Olen opiskelllut kaksi vuotta Tampereen yliopistossa kauppatieteitä. Muutama ystäväni opiskelee kauppatieteitä Vaasassa ja vertailessani heidän kanssaan eri opintoja on tasossa eroa kuin yöllä ja päivällä. Heillä ei ensinnäkään vaadita lähes puoliakaan siitä mitä täällä Tampereella edes vastaavan kurssin läpäisyyn.
Joskus taas naurattaa, miten maisteri-tason opinnot voivat olla näin naurettavan yksinkertaisia ja taso todellakin täällä Tampereellakin surkea. Kyllä yliopistojen suuret sisäänottomäärät ovat heikentäneet rajusti yleistä tasoa ja opetuksen laatua. Mitä se sitten on Vaasassa, Joensuussa, Jyväskylässä? Resurssipulat ovat vieläkin suuremmat pienillä paikkakunnilla.
Tasoerot ovat Suomen yliopistoissakin suuret. Jos ne ovat ammattikorkeissa, niin sama meno kyllä jatkuu yliopistossakin. Kyllä koko Suomen koulutusjärjestelmä on pian retuperällä, kun kaikenmaailman maisterit, insinöörit ja tradenomit eivät lopulta osaa juuri mitään, mutta titteliä ja koulutusta on oltava.
Yhteevetona voisi kai sitten sanoa, myös omalta osaltani,joka ainakin minuun pätee, eli että suomalaisia nuoria ei kiinnosta todellisuudessa enää työ. Ei todellakaan.
Joskus taas naurattaa, miten maisteri-tason opinnot voivat olla näin naurettavan yksinkertaisia ja taso todellakin täällä Tampereellakin surkea. Kyllä yliopistojen suuret sisäänottomäärät ovat heikentäneet rajusti yleistä tasoa ja opetuksen laatua. Mitä se sitten on Vaasassa, Joensuussa, Jyväskylässä? Resurssipulat ovat vieläkin suuremmat pienillä paikkakunnilla.
Tasoerot ovat Suomen yliopistoissakin suuret. Jos ne ovat ammattikorkeissa, niin sama meno kyllä jatkuu yliopistossakin. Kyllä koko Suomen koulutusjärjestelmä on pian retuperällä, kun kaikenmaailman maisterit, insinöörit ja tradenomit eivät lopulta osaa juuri mitään, mutta titteliä ja koulutusta on oltava.
Yhteevetona voisi kai sitten sanoa, myös omalta osaltani,joka ainakin minuun pätee, eli että suomalaisia nuoria ei kiinnosta todellisuudessa enää työ. Ei todellakaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sama pätee yliopistojen tietojenkäsittelytieteissä. Kun itse tulin sisään kys. ainetta lukemaan vuonna 1995 sisään otettiin 36 opiskelijaa. Kaikki pääaineopiskelijat pääsivät läpi ensimmäisen ohjelmointikurssin.
Vuonna 2000 muistaakseni sisään otettiin vähän päälle 100 opiskelijaa (prosentuaalinen kasvu on huikea) ja heistä puolet sai hylätyn ensimmäisestä ohjelmointikurssista. Kuulemma pääsykokeissa tarvitsi osata 1.5 tehtävää oikein kymmenestä, jotta pääsi sisään.
Nyt paine on tietojenkäsittelytieteiden opetuksen suunnassa. Opettajia pidetään syyllisinä kun ihmiset eivät pääse kursseja läpi... tämä johtaa taas kurssien helpottumiseen ja tason huonontumiseen.
>Kuulemma pääsykokeissa tarvitsi osata 1.5 tehtävää oikein kymmenestä, jotta pääsi sisään.
Itse pääsin tänä vuonna hesaan, ja pääsyraja oli 76/100 joten ei kovin helposti pääse, mutta jossain lapissa (lukee kehä 3 ulkopuolella) pääsyraja oli 35-50/100 joten sinne varmasti pääsee sisään vastaamalla oikein ensimmäiseen kysymykseen, missä kysytään oma nimi.
Ja mitä koskee ohjelmointikurssia, niin kyllä läpi pääsi vain 50% opiskelijoista, itse sain 2/3 pistettä, vaikka osasin ohjelmoida jo ennen kurssia 3:lla ohjelmointikielellä. Joten ei ole kovin helppo kurssi sekään, vaikka onkin ”ohjelmoinnin perusteet”.
Itte kun aloitin tkt:tä lukemaan niin 50 pistettä piti saada joko tokarista tai kokeesta (eli parempi pisteytettiin). Kokeen maksimi oli 100 ja tokarin 90.
Eli kokeestakin puolet piti olla oikein. Prosentuaalisesti se on siis "tasokkaampi" kuin sulla X, mutta koe oli kyllä todella helppo (omasta mielestäni, oli tietenkin niitäkin jotka piti sitä vaikeana).
Tokaristakin sai ihan keskivertotokarilla pisteitä hyvin, varsinkin jos oli kirjoittanu matikan edes siedettävästi (olipa sitten lyhyt tai pitkä).
Sisään pääsi kyllä paljon semmostaki porukkaa jotka ei päässy edes sitä ekaa ohjelmointikurssia läpi vaikka useastikin yrittivät. Siispä ekan vuoden jälkeen moni katosikin maisemista.
Meillä on myös muuntokoulutettavia täällä ja monilla heistä onkin jokin aiempi maisterintutkinto alla tai paljon korkeakouluopintoja. Mutta vaikka he olisivatkin olleet aiemmalla alallaan hyviä, niin moni ei ole pärjännyt! Johtuu ihan siitä, että toi ohjelmointi tms. on niiiin erilaista kuin joku ns. ulkoa-opettelu-ala.
Ei täällä ainakaan kokeita helpoteta jos jotkut ei pääse läpi, ei tosiaankaan. Päinvastoin nyt käsitellään jo approssa semmosia asioita mitä kuuleman mukaan (vanhemmat opiskelijat kertoneet) käsiteltiin heidän aikanaan cumun vaikeimmissa kursseissa!
Otetaanhan täälläkin paljon porukkaa sisään, mutta luonto kyllä karsii soveltumattomat pois jo vuoden aikana. Ja moni kyllä pärjää opinnoissa, vaikka koe olisikin mennyt huonosti (ja pääsi sisään lähinnä suuren sisäänottomäärän takia). Toi johtuu siitä että toi tkt:n yhteisvalintakoe (koskeeko peräti kaikkia tkt:n laitoksia suomessa? no ainakin useimpia.) ei paljon mittaa sitä logiikkaa riittävästi. Tai ehkä voisihan siinä pääsykokeessa vaatia jonkun kielen osaamista! Onhan monilla aloilla kirjapääsykokeet tms, niin miksi ei siis voisi vaatia opettelemaan vaikka javaa (siis koodilla ihan, koska eihän kokeissa mitään koneita ole ja siksi sovelluskehittimillä ei voi testata mitään...)? Nykyseilläänhän toi ohjelmointitehtävä on ollut valinnainen viimevuosien yhteisvalinnan kokeissa...
Missä opiskelet/opiskelit?
"mie":lle:
tiesithän että vaikka hesan ja muiden koe onkin sama, niin pisteenlaskutapa on erilainen? Tällöin eritehtävät pisteytetään eritavalla, kokeen painoarvo on eri, tokari pisteytetään eri tavalla, joissain ratkaisee jompikumpi parempi tai joissain yhteispistemäärä.
Mutta vaikka toi pisteenlasku onki erilainen, niin on totta että hesassa on korkeampi taso sisäänotossa. Opetusta onkin sitten jo vaikeampi vertailla, koska opintojen sisältö vaihtelee... Korostaisin kuitenkin että pelkällä opintoihin kuuluvalla koodaamistaidolla varmaan harva töitä saa, koska yleensä ainakin vaativat todella monien kielten hallintaa. Ja siinä sitten vaikuttaa se oma aktiivisuus ja kiinnostuneisuus myös koulun ulkopuolella!
Kerrotko mie, mikä x:n kirjoituksessa oli höpö höpöä? Se, että helsingissä on pääsyraja ollut 76/100 ei muuta x:n lausetta..
>Kuulemma pääsykokeissa tarvitsi osata 1.5 tehtävää oikein kymmenestä, jotta pääsi sisään.
kaiketi höpö höpöksi?
Se, että jos sisäänottomäärä muuttuu viidessä vuodessa 36:stä 100 opiskelijaan vaikuttaa aivan varmasti opiskelijoiden "laatuun".
Osaako joku sitten kertoa että mitkä yliopistoista ovat näitä korkeampitasoisia ja mitkä eivät? Helsinki,Turku,Tampere,Oulu... onko niillä paljonkin eroa?
et kai vaan lue markkinointia tai johtamista? :)
kyllä niitä vaikeitakin aineita löytyy.
Helsingin ja Jyväskylän YO:t lienevät johtavia maassamme, kerran Tampereella on asiat noin surkeasti...voi sua raukkaa tule maitojunalla takaisin jos siellä pikku paikkakunnalla noin kurjaa ja köyhää on.
ps. Suomen koulutusjärjestelmä on maailman paras ...avarra hiukan katsomustasi!