Muuttuuko sinulla musiikkimaku, tai maku pidätkö jostain artistista vai et, ajan myötä? Päätätkö ensi kuulemalta että tästä en pidä enkä tule koskaan pitämään?
Itse olen huomannut että oma mieleni joskus vaihtuu ajan myötä, ehkä kappaleet vaikuttavat mitä artisti esittää tai sitten ääneensä 'tottuu'. On käynyt myös päinvastoin, että joku josta ensialkuun on pitänyt, on alkanut ajan myötä ärsyttämään. Sellaisen asian olen huomannut myös että joskus joku artisti vaikuttaa ensin sellaiselta että en välttämättä edes kiinnitä mitään huomiota, mutta kun kuulen jonkun ystävistäni häntä kehuvan kallistun helposti kuuntelemaan tarkemmin ja joskus mieleni muuttuukin että artisti onkin ihan hyvä loppujenlopuksi. Eli vähän olen ehkä 'vietävissäkin', oletko sinä?
Itse olen huomannut että oma mieleni joskus vaihtuu ajan myötä, ehkä kappaleet vaikuttavat mitä artisti esittää tai sitten ääneensä 'tottuu'. On käynyt myös päinvastoin, että joku josta ensialkuun on pitänyt, on alkanut ajan myötä ärsyttämään. Sellaisen asian olen huomannut myös että joskus joku artisti vaikuttaa ensin sellaiselta että en välttämättä edes kiinnitä mitään huomiota, mutta kun kuulen jonkun ystävistäni häntä kehuvan kallistun helposti kuuntelemaan tarkemmin ja joskus mieleni muuttuukin että artisti onkin ihan hyvä loppujenlopuksi. Eli vähän olen ehkä 'vietävissäkin', oletko sinä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Just noin mulle on käynyt.Ihan ensi alkuun en tykännyt Janne Tulkista.Ei tehnyt minuun mitään vaikutusta,mut ei ärsyttänytkään.Tai itse asiassa se biisi,Yksinäinen pitkä tie,oli jopa ärsyttävä.Sit kuuntelin Jannen esittämänä biisin Unten erämaa ja johan kolahti sekä mies että ääni.Se koko levy,jossa tuo biisi siis on,on täynnä ihania vanhoja tuttuja kipaleita ja joka ainut biisi on tosi hyvä ja Janne esittää ne upeasti.Sen jälkeen on mulle ilmestynyt muitakin Jannen levyjä.
Jari Sillanpään kohdalla mulle kävi niin että tykkäsin kyllä hänen musiikistaan ja persoonastaan mut en mitenkään kahminut levyjä,käynyt keikoilla jne.Mut kerran sit menin eräillä festareilla Jarin konserttiin ja sen jälkeen oli pakko päästä toiseen...Mut musiikkimaku ei varmaan ole kummemmin muuttunut noin ylipäänsä.Paitsi että silloin kun poikani oli teini-iässä ja hevi soi koko volyymilla niin se kuulosti kamalalta.Nyt kuuntelen samaa Himiä,Nightwishiä,Apocalypticaa ym.ja tietenkin sen pitää soida lujaa...Poika vitsailee mulle siitä ;D
ei ole miettimistä. Ei ole musiikkimakuni muuttunut. Toisilla on yksi tai muutamia hyviä biisejä joista tykkää, mut sitten levy onkin vain näiden muutamien biisin kuuntelua. Omilla suosikki artisteilla on kaikki sellaista musiikkia mistä tykkää ja levyt pyörii kyllä kierroksen loppuun ilman "hyppimistä". Ystävät eivät vaikuta minun musiikki makuuni. Toki jos joku sanoo et se on hyvä esiintyjä, niin käyn ehkä katsomassa livenä mutta eipä ole vielä tullut omien suosikkieni tilalle ketään ja tuskin tuleekaan.
Kyllä ne mieltymykset näköjään muuttuvat. Jopa päivittäin. Nuoruudessa olen osatanutkin sellaista musiikkia jota kuuntelemalla nyt en ymmärrä miksi tuokin levy on aikoinaan hankittu. Olen tainnut ostaa jopa kansikuvan takia jonkun L.U.V:n levyn jne. Hyvää retrodiskoa olisi vaan ei tänään ainakaan kiinnosta.
Joku biisi saa hankkimaan artistin koko tuotannon, sitä niinkuin korvat aukeaa myöhemmin. Apinoiden sukua kun ollaan, niin ahaa-elämylset tulevat tipotellen ;=).
Musiikki on siitä veikeä leikki että lapsuudensankareilleen sitä on armollinen ja kun he nyt vanhempana esittävät välillä köykäisempääkin, ei siitä niin valita tai välitä vaan fanittaa täysillä. Esimerkkinä Rolling Stones. Tieten tahtoen jätän iskelmä-artistit sivuun enkä mainitse heistä ketään. Tosin Suomen artisteilla taso on noussut iän myötä toisin kuin ulkomaisilla suosikeillani, ainakin sillä yhdellä ainoalla oikealla suomalaisella superstaralla ;=)
Ei ole vuosien saatossa ihastus muuttunut miksikään - päinvastoin, vahvistunut vain. Siis se, mikä kolahti, kun kuulin Kari Tapion laulavan liki kymmenen vuotta sitten, pysyy vieläkin. Keikalta keikalle, levystä toiseen. Karisma, jota tarvitaan arkeen. Toki kuuntelen muitakin laulajia, mutta tässä miehessä on sitä jotain...