Onko teidän mielestänne aivan normaalia, että arkipäivisin en tapaa ketään, muita ihmisiä, kuin omia työkavereitani ? Muutin toiselta paikkakunnalta omaan asuntooni. Töiden jälkeen näpyttelen koneella, käyn kirjastossa, kirpputoreilla, olen urheilutapahtumissa, polkupyöräilen yms. Näin on jatkunut, kohta jo 2- vuotta.
Viikonloppuisin, sitten tapailen taas vanhoja hyviä ystäviäni :) Toisinaan tunnen itseni yksinäiseksi, mutta uusiin ihmisiin tutustuminen on, minulle hyvin vaikeaa.
Viikonloppuisin, sitten tapailen taas vanhoja hyviä ystäviäni :) Toisinaan tunnen itseni yksinäiseksi, mutta uusiin ihmisiin tutustuminen on, minulle hyvin vaikeaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
MINULLE se on normaalia, mutta en tiedä miten muille. Hyvä että on kuitenkin ystäviä ja olet aktiivinen. Oletko ajatellut vaikka meilitse tutustua uusiin ihmisiin?
Työkavereitte lisäksi nään vain satunnaisesti muita ihmisiä/kavereita, ehkä kerran kuussa. Asun sentään avoliitossa. Miehelläni sama tilanne. Hän näkee ihmisiä myös harrastuksensa parissa. Ehkä elämäntyylimme on liian outo tai meistä ei vain pidetä.
Hyvä kysyä yksinäisiltä, mikä on normaalia. Esitäpä sama kysymys kauniit ja rohkeat palstalla, jos sellainen on. Sosiaalisempi sinä olet kuin monet täällä. Olet epänormaalin sosiaalinen.
Sinulla on vanhoja ystäviä ja olet myös hyvin aktiivinen. Eli mistä kenkä puristaa? Ilmeisesti sinulla ei ole ystävää uudelta koti paikkakunnaltasi ja haluaisit ystävien asuvan lähellä. Sinun pitää keksiä miten ja missä voisi tutustua oman paikkakunnan ihmisiin. Eikö työkavereista löydy ystävää? Minä en kyllä osaa auttaa enempää.
On se kai normaalia?! Itse olen aivan samanlainen.. Suuressa kaupungissa sitä taitaa tutustua vähän huonommin uusiin ihmisiin. No onneksi minulla on harrastukseni, vaikka joskus sitä kaipaisi jotakin muutakin sisältöä elämään, mutta kun ei vielä voi muuttaakkaan...