Oletteko muuten huomanneet, että hyvin pieni osa rukin käyneistä on amiksia? Mistäköhän tämä mahtaa johtua?
Amikset ja rukki
Akateeminen ihminen
144352
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
varmasti johtuu siitä, kun isi on sanonu että meidän poika menee lukioon. ja isi on sanonu, että meidän poika menee rukkiin. eli ei suinkaan siksi, että he olisivat luonnostaan johtajia ja karismaa omaavia. ainoastaan, kun äiti ja isi halus niin.
siitä, että amiksille vanhemmat sanoo; "menet sitten sinne amikseen" ja "et sitten varmasti edes yritä rukkiin vaikka noilla rusina-aivoillasi tuskin sinne edes pääsee" .
ehkäpä he menevät mielummin töihin niiksi kuudeksi kuukaudeksi jotka voisi myös vetää vessanpöntöstä alas menemällä rukkiin.
Tai sitten ei, en tiedä eikä kiinnosta
Niin, kiireellä jo sinne töihin, joita saa muutenkin tehdä seuraavat 40 vuotta.
... että RUK- valinnoissa lukuhommilla, eli kirjallisilla kokeilla on perinteisesti ollut varsin suuri painoarvo ja lukion käyneet ovat enemmän tällaiseen suuntautuneita.
Hommahan lähtee jo peruskoulusta. Amikseen lähtevät ne, jotka eivät ole lukumiehiä ja myös porukkaa, joka ei muualle pääse. RUK:uun pääseminen vaatii kunnianhimoa, menestymistä myös kirjallisissa kokeissa ja intin palikkatestissä, joka testaa matemaattista ja loogista päättelykykyä. Amikseen ei todellakaan mene porukkaa, joka menestyisi tuollaisissa testeissä eli...
"RUK:uun pääseminen vaatii kunnianhimoa, menestymistä myös kirjallisissa kokeissa ja intin palikkatestissä, joka testaa matemaattista ja loogista päättelykykyä. Amikseen ei todellakaan mene porukkaa, joka menestyisi tuollaisissa testeissä eli... "
Amiksen kävin, P1 oli 9, P2 oli 6, rukkiin en halunnut. Se siitä.
jos rukkiin pääseminen vaatii mielestäsi kunnianhimoa niin kovin pieni on maailmankuvasi :D
Olin itse aikanaan amispohjalta Rukissa ja mieleen on jäänyt majurin lähtöpuhuttelu, missä hän haukkui yksikön aloitustason surkeaksi, koska joukossa on seitsemän ei-ylioppilasta. Ei paljon mieltä lämmittänyt silloin, kun itse olin yksi niistä seitsemästä.
Kaipa tuo majuri väärässä kuitenkin oli, naapurikomppanian priimus oli autonasentaja ja itsellekin on reservissä tullut jo kaksi ylennystä. Ensimmäinen ylennys 7:n vuoden ja toinen siitä 5:n vuoden kuluttua.
Aivan, tuo amis-lukio jaottelu on todella perseestä. Kersantiksi ylennettyjen (amisten) joukossa oli intin aikana monia, joista ajattelin että miksi tuokaan ei lähtenyt RUKKIIN kun kuitenkin lusii pitkän oppimäärän.
Perseestä myös tuo majuri. Talvisodan alla skapparit nimittelivät reservin upseereita tinanapeiksi mutta olivat sodan jälkeen hiljaista poikaa. Että se siitä ylimielisyydestä.
(Itse ylioppilas, RUK ja reservissä 11 vuotta ilman ylennyksiä.)
Ja RUKin kävin arvosanalla hyvä.
Nykynen valintajärjestelmä on hyvä ja virhevalintoja tulee prosentuaalisesti hyvin vähän. Se ei myöskään enää suosi kohtuuttomasti "lukumiehiä" kuten silloin kun minä esimerkiksi olen RUK:n käynyt, vaan ottaa huomioon useampia tekijöitä.
Tilaston valossa on kuitenkin selvää, että lukio ja RUK korreloivat. Ylioppilaissa on enemmän kuin ammattikoulun käyneissä sellaisia, jotka voidaan kouluttaa joukkueen-/jaoksenjohtajiksi.
Ryhmanjohtajuus on sosiaalisesti yksi vaikeimmista tehtävistä ihmiselle ja ryhmänjohtaja on aikamoisessa ristivedossa alaisten ja esimiesten välissä. Aiheesta on tehty erittäin mielenkiintoisia tutkimuksia. Joukkueen johtajan tehtävä on jo hieman helpompi tuolta kannalta, mutta se taas vaatii suurempien kokonaisuuksien ymmärtämistä ja enemmän valmiuksia hakkia tietoa.
Mutta molemmista lähtökohdista, sekä lukiosta että ammattikoulusta voi ponnistaa reservinupseeriksi. Muut tekijät kuin koulutausta ovat ratkaisevia.
RUK:hon vaaditaan P-arvo 7 tai enemmän. P-arvo korreloi puolestaan älykkyyden kanssa, ja älykkyys sekä lukeneisuus kulkevat käsi kädessä.
Meillä oli Pioneerikomppanian 48 hepusta 4 amista.
Jos haittaa, niin miksi?