Monet sanoo että oon erilainen ku en halua seurustella. Olenko?? On varmasti olemassa joku muukin joka haluaa keskittyä nuoruuteen,opiskeluun, hauskanpitoon yms. Eiköhän sitä kerkeä seurustella joskus myöhemmin. Aina kaikki etsii elämänsä kumppania. Mutta eikös sen huomaa kun se tulee vastaan, tarvitseeko sitä nyt nuoruutensa kuluttaa etsimällä sitä oikeaa?? Aina puhutaan miten ihanaa on rakkaus ja parisuhde, mutta ihanaa se kavereiden kanssa oleilu ja hauskanpitokin on. On kuulemma lapsellista jos ei halua seurustella, mutta lapsihan minä olenkin, vasta 17 vuotias. Elikkä... Mietin siis.. Olenko ainut joka ei vaan halua seurustella??
En halua seurustella!
Mushroomhead
11973
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sitten kun on ammatti hankittu ja ensimmäinen työpaikka, on mahdollisuus vähän katsella ympärilleen. Nykynuoret ei välitä ammateista ja
töistä, ne haluu naida ja ryypätä.
Nykynuoret haluu naida ja ryypätä!!! Hahahaha!
Vai ei nykynuoret välitä ammateista ja ne haluu vain ryypätä!!!????!!!!
Tota on turha yleistää! Oon ite pian 19w. ja valmistuin tos toukokuus lähihoitajaks (menin suoraan yläasteen jälkeen amikaseen niinku aikamoni mun kaverikin). Mä voin myöntää et kyllä sitä ollaan käyty ryyppääs mut ei siihen oo joka ikinen viikonloppu varaa. Kannattais olla varma mitä sanoo ennen ku rupee yleistäään!
Sinulla ei todellakaan ole mikään kiire seurustella etkä ole seurustelemattomuutesi takia erilainen. Ei ole omituista jos haluaa pitää hauskaa. :)
Välillä mä vaan mietin et olispa mulla joku! mut täytyy kyllä tunnustaa et on hauskempaa olla sinkku ja saada maistaa vapautta! sä olet neiti ihan normaali. :o)
Seurustella voi myöhemminkin, ainakin olen sitä itse ajatellut kun en oikeanlaista tyyppiäkään vielä löytänyt.
Kun on nuori vielä, pitää elää eikä kahlita itseään kehenkään kundiin, paitsi jos tuntuu siltä et tää juttu on nyt ok ja hyvä ja tätä mä haluan.
En itse vie tie mitä haluan mut tiedän jos hyvä tyyppi osuu kohdalle.
Joten elä nyt täysillä tyttö, sä olet ihan normaali. :)
18 vuotta on ikää ja asun vielä kotona. Tyttöjen kanssa voi tietysti iltaisin pitää hauskaa, mutta en seurustella halua. Ehkäpä sitten kun oman kämpän hommaa niin voisi harkita seurustelua. En minä porukoiden kotiin ala tyttöjä kuskaamaan.
No, minä en oikei tuohon osaa sanoa mitään. En ole oikein ehtinyt mitään "sinkkuelämää" maistaa, koska olen vasta 17. ja seurustelua takana 1 ½ vuotta, kihloissakin jo ollaan, minä nyt olen tällainen sosiaalisten tilanteiden pelosta ja paniikkihäiriöstä kärsivä, joten tärkeintä mulle on turvallisuus, ja se, että tilanteet pysyy suhtkoht samanlaisina, eli mä olen nk."outo hyypiö" nykynuorten sanakirjassa, varmaan!?;) On vaan niin tuttu ja turvallinen olo omassa kotona, ja saman ihmisen kanssa, en mä osaisi ajatella mulle mitään muuta. Tässä nyt oli vaan tällainen kanta tähän asiaan, Mutta nykyaikaanhan toi "sinkkuelämä" on oikeinkin 'trendikästä', eli anna palaa vaan, jos siltä tuntuu. :) Mutta juuri siitähän se kyse onkin, että "miltä tuntuu", koska eihän se muille kuulu, seurusteletko vai vietätkö villiä sinkkuelämää,mutu-tuntumalla vaan.;)
niimpä :) ite oon 16 ja en oo ikinä seurustellut, joinakin päivinä sitä pysähtyy miettiin, että kun löytyis se oikea, mitä kaikkea tekisin etten tätä menettäis.
välillä semmone olo että tarvii jonkun viereen ja halata tätä =))
mutta se on sitten joskus
en minäkää halua viel seurustel! kaverit ne selittelee et olis hienoo ku joku olis...... ei ny viel..! kyl sitä kerkee, olen myös kuullu yhelt kamult sillo kun hän seurustel, ni sit hän valitti et jätkä tulee peräs ain ja kyselee liikaa...haluis yksinkin ja kavereiden kanssa olla...sellast se sit o ku seurustelee...
no ei se nyt ihan niinkään mee, että sitten ku seurustelee, niin jätkä kulkee aina perässä ja kyselee eikä saa tehdä mitään... ehkä tollaissa teinisuhteissa, mut kyllä meillä aikuisilla seurustelijoilla on ihan omat elämät, vaikka seurustellaankin. ;) ei kannata seurustella jos ei oo valmis, mutta ei pidä luulla, että seurustellessa menettää yksityisyytensä. :)
Minä olen nyt 18, okei parin kuukauden päästä 19, enkä ole tuntenut seurustelua tarpeelliseksi. En ole oikeastaan edes ihastunut kehenkään oikeaan poikaan ikinä ja sama se. Kun ei se minua häiritse, ei siitä tarvitse häiriintyä.
Joskus on tuntunut, että se on epänormaalia. Yleinen mielipide kun tuntuu olevan, että seurustelu aloitetaan jo joskus ylä-asteelle tultaessa. Ylä-astelaisethan ovat vielä täysiä kakaroita (ainakin osa, loput lapsia.)! Onhan se hyvä "harjoitella ja saada kokemusta" joopa joo. Minä olen ainakin itseeni ihan tyytyväinen. Kyllä se varmaan jossain vaiheessa alkaa seurusteleminen kiinnostaa ja huomaan pamahtavani rakastuneeksi, mutta se on sitten se.
Huomennahan se nähdään.