saikulla vai työssä?

työssä koko raskusajan, äitiysloman alkuun asti. Tai no oli 3 päivää sairaslomalla flunssan takia, mutta se ei ollut raskaudesta johtuvaa.

Ja työpaikkani on hoitoalalla. Kyllä sen väsymyksen ja pahoinvoinnin kanssa pärjäsi, kun suhtaustui siihen niin, että se on ohimenevää.

Itseasiassa tein norm työni lisäksi jonkin verran sijaisuuksia vanhankodissa, kun siellä oli huutava sijaispula. Esim oman työn jälkeen ilta perään siellä, tai vapaapäivinä yövalvomista jne.

Ja toki kotona oli normaalit maatalontyöt odottamassa...

Olen töissä ja aion olla loppuun saakka, ellei jotain tule yllättäin.
Alkuraskauden aikana muutaman viikon oli todella raskas varsinkin väsymyksen takia, mutta en viittinyt vielä siinä vaiheessa kertoa vielä työkavereillakaan :)
Töistä tullessaan otin pienen torkun samaan tieen ja sen jälkeen jatkoin iltatouhut.
Työmatkan ajaminen tuntui kyllä välillä vaaralliselta, kun nukutti kamalasti... :D

Olen ollut töissä usein väsyneenä ja huonovointisena viimeisien viikkojen aikana. Oma työmoraalini ei anna myöden jäädä kotiin huilailemaan, kun väsyttää. Työ on varmaankin tehottomampaa, mutta ainakaan väsymys ei mielestäni ole hyvä syy jäädä "saikulle". Paha olo oikein kovana voi olla pätevä syy, mutta koska siihen osaa varautua ja sitä osaa odottaa, voi hakeutua vessaan yrjön yllättäessä.

Vaikka tilanne ei ole verrannollinen, jollain tasolla rinnastaisin kuitenkin omaehtoisesti hankittuun huonovointisuuteen, kuten krapulaan. Jos ryypäät arkena, kannat vastuun päätöksestäsi seuraavana päivänä ja raahaudut töihin vaikka oksettaa ja väsyttää. Näin tee raskaana ollessanikin.

Toki, kuten jo sanoin, joku voi joutua olemaan josku poissa oksetuksen takia, mutta pomolle en kertoisi sen johtuvan raskaudesta. Et ole kovin kiinnostavaa työvoimaa enää, jos raskaus keskeytyy jostain syystä ja tietävät sinun olevan lisääntymismoodissa. Ruokamyrkytys on varmaankin hyvä selitys. Itse aion venyttää viimehetkeen, ennenkuin kerron töissä raskaudesta.

sairaslomalla rajun pahoinvoinnin vuoksi. Työni on fyysisesti raskasta enkä olisi ikimaailmassa siihen pystynyt oksentelevana. Meillä ei olisi saanut olla töissä yhtään tehottomampi vaan tietty määrä tuotteita päivässä on tehtävä oli kunto mikä hyvänsä (olin valmistajana). Eivät pystyneet töissä tarjoamaan kevyempää työtä joten ainut vaihtoehto oli olla saikulla.

Eli töissähän sitä ollaan. Vaikka työtehokkuus kieltämättä on laskenut kovasti raskauden vuoksi. Onneksi minulla on oma huone ja siellä saa puhista ihan rauhassa pahan olon yllättäessä (siis aina...) ja vessakin on aika lähellä, joten sinnekin ehtii aina hyvin kurkkaamaan pönttöön.

Itse pystyn väsymyksen kanssa elämään ihan hyvin, vaikka kyllä sitä on iltapäivästä kun pahin väsymys pukkaa päälle aika saamaton olo. Mutta muutaman kerran on itku tullut kun on töissä ehtinyt olla vasta puoli tuntia ja oksentamassa on täytynyt käydä jo puolikymmentä kertaa.

Mutta varmaan tuo sairasloman tarve riippuu myös aikalailla työstä. Itse en ainakaan pystyisi olemaan missään tekemisissä esimerkiksi ruoan kanssa. Tai jos työ olisi hyvin fyysistä, voimat ei varmaan riittäisi (kun tuo syöntipuoli on ollut mitä sattuu) Onneksi sitä saa vaan naputella tietokonetta ja käyttää aivoja :)

Saitsulla ollaan! Työssäni joudun menemään asiakkaiden kotiin enkä voi sinne mennä mielestäni oksentelemaan!!! :) Ehkä tää jo vähä alkaa helpottamaan!!!

viikon päivät olin koulusta. Ala on sellainen, että ollaan tekemisissä liuottimien ja happojen kanssa, joten aivan normaalia, etten tule kaikilel tunneille. Mut olen ennenkaikkea pahoinvoinnin takia ollut pois. Nyt olen muutenkin, ilman saikkua joutunut olemaan pois, mm. tänään. Lähdin kyllä kouluun, mutta palasin asemalta takaisin, kun olo oli niin hirvittävä. Päivä on mennyt nukkuessa ja syömistä yrittäessä. Mulla on kyl ollu pahoinvointi aika rajua, vaikken ole oksennellut. Etova olo ja paleltaa ja heikottaa koko aika. Mieheni mielestä ei ole normaalia. Olen varmaan jotenkin yliherkkä...