Tämä on kolmas kerta, kun olemme palkanneet hoitajan kotiin pojillemme. Ja nyt olemme törmänneet ongelmaan, jota meillä ei ole aiemmin ollut. Tyttö on kyllä kiva ja fiksu ja lapsemme pitävät hänestä, mutta... hän on "vain työssä" meillä. En osaa sitä sen kummemmin selittää, pienistä seikoista vain ilmenee, miten esim. hän lähtee kiireesti heti kun mahdollista yms.
Oletteko kokeneet vastaavaa, siis että vaistoatte, että todellista sitoutumista tai viihtymistä ei oikein ole? Miten auttaa tilannetta? Emme toki vaadi mitään ihmeellistä, mutta toivoisimme kovasti, että hoitaja tykkäisi työstään ja viihtyisi meillä, sitten lapsillakin olisi parempi olla.
Oletteko kokeneet vastaavaa, siis että vaistoatte, että todellista sitoutumista tai viihtymistä ei oikein ole? Miten auttaa tilannetta? Emme toki vaadi mitään ihmeellistä, mutta toivoisimme kovasti, että hoitaja tykkäisi työstään ja viihtyisi meillä, sitten lapsillakin olisi parempi olla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
häivyn työpaikaltani heti kun voin,ei siinä senkummempaa,kotiin haluaa jokainen ajallaan..
lapsia?
Jos ei niin on aika selvää ettei sellaista sidettä synny niin helposti.Kaipa se on äidillinen tunne.
Mulle sanoi yksi hoitaja aikoinaan että tämä on vain maksettua rakkautta.Kysyin heti että onko sulla lapsia ni vastaus oli että ei ole eikä tule.
Hyvin kuitenkin hoito homman vaikka aikuisen silmään paistoikin tämä maksetun rakkauden epäaitous.
Myöhemmin tuli toinen hoitaja jolla oli lapsia ja ero oli ihan selvä.
Anna hoitajallekin aikaa sopeutua ja tutustua lapsiin.Ja kyllä mäkin häivyn heti töistä kun on sen aika.vaikka pidänkin työstäni.
T:Hoitotäti
itsekkin lastehoitoa tehneenä ja lähihoitajaksi opiskelleena voin sanoa, että vaikka niistä lapsista välittääkin ja tykkää olla niiden kanssa, niin kyllä se silti on ihan vaan työtä..ei sitä jaksa jäädä oleskelemaan toisen kotiin kun voi hyvin lähteä omaan kotiin, laittaa telkkarin päälle ja lysähtää sohvalle...ethän sinäkää kai jää työpaikallesi oleilemaan vielä työajan jälkeenkin vaikka pitäisitkin työstäsi....vaan haluat kotiin..sinulla syy on tod näk lapset, hoitajallanne se on joku muu..koira, poikaystävä, ystävät tms...
Mutta jos hän hoitaa hommansa ja on sanojesi mukaan kiva ja fiksu ja lapsetkin tykkää, niin miten hänen mielestäsi pitäisi osoittaa enempi sitoutumisensa? Jäädä notkumaan teille työajan jälkeen - ja kuinka pitkäksi aikaa, 5 minuuttia, puoli tuntia, tunti vai vielä pidempään? Maksaisitko siitä palkkaa vaiko vain seurustellakseen hänen pitäisi jäädä?
Kyllä se vaan niin on, että omat kullanmurut ovat jokaiselle ne tärkeimmät, eli sinullekin omasi. Mutta älä vaadi hyvältä hoitajalta, että lastesi tai sinun perheesi ja kotisi tulisi olla hänellekin elämän tärkein sisältö vain siksi, jotta voisit tuntea hänen sitoutuneen. Tunnut vaativan häneltä kutsumustyön luonteista asennetta perhettäsi kohtaan. Totuus vaan on niin, että meillä jokaisella on oma elämä ja hänellä voi olla monia syitä siihen, miksi lähteä kiireesti - vaikka juosta kauppaan, jotta iltaa jäisi vielä itsellekin.
Luulen, että lapsillasi on parempi olla (sitä kun tunnut kaipaavan), jos et tee asiasta numeroa, jos tyttö muuten hoitaa hommansa hyvin. Johan he vaistoavat sinusta, jos kyräilet tyttöä ja alkavat lapsenmielessään kehitellä siitä ongelmia, joita ei ilman sinun suhtautumistasi olisi tullutkaan.
mää ainaki tykkää keskustella lasten vanhempien kaa päivän kulusta ja muistakin aiheista! mua ei haittaa jos menee jonkin aikaa "yli töix"! jos vanhemmat ei keskustelis ni tulis sellanen olo ettei musta tykätä tai niitä ei kiinnosta lasten asiat! kaikki ollaa erilaisia ;)
Itse olin hoitajana ala-asteikäisille pojille. En oikeastaan nähnytkään vanhempia, koska kun he tulivat kotiin, niin työaikani loppui. Meillä oli käytössä reissuvihkon tapainen vihkonen, johon joka päivä kirjoitin päivän kulusta jne. asioista ja vanhemmat tekivät samoin. näin ei tarvinnut ns. työajan jälkeen jäädä umpia ja lampia selostamaan. Toimi erittäin hyvin, suosittelen!