahdella oikein parketilla. Tämän jälkeen ei kukaan kyttää eikä tarvitse paeta kenenkään painostusta iloitset kokovikana. Koskaan ei tarvitse punnita tämän jälkeen onko katumusta vähän vai paljon. Mutta on yhdet silmät joita et kykene pettämään Hän näkee olet sitten kokovikana tai puolivikana iloisena synnin tekijänä.
kohdeltavan ?
Mitä nimimerkki "heikko" vastaat Herrallesi, kun Hän kysyy, kuinka olet suhtautunut lähimmäiseen?
Oikein sydämeen sattuu tuo toisen kokemusten pilkkaaminen.
Onko sittenkin päässyt syttymään viha sitä Betlehemin poikalasta kohtaan, kuten muinoin fariuseuksille?
Onhan se aivan hirveää, jos Jeesus haluaakin tulla syntisten sydämiin, eikä niiden parhaiden kristittyjen.
Mitä sinullakaan on antaa pelastuksesi lunnaiksi?
Osaisit edes hävetä!!!
Mistä syystä ajattelet minun haluavan tanssahdella maailman liukkailla tanssilattiana. En ole ollut enkä ole iloinen synnin tekiä. Hyvin murheellinen olen kylmää henkeä olen saanut maistaa ihan tarpeeksi. On hyvä kuulla tai lukea täältä ohdutuksenkin sanoja. En ole synnin luvallisuuden tiellä, en lain alla vaan armon alla. Sitä olen heikkona kristittynä.
Onko joskus niin että joskus kun omalla tunnolla on jokin karmea teko vaikka insesti ja alkaa tämän tietävää vainoamaan vaikka mistä. Julkinen parannus ei riitä vaan vielä pitää pitää"hoitokokous" jossa lyödään jalat alta lopullisesti. Tätäkö Jumalan palvelijan työ voi olla. Pois Se minusta !
Olen uupumassa tähän kisaamiseen. Soittoihin tekstiviesteihin ja viittaamiseen Kristuksen kirkkolakiin. Voidaan porukalla tuomita vaikka ei pääse edes paikalle. Pitääkö mennä tälläisiin kokouksiin, jotta vois olla muka vapaa Jumalan lapsi? Tämä on karmeaa perheelleni ja minulle.
Mitä teen. Jotta saan edes kotirauhan tälläiseltä kiusaajalta.?