Olen tuleva kauppatieteiden ylioppilas ja tällä hetkellä armeijassa. Armeija ei kuitenkaan ole mennyt aivan odotusten mukaisesti, koska en kovasta yrittämisestä huolimatta päässyt johtajakoulutukseen vaan minut paiskattiin 12 kuukauden panssarivaunumieheksi. Näin ollen kotiudun todennäköisesti ensi kesänä aivan tavallisena sotamiehenä. Kuinka suuri rasite tämä seikka on ansioluettelossa haettaessa kaupallisen alana johottehtäviin. Kun katselee tilastoja ns. "isoilla palleilla" istuvien herrojen sotilasarvoista niin kyllä reservinupseerit ovat selvä enemmistö ja miehistön osuus on vain murto osa verrattuna au/ru-koulutksen saaneisiin. Käsittääkseni kilpailu työpaikoista on kaupallisella alalla suhteellisen kovaa, joten luulisi intinkin vaikuttavan asiaan, varsinkin kun monet työhönottajat ovat isänmaallisuutta puhkuvia reservinupseereita. Joku voi pitää tällaista kyselyä lapsellisena, mutta olen asiasta oikeasti huolissani. Tavoitteeni ovat kuitenkin tulevan urani osalta korkealla (ehkäpä jopa epärealistisen korkealla). Tiedän, ettei niitä työpaikkoja sotilaspassilla jaeta, mutta uskoisin sotilasarvon vaikuttavan asiaan. Olisiki jälki-aukkiin hakeutuminen vaihtoehto, vai pakenenko koulutksen saatuani maahan, jossa Suomessa suoritetuttu intti ei kiinnosta ketään?
Asepalveluksen merkitys
(`L`)
212958
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Siinä vaiheessa kun sinä olet mahdollisesti vuorossa johonkin huippujohtajan tehtävään, ei asialla ole enää merkitystä. Ja älä kuvittelekaan että heti maisteriksi valmistuttuasi ison pomon paikan saisit mistään. Siinä vaiheessa vasta alat kerätä niitä todelisia työelämän näyttöjä.
Sitä paitsi, jonain päivänä huippujohtajaksi valitaan monia naisia ja heillä tuskin kellään on upseerikoulutusta tai edes armeijaa takanaan! Mistä olet saanut päähäsi että työhönottajat ovat isänmaallisuutta puhkuvia reservinupseereita. (ellet nytn sitten välttämättä halua hakeutua Sampoon Nallen seuraajaksi)
Minä en ole tavannut yhtäkään tuollaista työhönottajaa mutta montakin jotka arvostavat luovuutta ja innovatiivisyyttä.
Ei ole väliä enään siinä vaiheessa. Mutta kun haet ensimmäistä työpaikkaa jossa toimisit esimiehenä, on Auk/Ruk taustasta etua. Itse törmäsin siihen rivimiehenä. No nyt kuitenkin olen "päässyt" esimieheksi ja oikeeta esimieskokemusta alla eli tässä vaiheessa ei enään väliä.
Huolesi on kyllä aika lapsellinen. Kannattaisi ensin miettiä töihin pääsyä edes jonkinlaiseksi apupojaksi, suuren johtajan paikka on hyvin , hyvin, hyvin kaukana vielä tuossa vaiheessa.
Olen tuntenut kyllä muitakin nuoria äärettömän kunnianhimoisia ekonomi opiskelijoita. Pää pilvissä, raadollinen ylospäin pyrkivä asenne hinnalla millä hyvänsä, jne.
Vaan on moni pilvilinnoista tipahtanut, kun on työpaikan löytäminen on ollut kiven alla tai työpaikka on menyt alta yrityskauppojen seurauksena.
Mutta aiheeseen ja sotilasarvoihin. Ne ei kiinosta kuin pientä osaa vanhoollisia työnantajia paikoilleen jämähtäneissä firmoissa. Moderneissa yrityksissä ei paljon sotilasarvoja tuijotella, kansainvälisissä firmoissa vielä vähemmän.
Itseltäni ei ole esim. sotilasarvoa yhdessäkään työnhaastattelussa kysytty ja töihin olen aina päässyt. Olisihan se nyt säälittävää, jos ei ole muuta manittavaa kuin sotilasarvo. Pitää pikkuisen enemmän painaa vuosien koulunkäynti ja työkokemus haettaviin työtehtäviin. Ellet tosiaan sitten hae työpakkaa, mihin pääsee täysin ilman koulutusta.
Juu en meinannutkaan ihan mihinkään Nokian pääjohtajaksi heti päästä, ja lähinnä kiinnostaakin, että vaikeuttaako alhainen sotilasarvo uran alussa näiden "apupojan hommien saamiseen", koska näitä paikkoja havittelee moni muukin ja kaikki vaikuttaa, kun etsitään parasta miestä/naista täyttämään avoin palli. Voisi myös luulla, että alhainen sotilasarvo saattaisi muodostua lasikatoksi alalla, jossa hyvä veli-verkostot koostuvat pääasiallisesti reservinupseereista/aliupseereista. Ehkäpä kuitenkin heitän huoleni ja jatkan aamukamman taittelua rauhallisin mielin.
Pääsin itse aikanaan ns. leadership-koulutukseen isoon suomalaiseen yritykseen, vaikka intti on jäänyt aikanaan kesken. Ainut joka on intin suorittamista kysynyt on paperinjalostukseen paskahommiin välivuonna pyrkiessä. Pitkä tukka saattoi tuossa vaikuttaa, koska frendiltäni kysyttiin saman rekryäjän toimesta samaa ja hänelläkin pitkä tukka :), mutta intti käyty (kumpikaan ei saanut paikkaa... )
Multa ei ole kysytty armeijasta mitään, kun olen hakenut koulutusta vaativia töitä.
Kysytty on ainoastaan johonkin kesätyöpaikkaan vuosia sitten. Intti keskeytetty ja töitä sain myös silloin.
Ja lisään vielä, että haastattelujen aikana aina sattunut olemaan pitkä tukka.
Mun kokemus on siis ettei armeijan käyminen tai sen käymättä jättäminen tai erikoisempi hiustyyli vaikuta työn saantiin, ainakin jos kyseessä koulutusta ja työkokemusta vaativat tehtävät.
Nimittäin monet eläkeikää lähestyvät johtoportaan miehet ovat mm. reservinupseereja, lisäksi osa kuuluu vapaamuurareihin ja ties mihin veljeskuntiin. Tämähän on juuri sitä tiettyjen väestö- ja ammattiryhmien katseen sisäänpäin kääntyneisyyttä.
No, omalta kohdaltani sen verran että kutsunnoissa heti kättelyssä tullut b-kelpuutus olisi 80% todennäköisyydellä sulkenut pois edes korpraalina kotiuttamisen. Tarkemmissa tutkimuksissa jaloissa ollut vika sai aikaan lisää tutkimuksia ja lopulta vapautuksen. Eli se sitten koko asiasta.
Kerran on kysytty armeijan suorittamista ja sotilasarvoa, rivien välistä sain selville tarkoituksen selvittää kertausharjoituksiin joutuminen yms.
Turha huolehtia.
Vaikuttaa siinä missä muutkin asiat. Eli karrikoiden: Jos olen palkkaamassa muuten kahta täsmälleen saman tasoista kaveria, niin valitsen RUK:in käyneen.
Eihän ne natsat tietenkään mitään takaa ja muut ominaisuudet vaikuttavat enemmän, mutta itse arvostan armeijan johtajakoulun käyneitä. Eikä tämä arvostus johdu itse koulutuksesta, vaan se kertoo ihmisestä yleenä; kunninhimoinen, valmis tsemppaamaan tietyn asian eteen, jne.
Vastaava tilanne voisi olla. "En puhu sanaakaan ruotsia, estääkö tämä etenmistä uralla?" Ei estä, mutta ei sen ruotsin opiskelusta haittakaan ole....
Vaikka muutamat "pitkätukkasivarit" yrittävät silloin tällöin muuta piipittää.
Vielä enemmän vaikuttaa toki jos ei maanpuolustuksellista velvoitetta ole suoritettu laisinkaan.
... ei tarvitse olla sivari, eikä pitkätukka tietääkseen, että ei sillä ole merkitystä todellista osaamista vaativiin hommiin.
Joku saattaa stevariksi tai varastoon palkatessa ennemminkin varusmiesjutuista kysellä, kun noihin hommiin tulijoilla se saattaa jokin erottava tekijä olla, kun juuri muuta koulutusta ei vaadita.
Minulta sitä ei ole koskaan kysytty edes enkä armeijaa cv:n laita. Kahta samanlaista hakijaa tuskin on, joten täysin teoreettista verrata pelkän ruk:n puolesta.
Sen olen huomannut, että kaupallisen alan johtotehtäviin nykysuuntaus ei suosi auktoritaarista johtajaa. Intin esimieskoulutusta tällöin tuskin on hyötyä. Ainakin siitä ajattelutavasta on päästävä eroon.
ei koulutuksen sisällöllä ole niinkään merkitystä, vaan sillä mitä se kertoo ihmisestä yleensä.
Ja CV:seen laitetaan yleensä niitä omia vahvuuksia, en minäkään mainitse mitään kiinankielen taidostani, kun en sitä sanaakaan puhu!
Joten RUK:in kävijät ehdottomasti merkintä asiasta ansioluetteloon!
Vanvuudet merkitään. Kiinan kieli on kaukaa haettu esimerkki, sillä poikkeuksetta suomalainen mies on intin käynyt, toisin kuin kiinaan opiskellut.
Intin osalta koulutuksella ei ehkä ole merkitystä, toisin kuin esim ktm koulutuksen osalta.
Ei rukista varmaan suurta haittaa ole, mutta ne opit on pystyttävä jättämään omaan arvoonsa ellei stevariksi hae.
Upseerin vaimona suhtaudun epäilevästi sivareihin ja rekrytoinnissa saavat minulta miinusta paperinkulmaan.
Kyllähän maininta RUK:sta tietysti pomppaa silmiin, mutta en pidä sitä minään edellytyksenä, pääasia että intti on käyty. Tietysti jos on kaksi täysin tasavertaista hakijaa, niin jostakinhan se ero on löydettävä joten silloin se voisi olla RUK.
... rekrytoija, jos miehesi ammatti vaikuttaa päätökseen.
Jos taas armeijasta on oikeasti hyötyä niissä töissä, joihin rekrytoit, niin kantasi on perusteltu.
Tämän otsikon töissä armeijalla ei ole mitään merkitystä. Stevareilla, portsareilla tms voi merkitäkin. Lähinnä kuitenkin se, että armeija on suoritettu. Poliisillekaan sillä ei ole merkitystä, koska poliisikk tai miehistökoulutus on se mikä siinä merkitsee. Armeijaura on oikeastaan ainut mikä tulee mieleen, missä esim ruk:n käynnillä on merkitystä.
kuten aikaisemmin kirjoitin, ei RUK:in koulutuksen sisltö ole tärkeässä roolissa!!! Olen AIVAN varma, että RUK:n käyneet henkilöt ovat keskimääräistä jamppaa huomattavasti tarmokkaampia ja motivoituneempia saavuttamaan haluamansa - tämä näkyy suoraan myös työelämässä ahkeruutena ja tuloksellisuutena. Ja kuten tiedämme, em. asiat palkitaan esimiesasemalla. Sen takia johtajat Suomessa ovat usein RUK:n käyneitä henkilöitä.
... että se RUK olisi juuri se mitä halutaan. Tunnen esim. media-alan myyntijohtajan, lääketieteen tohtorin ja monia muita kavereita, jotka valitsivat lyhyen palvelusajan juuri sen takia, että pääsivät aloittamaan tavoittelemansa opinnot mahdollisimman pian.
Ja kaverit ovat siis luonnollisestikin fiksuja, määrätietoisia ja vieläpä keskimääräistä huomattavasti paremmassa fyysisessä kunnossa sekä jonkin verran eräelämää harrastaneita, joten ei se armeijan fyysinen ympäristö sinänsä tuottanut vaikeuksia. Luulen, että RUK olisi auennut molemmille, jos se olisi ollut tavoitteena.
Kuulostaa kovin suppealta. Itse olin intissa aukissa kirjurina ja valitsin tämän siksi, että ehtisin lukea enemmän armeija-aikana sekä päästessäni aikaisemmin pois. Pidin sitä parempana ratkaisuna kuin tuhlata aikaani kasarmeilla nukkumiseen (sitähän se rehellisesti aliupseerien koulutus hyrylässä oli).
Ei ruk:a kannata dissatakaan, mutta haussa sillä ei ole merkitystä ainakaan kaupallisella puolella, josta minulla kokemusta. Esimies asemassa ne auktoritääriset opit on unohdettava. Sellaisin opein ei vain pärjää. Mielestäni esimiesasemassa nykysuomessa ruk voi olla rasite (=ajattelumalli johtamistyöskentelystä ei vain sovi tähän hetkeen).
Motivaatio ei ole pelkästään yhden asian suorittamista. Armeijaan ja joukkojen auktoritäärisesta johtamisesta motivaation ammentava ei ehkä sitä samaa tulos- tai henkilöjohtamisesta saa.
Summasummarum:
En dissaa rukkia. Se on valinta ja sen kolikon kääntöpuoli on jäädä puoli vuotta jälkeen opinnoissa tai työelämässä. Jos arvottaa sitä enemmän se lienee oikea paikka haettaessa uraa. Jos arvottaa käytännön kokemusta ja teoria opintoja, niin ruk ei liene oikea paikka. Se kestää liian kauan ja vie jatkossa työnantajan aikaa kertausharjoituksin. Tämä seikka painaa rekryssä rukkilaista kuten nuorta avoliitossa elävä naista.
Ei ole tullut mainostettua työhakemuksissa asepalvelusasioita koskaan mitenkään (vapautus), eikä siitä ole missään kysyttykään. Jos olis käynyt rukin (tai yleensä jonkin palveluksen) ja laittais sen näkyviin niin olisko hyötyä, vaikea sanoa. Tuskin, siis jos on alan työkokemusta niin ei taida jaksaa liiemmin inttiasiat rekrytoijia kiinnostaa.
Esimieskokemusta kertynyt työelämässä muutama vuos. Oisko rukista ollut hyötyä? Tuskin tai ehkä jonkun virkistyspäivän metsävaelluksen yhteydessä.
Vertailun vuoksi: Tuntemani itseni ikäiset rukin käyneet eivät ole saaneet mitään esimiesvastuuta työelämässä. Laittaneet todennäkösesti maininnan intin loistokkaasta suorittamisesta cv:hen :)
... CV:issa olen nähnyt RUK:n suorittamisen mainitun ENNEN diplomi-insinöörin tutkintoa.
Tällaisia ne sitten lähettävät hakemustensa yhteydessä jopa ulkomaille, missä ei ole RUK:sta kuultukaan.
Ei kai rekrytoija voi ottaa kaveria kovin vakavasti, jos hän itse arvostaa 3,5 kk:n reserviupseerikurssin DI- koulutuksensa (3-10v.) edelle teknisen alan töihin haettaessa.