Olemme jokin aika sitten ostaneet 50-luvun talon. Edessä meillä on ulkoseinien maalaaminen tai maalauttaminen, nyt vaan selvisi että ulkolaudotus on lyöty seinään kiinni, eikä väliin ole aikoinaan 50-luvulla jätetty tuuletusrakoa. Tiedämme että seinät ovat alkuperäiset, eikä niitä ole uusittu vuosien varrella.
Mutta auttakaapa nyt kokeneemmat, onko tämä voinut saada pahaa tuhoa aikaan seinissä ja mistä pitäisi lähteä liikkelle ja varmasti olisi hyvä uusia laudotus ja siinä sitten samalla jättää rakoa seinän ja laudotuksen väliin.
Mutta auttakaapa nyt kokeneemmat, onko tämä voinut saada pahaa tuhoa aikaan seinissä ja mistä pitäisi lähteä liikkelle ja varmasti olisi hyvä uusia laudotus ja siinä sitten samalla jättää rakoa seinän ja laudotuksen väliin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Rakennetta ei tarvitse muuttaa se on ihan turvallinen, koska seinä on kokonaisuudessaan puuta: Ulkoverhous, jäykistävä vinolaudoitus, runko ja sahanpurut, sisäpuolinen laudoitus ja pintamateriaali. Kosteus toimii tällaisessa rakenteessa hyvin, eli jos seinään pääsee sisäilman kosteutta se kulkeutuu hyvin ulos, talo ns. hengittää. Rakenne on ollut mahdollinen, koska ulkolaudat on pystytty kiinnittämään vinolaudoitukseen. Nykyään tämä ei ole usein mahdollista, koska ulkoverhoilu ei pysy suoraan kiinni tuulensuojalevyssä vaan vaatii koolauksen.
Keskeistä on, että seinän sisäpinta on tiivis ja ulkopinta hengittää. Siksipä olisi hyvä maalata talo öljypohjaisella maalilla; lateksi estää seinässä olevan (vähäisen) kosteuden pääsyn ulos rakenteesta. Seinän voi eristää sisältä päin. Se kannattaa tehdä mieluummin ns. ekoeristeellä, koska se on puun kaltaista ja näin seinärakenteen toiminta säilyy ennallaan. Mineraalivillaakin voi laittaa, mutta sitä ei saisi laittaa enempää kuin 50 mm, koska paksumpi kerros voisi aiheuttaa ns. kastepisteprobleemeja. Mineraalivillan yhteydessä tulee käyttää höyrynsulkumuovia, kun taas ekoeristeen kanssa vosi käyttää höyrynsulkupaperia.
Seinärakenteenne toimii siis rakennusfysiikan kannalta varsin ok. Ainoa mikä on voinut seinää mädättää on ulkopuolinen kosteus, jos esim. kallistukset on taloon päin ja seinän alalaita on saanut jatkuvasti kosteutta.
Jos rakenne on pysynyt kunnossa about 50 vuotta, lähtökohtana voidaan pitää, kuten edellä todettiin, että rakenne on toimiva ja sitä ei tarvitse muuttaa.
Mineraalivillaa en itse laittaisi, koska "parempiakin" materiaaleja purueristeiseen seinään löytyy. Maalaus kannattaa tosiaan tehdä perinteitä kunnioittaen. Haepa kirjastosta tai osta itsellesi Panu Kailan Talotohtori sekä Perinteinen ulkomaalaus -kirjat. On todella hyviä, eikä mitään löpinöitä!
Laudoituksen uusiminen: Mitä hyötyä saisit siihen käyttämillesi rahoille? Toimisiko rakenne muka paremmin? Kriittinen tarkastelu on joskus tarpeen. Itse näkemättä en tekisi muuta, kuin uusisin pahiten vaurioituneet yksittäiset laudat vanhan mallin mukaan ja maalaisin "hengittävällä" maalilla, esim. jollain perinteisellä keittomaalilla.
sehän on pelkästään positiivista että talo on alkuperäiskunnossa. Ite en ostaisi rempattua taloa ollenkaan koska niitä on räpelletty vuosien arrella jos minkälaista.
Eli rakenne on ok. Mutta maalauksessa pitää olla tarkka. koska seinässä ei ole ilmarakoa niin maailtyypin valinta on tärkeää paras olisi keittomaali. Mutta tärkeintä on kunhan hengittää. Ite suhtautuisin varauksellisesti näihin nykyajan ihmeellisiin teollisiin ja hengittäviin muovimaaleihin.
Myöskään ulkoseinän uusimisessa ei sinänsä ole mieltä ellei se ole sen tarpeessa. Eli jos ei ole paljoa lahoa tai sälöä niin uuusi maali päälle vain ja elo jatkuu. Ilmanraon puute ei ole syy uusia laudoitusta paitsi jos on pakko maalata seinä muovimaalilla.
Aurinkoa pitkin päivää oleva seinä kannttaa tarkistakunnolla, yleensä se tarvitsee eniten korjausta, auringonpaahde syö ihmeesti lautapintaa, kun aikaa sentään on kulunut puoli vuosisataa