Mikä ihme teitä miehiä vaivaa? Suhteen loppuminen ei ole kenellekään osapuolelle koskaan helppo asia, ainakaan jos on tunne-elämältään terveestä ihmisestä kyse.
Näitä kirjotuksia tällä palstalla lukiessa huomio kiinnittyy siihen, että lopetatte suhteet olemalla vain hiljaa, olette vastaamatta puheluihin, sähköposteihin. Eikö jokainen ihminen, suhde, ole sen arvoinen, että asiat, oli kuinka vaikeita vain, käsitellään asiallisesti loppuun? Oli syy mikä, kummassa tahansa, niin ainoa tapa, että kumpikin osapuoli pääsee jatkamaan tahoillaan eteenpäin, on se, että asiat käsitellään loppuun asti.
Mikähän mahtaa olla teidän miesten logiikka, että ette toimi niin?
Näitä kirjotuksia tällä palstalla lukiessa huomio kiinnittyy siihen, että lopetatte suhteet olemalla vain hiljaa, olette vastaamatta puheluihin, sähköposteihin. Eikö jokainen ihminen, suhde, ole sen arvoinen, että asiat, oli kuinka vaikeita vain, käsitellään asiallisesti loppuun? Oli syy mikä, kummassa tahansa, niin ainoa tapa, että kumpikin osapuoli pääsee jatkamaan tahoillaan eteenpäin, on se, että asiat käsitellään loppuun asti.
Mikähän mahtaa olla teidän miesten logiikka, että ette toimi niin?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sanotaan, että "pa**a haisee sitä enemmän mitä sitä sorkkii".
Loppu = Loppu
Ei keskusteltavaa.
No jaa, parin pitkän suhteen ei kumpikaan nainen halunnut käsitellä mitään mitenkään. Ei ollut vuosien yhdessäololla ilmeisesti mitään arvoa.
Että näin meillä. Mikä teitä naisia vaivaa?
Ei taida olla vika sukupuolessa, vaan yksittäisissä ihmisissä.
Se, että suhteita ei osata lopettaa kuin katoamalla, on tosi ikävää. Juuri mikään ei saa henkilöä halveksimaan toista jälkikäteen enemmän kuin sellainen. Ärsyttää sen toisen osapuolen heikkous, lusmuus ja lapsellinen tapa hoitaa aikuinen asia.
Toinen ääripää on eroaminen, mikä ei lopu koskaan.
Käsittelin erästä eroa noin vuoden verran miehen kanssa. Jälkikäteen hän haukkui minua koko maailmalle siitä, ettei eroa käsitelty mitenkään. Sekös harmitti, koska näin ollen olisinkin voinut nukkua ne kaikki yöt, mitkä hän piti minua väkisin hereillä, vaikka jouduin heräämään seitsemältä joka aamu.
Hän kyseli kärkkäästi eron syitä ja eri asioita. Kun vastasin, hän ei kuitenkaan hyväksynyt yhtäkään vastausta, vähätteli ja piti pilkkanaan, ja kuvitteli että sillä keinoin vielä saisi minut takaisin.
tilanne menee siihen että jätetty osapuoli "riivaa" jatkuvasti ja haluaa puhua ja puhua loputtomiin. Mutta "puhuminen" menee syyttelyksi, haukkumiseksi, itkemiseksi...ja asiat menevät vielä enemmän solmuun.Ja todennäköisesti kuitenkin kaikki " tarvittava" on kerrottu mutta sitä vain jankataan. Siinä vaiheessa itsekkin lopettaisin yhteydenpidon..