Nimittäin PERUSTELUIN mainittuna sen maan, jossa maatalous on kokonaisuutena merkittävästi kannattavampaa kuin Suomessa. Mikäli tällaisia maita jonkun mielestä löytyy, haluaisin myös kuulla hänen teoriansa siitä, kuinka suuri joukko maailman ihmisistä sen maan maataloudella pystytään ruokkimaan.
Lisätietona olisin vielä kiinnostunut ko. maan maataloustukipolitiikasta.
Kun tätä sivua lukiessani olen tullut siihen tulokseen, että tällä palstalla liikkuu niin valtaisasti näitä tukia & kotimaista maataloutta vastustavia maatalouden "asiantuntijoita". Niin olkaapa hyvä, sana on teidän. Odotan innolla vastauksianne. Mutta huom. vaadin myös perustelut.
Perustelujen on syytä olla oikeasti maatalousteknisesti & -taloudellisesti perusteltuja. Pyydän myös huomioimaan (selvennyksenä yksinkertaisimmille), että puhun maatalouden kannattavuudesta kokonaisuutena. Jos jossain maassa on ilmasto-olot suotuisat esim. viljan viljelyyn, niin aikaani säästääkseni pyydän jo tässä vaiheessa huomioimaan myös ko. alueen maan rakenteelliset ominaisuudet ja maan vesitalouden ominaisuudet. Myös mahdollisuudet viljelyn toteuttamiseen työvoiman , energian, konekannan, tietotaidon ja liikennejärjestelyjen suhteen on syytä perusteluissa ottaa huomioon. Tietysti ei pidä myöskään unohtaa kasvi- ja eläintautien aiheuttamaa tuho- tai kustannusvaikutusta yms.
Niin, ja tosiaan, sitten vielä se arvio siitä, kuinka paljon ihmisiä ko. alueen maataloudella pystytään ravitsemaan.
Asiantuntijat ! Olkaapa hyvä !
Lisätietona olisin vielä kiinnostunut ko. maan maataloustukipolitiikasta.
Kun tätä sivua lukiessani olen tullut siihen tulokseen, että tällä palstalla liikkuu niin valtaisasti näitä tukia & kotimaista maataloutta vastustavia maatalouden "asiantuntijoita". Niin olkaapa hyvä, sana on teidän. Odotan innolla vastauksianne. Mutta huom. vaadin myös perustelut.
Perustelujen on syytä olla oikeasti maatalousteknisesti & -taloudellisesti perusteltuja. Pyydän myös huomioimaan (selvennyksenä yksinkertaisimmille), että puhun maatalouden kannattavuudesta kokonaisuutena. Jos jossain maassa on ilmasto-olot suotuisat esim. viljan viljelyyn, niin aikaani säästääkseni pyydän jo tässä vaiheessa huomioimaan myös ko. alueen maan rakenteelliset ominaisuudet ja maan vesitalouden ominaisuudet. Myös mahdollisuudet viljelyn toteuttamiseen työvoiman , energian, konekannan, tietotaidon ja liikennejärjestelyjen suhteen on syytä perusteluissa ottaa huomioon. Tietysti ei pidä myöskään unohtaa kasvi- ja eläintautien aiheuttamaa tuho- tai kustannusvaikutusta yms.
Niin, ja tosiaan, sitten vielä se arvio siitä, kuinka paljon ihmisiä ko. alueen maataloudella pystytään ravitsemaan.
Asiantuntijat ! Olkaapa hyvä !
Vastaukset 37
Vanhimmat
Jos viljelee banaania ja bataattia suomessa tai etelä-afrikassa ?
Pakkoko saharaan hiekkaa on myydä tai alaskaan jäätä?
Viljellään siellä missä on parhaat mahdollisuudet, saoohan sen järkikin.
Parhaat olosuhteet banaaninviljelyyn ovat Islannissa. Siis ne ihan oikeasti viljelevät sitä siellä, eikä ole tuholaisia tai kasvitauteja.
Rahaa. Islantilaiset ovat kaikkki nykyisin ökyrikkaita ja voivat harrastaa mitä tahansa mutta ei sitä ole pakko kansalaisten maksaa.
viimeinen ihminen, joka on ehdottamassa viljelyyn sopimattomien lajien viljelyä Suomessa !
...että sikäli aika huono vertaus tuo banaani juttusi. Ei nimittäin tarvitse maataloudesta paljoa tietää, kun ymmärtää ettei banaania täällä kannata viljellä.
Mutta kun olet noin asiaan perehtynyt ja se järkesi sinulle nähtävästi jotain sanoo, niin kerropa niistä parhaista viljelymahdollisuuksista. Missä ne ovat ja miksi ? ( Edelleen pyydän sinua huomioimaan, että ilmasto on vain yksi viljelytekninen tekijä. Ja lajista/tuotannosta (maataloustuotantoahan kun on muutakin, kuin se perinteinen viljan viljely) riippuen sen merkitys voi olla myös melko vähäinen.)
Nehän on siellä tehneet kaiken lainarahalla ja talouskupla on tosi paha. Ja on muuten niin että se on oikeasti kannattavaa se banaaninviljely, koska niillä on ilmainen lämmitys.
Asioihin perehtyminen kannattaa aina.
Ei todellakaan suomea suotuisempia maatalouden harjoittamisolosuhteita ole ponnekkaista tutkimuksistamme huolimatta planeetaltamme löytynyt.
Ilmastollisesti pitkä talvi suo tauti- ja tuholaisvapaan ympäristön. Golfvirta ja pitkä päivät kesällä antavat kasvukaudella merkittävän kilpailuedun, järjettömien viljelyvyöhykkeiden tukilypsäjiin verrattuna.
Harvaan asuttu maa antaa hyvät mahdollisuudet teolliisuusmittakaavaiseen tuotantoon ja vaiteleva maaperä kannustaa monipuoliseen viljelykulttuuriin. Metsät ja käyttämättömät turvevarat takaavat lähes ilmaisen energian verrattuna moniin muihin teollisuusmaihin.
Korkeastikoulutetut maatilojen toimitusjohtajamme ovat innovatiivisa, älykkäitä, monitaitoisia, oppimiskykyisiä, matemaattisia, analyyttisia, ahkeria ja monella muullakin tapaa poikkeuksellisen lahjakkaita yksilöitä.Ja korkeatasoiset julkiset palvelumme pitävät hyvää huolta tuon luonnonvaramme koulutuksesta ja muustakin hyvinvoinnista. Ja itärajalla oleva maailman syvin elitasokuilu on tuonut helpoksi edullisen työvoiman ja tuotteiden hyödyntämisen korkean elintason ympäristössä.
Maatalouden tärkeä merkitys on erittäin hyvin tiedostettu ja maataloutta tuetaan ja tuottavuutta myös valvotaan. Panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen yhteiskunnan toimesta takaa korkean laadun verrattun ns. bulkkituottajiin.
Maatalouden tuki- veropolitiikasta johtuen tuottajien hallintaan on siirtynyt huomattava varallisuuspotentiaali. Kun tarkastellaan planeetallamme keskimäärin tuotettun maataloustuotteen tuotannossa pääomasta muotoutuvia kiinteitä kustannuksia, ovat ne suomessa giganttiset verratuna planeettamme keskiarvoon. Tästä pääomapotentiaalista onkin, laajaan tilastolliseen tutkimuukseen perustuvan näkemyksemme mukaan, muodostumassa suomalaisen maataloustuotannoon ylivoimaisuuden tae, maaseudun tulevaisuudessa.
onnellisia että olemme näin hyviin olosuhteisiin syntyneet.
On turvallista syödä suomalaista puhdasta ruokaa.
Korkeastikoulutetut maatilojen toimitusjohtajamme ovat innovatiivisa, älykkäitä, monitaitoisia, oppimiskykyisiä, matemaattisia, analyyttisia, ahkeria ja monella muullakin tapaa poikkeuksellisen lahjakkaita yksilöitä, toisin kuin pasifistit/ aseistakieltäytyjät ja yhteiskunnan siipien suojassa räksyttäjät, joille utopistinen maaimankuva on kieroutunut sisäiseksi terroriksi järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastaan.
Heidän elämäntapansa lähtee siitä, että kaikki suojamekanismit käy kun muut hoitaa ne mutta itse eivät tassujaan kastele, tämä lienee kaikille selvää.
Ja korkeatasoiset julkiset palvelumme pitävät hyvää huolta tuon luonnonvaramme koulutuksesta ja muustakin hyvinvoinnista, jota nuo pasifistiset aseistakieltäytyjät haluavat murtaa kaikin keinoin.
Ja itärajalla oleva maailman syvin elitasokuilu on tuonut helpoksi edullisen työvoiman ja tuotteiden hyödyntämisen korkean elintason ympäristössä, jonka voi tulkita ainoastaan sokaistuneeksi parahdukseksi pasifistin maailmassa.
räksyttävät "maatalouden vastustajat" eivät pysty lainkaan kokonaisvaltaiseen ajatteluun:
Kansakunnan yhteisen edun ajattelu on oman edun ajattelun rinnalla täysin mahdotonta.
Itse maksan maatalousyrityksestäni keskiverto suomalaisen palkan verran veroja vuodessa. Vielä ei kuitenkaan ole tullut mieleen millään keskustelupalstoilla alkaa valittamaan siitä, että verorahani menevät julkisen liikenteen tukemiseen (jota en edes käytä), julkiseen terveydenhuoltoon, koululaitokseen, palo- ja pelastuslaitoksen ylläpitoon yms. yms.
Syy, miksi en valita, on se että ymmärrän sen tosiasian, että mikäli haluamme pitää yhteiskuntamme yhtä tasokkaana kuin se nyt on, on kansakuntamme hallinto, terveydenhoito, kulkuyhteydet, turvallisuus, itsenäisyys ja ruokahuolto turvattava. Myös minun on siihen kannettava oma korteni kekoon.
yhteiskuntavastuullista ajattelua maassamme
kaivattaisiin enemmän.
Joka AINOA VUOSI kuuluu kauhea valitus kuinka suomi on epäsuotuista aluetta ja tuke tuke ljd lfs yhk hhd lkjsdyy kpåleåokåk jne jne epäsuotuisten ja melkein mahdottomien alueiden erityistukea tarvitaan kun viljat ei kasva.
Tai tulee niin huono sato kun on ollut kuivaa silloin ja silloin ei kasva ei.
Vuorovuosin on taas liian märkää ettei kasva taaskaan ei.
JOKA AINOA VUOSI.
Väillä on muuten vaan liian huono sato tai niin HYVÄ SATO että se laskee viljan hintaa ja tarvitaan kansallista kompensaatiota
SIIS VERONMAKSAJIEN RAHAA TAAS.
En ole yhtenäkään vuonna kuullut tai lukenut uutista että viljasato yms on normaali tai hiukan parempi ja yllätys yllätys; minkäänlaisia katokorvauksia ei tarvittaisikaan.
Ehkä jos lukee vaan Hesaria, niin asiat siellä varmaan ilmaistaan just noin. Mut jos luet jotain ammattilehtiä, niin ei se nyt todellakaan noin mene.
Siks toisekseen ne arviot satomääristä palvelevat ensisijaisesti tuottajia. Niiden avulla viljelijät pystyvät hyvissä ajoin alkaa reagoimaan, jos jotain on vielä tehtävissä, kun koeasemilta tulee tiedotteet ennusteista. Ei niillä ole todellakaan tarkoitus sinulle tilittää, kuinka viljelijät ovat työssään onnistuneet !!!
Ja ne epäsuotuisien viljelyalueiden tuet on sen takia, et kun kansa on välttämättä halunnut et muun Euroopan kaa ollaan sitten totaalisen naimisissa. Mut kun meillä ei maatalous ole niin roisia, kuin muualla: Ei syydetä lannoitteita & lantaa peltoon tolkuttomia määriä, vaan pyritään pitämään tämä maan ravinnetase asiallisella tasolla. Tämä on käytännössä se suurin syy. Joidenkin kasvien osalta tosin on myös ilmastolla jotain vaikutusta satomääriin.
Mitä sinä siitä itket, jos Eu tälle maalle epäsuotuisan alueen tukea antaa? Kyllä me kuule kansakuntana sinne ihan tarpeeksi maksetaan. Vai voittaako tässäkin asiassa kateus ? Ei viljelijöille tukea, kun et sinäkään saa ? Kyllä se kuule pitkässä juoksussa sunkin pussissas tuntuu. Luuletko sä et me viljelijät otetaan se niin kuin palkkana itsellemme ? Opettele ajattelemaan mitä yritystoiminta on: Palkansaaja saa palkkaa, ostaa sillä itselleen juttuja. Yrittäjä saa myyntituloa & tukea, kattaa sillä tuotantokustannuksia ja jos sattuu onnistumaan tekemään sen taloudellisesti, ostaa sitten itselleen juttuja.
...teollisuuden viennin yli- tai alijäämäisyyttä ?
Vientituet otetaan myös sun kukkarostasi.
Koska mielestäni olet aivan turhaan katkera noista verorahoista:
Minä saa maatalousyrityksestäni myyntituloja & tukea X euroa. Siitä vajaa puolet muodostuu maataloustuista.
Kun pyöritän yritystäni vuoden ajan, kulutan tuosta summasta 96 %. Ostan sillä rehuja, lannoitteita, koneita, maksan lainan korkoja yms. yms.
4 % tuosta summasta jätän itselleni ja perheelleni palkaksi & korvaukseksi yrittäjän riskistä.
Summia en ole tässä kaaviossa ilmaissut, mutta tuo 4 % on sellainen summa, jolla keskiverto suomalainen perhe elää. Ei mitään ökyilyä, mutta asiallinen toimeentulo.
Tuo 96 % menee käytännössä lähes kokonaan eri teollisuuden aloille ja on summana ihan merkittävä.
Näin tämä kuvio osapuilleen toimii. Käytännössä ilman tuota tukea en tulisi toimeen, koska tuo 96 % sadasta on aikamoinen potti ja se menee minulta jokatapauksessa joka vuosi.
Näin ollen: Kuka mielestäsi viime pelissä hyötyy maataloustuista ?
selitäs minullekin miten 100 euron koneella tuotetaan sama tuote kannattavammin kuin 10 euron koneella?
selitäs sinä mulle miksi kannattaa hankkia oma asunto eikä asua vuokralla?.
Isompi peli=tehoja/menot ja tulotkin isommat
Pienempi peli = pienemmät menot/tehokkuus tulos voi olla tosin mitä tahansa riippuen tilanteista.
Sama kuin ajatko ladalla lomareissusi vai mersulla? Kummalla ajat itse?
tai varsinkaan niiden omistusoikeus liityy suomen nykyisen maatalouspolitiikan järjettömyyteen, hä?
alkuperäisellä vertauksellasi kotimaisen tuotannon kalleudesta.
Esitänpä sinulle kysymyksen:
Millä perusteella väität, että kotimainen tuotanto tulee kalliimmaksi ?
- Jos yrität perustella ulkomaisen tuotannon edullisuutta tänne polkuhintaan tuoduilla dumppaustuotteilla, niin se ei riitä. Katsos kun elintarvikkeet ovat pilaantuvaa sorttia olevia hyödykkeitä, ja jos ne ovat myyjälle jäämässä käsiin, niin ylimääräiset kannattaa sitten vaikka myydä polkuhintaan suomalaisille.
En myöskään kaipaa esitelmää jonkun muun maan elintarvikkeiden hinnoista kaupan hyllyillä, sillä se ei kerro yhtään mitään maatalouden tuotantokustannuksista. Enintään paljastaa jotain kaupan katteista.
Eli siis: Kuinka niin suomalainen tuotanto on kalliimpaa, kuin jossain muualla ?
Kuten jo monta kertaa on todistettu suomalaiset maataloustuotteet ovat laadultaan mitä parhaimpia ja hinnaltaa edullisia. Ruoka-aineiden kuljetus pitkiä matkoja on mahdotonta pilaantumisen takia ja lisäksi kannatamatonta kuljetuskustannusten takia. Näkemyksemme mukaan elintarvikkeet on edullisinta tuottaa lähellä kulutusta. Ei ole mitään tuonnin uhkaa tai edes kilpailua olemassa määrältään riittäville ja laadultaan kilpailukykyisille maataloustuotteillemme.
Vaikutusvaltaisen näkemyksemme mukaan on tarpeetonta keinotekoisesti rahalla tukea maataloustuotteiden hintaa, kun huomioidaan niiden ylivertaiset tuotanto-olosuhteet ja laatu.
Mittavan tukemisen ja poikkeuksellisen veropolitiikkamme pakottamana korkeastikoulutetun ja lahjakkaan maajussin hallintaan on kertynyt huomattava varallisuuspotentiaali, ikään kuin mittaamaton suo josta on realisoitumassa merkittävä liikevaihtopiikki elinkeinoelämän vauhdittamiseen. Tämän piristysruiskeen nopeuttamiseksi, tuottamattoman pääoman siirtämiseksi aidosti tuottavaan toimintaan, onkin tuet välittömästi muutettava veronkevennysten kautta toteutettavaksi.
tuon veronkevennys-systeemin toteuttaisit.
Omalle ajattelulleni tuntuu niin kovin vieraalta tuo, mutta olen kyllä kiinnostunut siitä kuulemaan.
Kuinka veronkevennyksin päästään yhtä suuriin taloudellisiin vaikutuksiin, kuin nykyisellä kuviolla ?
Niin, ja se tuntuu myös oudolta, että miksi vaihtaisimme kustannukset täysin valtion maksettaviksi (veronkevennyskuviossa), kun nyt voimme saada osan tuista Eu:lta ?
Laskelmiemme mukaan tarvittaisiin täydellisen verovapauden lisäksi hyvin vähän tukea. EU:lta tulevan tuenhan voi kukin valtio käytää miten tahtoo, sitä ei tarvitse tilittää viljelijälle, sen voisi käytää esim. menetettyjen verotulojen kompensointiin.
" Laskelmiemme " ? Kenen laskelmien ?
Mielestäni kyllä aika ympäripyöreästi ilmaistu tuo asia. Nimittäin jos ajattelen tuota koviota konkreettisesti esim. omalle tilalleni, niin en mitenkään saavuta kuvitteellisella verovapaudella samanlaisia taloudellisia vaikutuksia kuin nykyisillä tuilla. Ks. esimerkiksi otsikon "autan sua ajattelemaan" alla oleva kirjoitus tuottojen ja kustannusten jakautumisesta.
Ja mitäs etua tuo sitten toisi nykyiseen tilanteeseen verrattuna ?
Jos sillä ajetaan ns. "näennäisviljelyn" poistamista tästä maasta, niin siihen varmasti löytyy kyllä tehokkaampiakin keinoja, joita jo onneksi on kyllä eri tukimuotojen asettelussa otettukin huomioon (vaikkakin tuet usein saavatkin kritiikkiä juuri päinvastaisesta vaikutuksesta).
Tuki- ja veropolitiikkamme ohjaa tuottajia kustannushakuisuuteen. Tukisirkus perustuu näihin tilastojen osoittamiin korkeisiin tuotantokustannuksiin. Tutkimukset osoittavat ja tilastot todistavat tehokkaan ja laadukkaan tuotannon mahdolliseksi paljon (jopa 70%) pienemmillä kokonaiskustannuksilla kuin nykyinen keskiarvo.
Monissa maissa veropolitiikalla on tehokkaasti kannustettu kustannustehokkaaseen, aidosti tuottavaan tuotantoon.
Nykyisistä maataloustuista alle puolet menee viljelijälle ja suurin osa tukisirkuksen pyörittämiseen ja valvontaan. Tulevaisuudessa, kun tuki maksetaan kevennettynä verotuksena ja pienenä viljelijän peruseläkkeenä, ei näin raskaalle organisaatiolle ole tarvetta. Eniten tulevasta uudstuksesta hyötyy kuitenkin viljelijä.
Kyllä on aika paksu väite tuo että "tuki- ja veropolitiikkamme ohjaa tuottajia kustannushakuisuuteen".
Jos sinulla olisi kokemusta maatalousyrittäjänä olemisesta, niin ymmärtäisit kyllä varmasti, että jokainen lisäkustannus on pois omasta palkasta. Ei niitä kustannuksia sentään ihan omaksi huviksi luoda.
Siksi toisekseen tuo väitteesi, että 70 % pienemmillä kustannuksilla olisi tuotanto mahdollista, paljastaa sinut niin tietämättömäksi asioiden todellisesta tilasta että minun mielessäni tältä keskustelulta häviää koko mielenkiinto. On vain ajan tuhlausta jankata ihmisen kanssa, joka luulee tietävänsä, vaan ei ymmärrä ottaa selvää... Kaikkea hyvää sinulle ! Kannattaa varmaan jatkossa keskittyä johonkin muuhun, kuin maatalouspolitiikan miettimiseen ;)
Kylläpäs vain maatalouteen sijoitettu pääoma on tuottavaa jo pelkästään veroteknisesti. Kustannusten nouseminen on sivuseikka varallisuuden kasvun rinnalla.
Ja toisekseen merkittävä määrä tiloja tuottaa jatkuvasti reilusti alle pulella keskiarvo tilan kustannuksista.
Väität niin kovaan tuota asiaa, että kerro jokin esimerkki (alle puolella tuottamisesta), niin katsotaan että onko siinä mitään totuuspohjaa vai onko se vaan sitä yleistä vääntöä, mitä on aina ollut viljelijöitä kohtaan. Kerro edes, että millä maataloustuotannon alalla tuollainen on mahdollista.
Darfurin mm. nälänhätäalueella maa on maailman hedelmällisintä ja vettäkin riittäisi. Sillä alueella voitaisiin yksistään ruokkia koko Eurooppa.
Kannattavuudesta puhuttaessa ei taida löytyä yhtään parempaa paikkaa viljellä, kuin tämä Suomi. Tämä johtuu maailman avokätisimmästä maataloustukipolitiikastamme. Itse viljelyn järkevyydestä kertoo muuta eurooppaa puolet pienemmät hehtaarisadot.
kun "tiedät" kaiken huonon suomen viljelystä, niin laitappa vaihteeksi kaikki hyvä mitä suomalaisessa viljelyssä ja maataloudessa on.
jo ostanut maatilaa Darfurin alueelta?
Darfurin mm. nälänhätäalueella maa on maailman hedelmällisintä johtuen kymmenin tuhansien pakolaisten kyykkäpaskalla istumisesta ja vettäkin riittäisi niin kauan kun vesikuljetukset pelaa. Sillä alueella voitaisiin yksistään ruokkia koko Eurooppa mikäli ruoka maistuisi sen töryn keskellä.
...niin kertoisitko lisää tuosta Darfurin alueesta. Minkä lajien viljelyyn alue sopii parhaiten ? Eli millä tavalla maa on hedelmällistä (pelkkä maininta "maa on hedelmällistä" on vähän niin kuin että " hauki on kala") ? Myös tuo veden "riittävyys" käsite kaipaisi tarkennusta. Mille kasvilajeille vettä on riittävästi ? Onhan eri asia jos vettä on riittävästi kaktukselle, kuin että sitä on riittävästi riisille ;).
Jos nyt näkemyksesi mukaan alueella ruokittaisiin sitten koko Eurooppa, niin kuinka kauan se olisi mahdollista ? Olet varmasti kuullut sanan eroosio ?
Kuinka tietotaito, konekanta, kuljetukset, työvoima yms. ko alueella ?
Erityisen kiinnostunut olisin kuulemaan tuosta käsityksestäsi Suomen "puolta pienemmistä hehtaarisadoista" ? Todella mielenkiintoinen seikka. Mainitsisitko siinäkin mm. kasvilajeja yms ?
Ja kiinnostukseni herätti myös tuo " maailman avokätisin maatalouspolitiikka". Voisitko tarkentaa, että mihin maihin verrattuna & millä perustein ?
Kuulisin myös mielelläni perustelusi ruuan kuljetusmatkojen pitenemiselle (Esim. Darfur-Helsinki). Kun tahtoohan nykyiselläänkin olla, että keskimääräinen kuljetusmatka maailmalla/ruoka-annos on jopa 4 000 km. Onko sinulla jokin perustelu siihen, että haluaisit tätä keskimääräistä lukua vielä nostaa ?
Sieltä Darfurista löytyisi halpaa työvoimaakin. Suomalaiset voisivat ruveta oloneuvoksiksi ja teettää heillä kaikki ikävät työt. Kaikki voittaisivat, suomalaisten ei tarvitsi tehdä töitä, työt tulisi halvemmalla tehtyä ja darfurilaisten elintaso kohenisi.
Tämä on kuule ruikkari 150 000 kerta kun sun hapettomaan ja aivottomaan päähän koitetaan takoa sitä asiaa, että Suomella on aika vähän mahdollisuuksia vaikuttaa maatalouspolitiikkaan, koska noudatamme EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka lisäksi ottaa paremmin huomioon suurten maatalousmaiden edut kuin Suomen.
Ai niin muuten selitäpä, miksi Suomessa maatalous on kannattavampaa kuin euroopassa, jossa tälläkin hetkellä kaikista viljalajeista maksetaan tuottajalle 30-40 euroa tonnilta enemmän kuin Suomessa. Tähän kun lisäät vielä useiden Euroopan maiden Suomea paremmat tilatuet, niin miten voit perustella mitenkään tosiasioilla kommenttiasi. Katsotaanpa mitä teollisuus tekee kun ei saa tavaraa ihan heti tiloilta ja tuonnin rahti pelkästään Euroopasta on 30-40 € per tonni.
Olen myös pyörtänyt epäilyni viljan käytöstä energiaan, koska suurimittainen energiaviljan viljely tulee nostamaan huomattavasti elintarvikeviljan hintaa maailmalla ja siten korjaa vääristynyttä kuluttajatukea, jonka takia teollisuus on maksanut koko eu ajan Euroopan heikointa tuottajahintaa.
Ai niin se pienempi sato muuten johtuu meidän luonnonolosuhteista sekä kovemmista rajoituksista lannoitteiden käytössä. Tanskalaiset kollegat mm. ovat löyhemmistä ravinnerajoista huolimatta salakuljettaneet Saksasta lisää lannoitteita, jotta pärjäisivät muille eu maille. Eli osa satoerosta johtuu siis ns. vippaskonsteista, joita surutta muualla käytetään. Suomalainen viljelijä on taas liian kiltti ja kuuliaianen tässäkin asiassa.
Onneksi suomessa ei ole maa noin hedelmällistä.Olisi kaikenmailman ruikut kivääri kädessä mellastamassa.Nyt ruikut tyytyy vittuilemaan työtätekeville ihmisille sanallisesti.Tämä ruikun taakse kätkeytyvä henkilö tuskin itse on milloinkaa tehnyt päivääkään tuottavaa työtä,joka olisi hyödyttänyt yhteiskuntaa.Älkää ottako tuollaisten pellejen kirjoituksia tosissanne.Ei hän sairaurelleen mitään voi.
on toki hedelmällisiä maita, niiden käyttöön otto onkin sitten eri asia. Jotkut heimot eivät anna muokata maata koska, vainajien henget suuttuu.... monissa afrikan maissa sataa keskimäärin yhtä paljon kuin suomessa, joten senkään mukaan ei olisi mahdotonta. Asenteet ei muutu hetkessä, sitä tarvittais, jos vaikka saisivat ensin ruokittua omansa.
Eräiden laskelmien mukaan Suomemme on yksi maailman yliasutuimmista valtioista.
Eli jos lannoitteet jätettäisiin pois tämän maan niinsanotusta maanviljelystä niin eipä niillä puolukoilla, särjillä ja homeisilla kauroilla pitkälle mentäis.
Lukekaa tarinoita 1800-luvulta !!!!
Suomen oikea väkiluku pitäisi olla jtkn 1,5 miljoonaa, se porukka täällä saataisiin välttävästi ruokittua.