Kristillisyydestä puhutaan

Kyllä kirjallisuus puhuu myös vl:sta vain tapakulttuurina ja kulttuuriryhmänä, näin on. Uskonto on aika pitkälle kulttuuritekijä, joka määrittää jokapäiväistä elämää.

Suomi on monikulttuurinen, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että täällä on eri uskontoja edustettuina, joitten oppien pohjalta ihmiset elävät, on kristittyjä, juutalaisia, muslimeja, buddhalaisia, harekrisnalaisia, hinduja, ateisteja, jehovalaisia, helluntailaisia, adventisteja...

Kaikilla uskonnoilla on oma tapa elää, oma kulttuuri. Uskonto on nykyään pitkälle elämäntapa. Kulttuuri tarkoittaa kaikkea ihmisen tekemää, tulee maanviljelyssanasta, cultura viljellä maata. Siitä se kulttuuri lähti ja on kehittynyt käsitteenä tarkoittamaan laajasti jo paljon muuta kuin maanviljelyä.

Suomesta pyritään tekemään monikulttuurista maata etenkin vasemmiston toimesta. Monikulttuurisuus on lähinnä omissa silmissäni esiintynyt vain sellaisena uskontojen kirjona ja sekamelskana.

Kirjallisuus kuvailee hyvin uskontoja, eli se lähinnä vain kuvaa miten ihmiset elävät ja toimittavat asiansa. Kyllähän uskontohistoria kirjoittaa useaan otteeseen, että vl on voimakas tapakulttuuri. Näin on myös islam ja moni muu. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa ymmärtää?