Iltasanomissa eräs tunnettu julkkis kertoo, ettei hän nauti raskaudestaan, miten on, nautitko sinä?
nautitko raskaudestasi?
nettaleena
181667
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
No nyt en todellakaan nauti.. ensimmäiset viikot menossa, oksettaa kellon ympäri, väsyttää, iho ja hiukset rasvoittuu ja ummetus vaivaa kaikki ärsyttää! Että nauti siinä sitten..no, odottelen seesteisempiä aikoja sitten muutaman kuukauden päästä,mutta tällä hetkellä tuntuu että tämä jää ainoaksi lapseksi :-)
Nyt en edes tahdo huomata raskauttani, paitsi mahan koosta ja vessassa käynneistä huomaan.
jaksan tehdä kaikenlaista ja olla koko ajan menossa. toivottavasti tuota tarmoa riittää sitten raskauden jälkeenkin!! olen nimittäin pohjimmiltani seinien sisälle vetäytyvä :) :D:D:D:D
Nautin raskaudestani todella paljon :) toivottavasti se antaa virtaa nauttia loppuun asti ja raskauden jälkeenkin :)
Jos on ongelmallinen raskaus, kauheasti vaivoja ja kokoajan joutuu huolehtimaan ja murehtimaan onko masussa kaikki hyvin niin kyllä voi varmasti siinä vaiheessa sanoa että ei nauti raskaana olostaan. Tai joku voi kärsiä niin hirveästä pahoinvoinnista että on vaikea olla.
Mutta muuten jos kaikki menee mukavasti niin tuskimpa meistä kukaan niin menee väittämään. Itsellä nnyt kolmas raskaus menossa ja ollut tosi helppo! =) Saanut nauttia jokaisesta päivästä... viikot alkavat käydä vähiin... =)
väittävät että raskaus on naisen parasta aikaa, haluaisin tietää millaistä helvettiä heidän normaali elämänsä on?
En vielä.
Mutta jos luoja suo kahden viikon kuluttua nautin. Ainakin aiemmissa raskauksissa viimeistään rv12 loppuu tämä "ihana" oksennus, ölklö olo. Ja sen jälkeen olen alkanut nauttia.
en kerta kaikkiaan tiedä mitään kamalampaa olotilaa kuin raskaana olo. koko ajan jostain särkee ja oksettaa ja turvottaa ja väsyttää ja naama kukkii... listaa vois jatkaa loputtomiin. tähän päälle vielä jatkuva psyykkinen stressi verenvuodoista ja vauvan terveydestä ja omastakin terveydestä ja taloudesta yms...
mut silti rakastan lapsiani yli kaiken, enkä ikinä heitä vaihtais pois. ja onneks tätä kamaluutta kestää vaan alle vuoden. mut pakko on yhtyä härkösen näkemykseen et jos tää on sitä naisen parasta aikaa ni mimmosta helvettiä se normielämä sit onkaan....
alussa aivan kamalat pahoinvoinnit, sitten toistuvat virtsatientulehdukset, hiivat yms. Kesä ilman allergialääkkeitä ja vaivana hirveä siitepölyallergia. nyt enään kuukausi jäljellä joten maha niin iso et kokoajan tiellä selkäkivut, turvotukset, raskaus arvet ja kaikki maholliset... ei oo kivaa.
Nautin odotuksesta, alussa minullakin oli huolta /stressiä pienestä vuodosta, joka sitten selvisi tulehduksen aiheuttamaksi, ja kun sen sain hoidettua/pois mielestä (usean viikon ajan oli) niin olen nauttinut tosi paljon odotuksesta! Tottakai siihen kuuluu myös erilaiset tuntemukset kun vatsa kasvaa ja vauva painaa enemmän ja enemmän, mutta niin sen kuuluu ollakin :) Olen iloinen että kaikki on mennyt ok eikä ole tullut ongelmia tms komplikaatioita. Ei kipuja tai särkyjä ole ollut muuten.
Tietenkin nautin, nyt on menossa 23rvk. Alussa oli vähän pahoinvointa ja sen sellaista. Kyllä nytkin on alavatsakipuja ja selkäkipuja. Väsyttää kovasti, varskinkin ku seisoo pitkät päivät töissä. Mutta silti loppu päivästä tiedän kaikki tämä on sen arvostaa!
Ihana kun vaavi potkii siellä:)
Hyvää odutusta kaikkille!:)
niin, minulla nyt rv 28 4
En tiedä miten voisin olla raskaudestani nauttimatta, kun sitä on 2,5 vuotta odottanut kuin kuuta nousevaa. Kaikki raskauden vaivat tekevät vain unelmastani todellisemman. Hullua tai ei- minä poistun wc:stä hymy huulillani, juuri oksennettuani ulos koko vatsani sisällön...
en voi silti olla olematta onnellinen!
Tämä rv 6 olo on todellakin yhtä ekloilua. Koko ajan kiertää vaikken vessaan saakka ole vielä joutunutkaan. Joka päivä viimeisten 2 viikon aikana olo on mennyt edellistä hurjemmaksi..
Lisäksi väsyttää niin paljon, ettei jaksaisi tehdä yhtikäs mitään. Päivät on todella rankkoja.
Silti, kaikesta tästä yltyvästä pahasta olosta huolimatta, kun tietää lopputuloksen.. Tämäkin olo on työvoitto: viisi vuotta tätä oloa on yritetty ja sen epätoivon rinnalla kestän ihan mitä vaan!
Kolmas raskaus nyt, enkä nauti.
Raskauteni on vasta alku vaiheessa, joten jotain saattaa mennä vielä pieleen. Mutta, kyllä nautin, aivan taysillä. Olen vasta nuori ja elämä edessä. Parasta mitä elämässäni on tapahtunut.. oli positivinen raskaustesti.
Alku- ja keskiraskaudesta nautin, koska olin lähes oireeton. Esim. pahoinvointia ei ollut ollenkaan.
Sen sijaan tämä loppuraskaus alkaa jo kyllästyttämään, enkä jaksa enää vaappuvaa ja valasmaista olemustani. Onneksi pääsen pinteestä hyvin pian, sillä viikkoja on jo 37.
...joka hetkestä, niin hyvistä kuin huonoistakin, koska jo toivonsa menettäneenä, että koskaan saisi omia lapsia, tämä tuleva lapsi on kuin taivaan lahja! :)
Rv 36 (35 2)
koska olo on kuin elefantilla!
neljä vuotta toivottu ja yritetty... Mutta miten se niin helposti unohtuu nyt kun äklö olo jyllää ja tämäkin päivä on vietetty sängyn pohjalla? Alussa olin tietysti onnellinen, mutta täytyy sanoa, että nyt on ollut aika vaikeita aikoja. paha olo ja niin pois päin, pelko, kouluhuolet, nolotus siitä että on ollut koulusta niin paljon pois. Mutta... minun pieni vauva on sisälläni... On se kuitenkin järjettömän huimaa. Tämä on taivaan lahja.