Mitä sen on väliä, millaisia muut ihmiset ympärillämme ovat? Onko liian vaikeaa hyväksyä, että niin kuin luonne, myös ulkonäkö on erilainen? Eikö pääasia olisi, että jokainen hyväksyisi itse itsensä? Jos on hyvä olla omissa nahoissaan, eikö se ole tavoittelemisen arvoinen asia?
Toivoisin keskustelua, jossa ei lähdettäisi ensimmäiseksi spekuloimaan lihavuuden kalleutta yhteiskunnalle, unohdettaisiin raha ja keskusteltaisiin humaanimmalta pohjalta.
Jos laihtuminen olisi yhtä helppoa ja nopeaa kuin lihominen, ei varmaan lihavia olisikaan. Mutta tosiasia on, että lihavia, niin kuin kaikenkokoisia ja näköisiä ihmisiä, tulee aina olemaan. Jos lihavuuden saisi kokonaan karsittua, tulisi joku muu ihmisryhmä, jota alettaisiin katsomaan karsaasti.
Ja miksi sitten on lihavia? Miksi on anorektikkoja? Mistä johtuu bulimia? Kuinka avaruus voi olla ääretön? Vaikeita kysymyksiä, eikä edes ensimmäiseen riitä vastaukseksi että, koska syö liikaa, niin lihoo. Se on vain osa totuutta. Tietääkö kukaan koko totuutta?
Toivoisin keskustelua, jossa ei lähdettäisi ensimmäiseksi spekuloimaan lihavuuden kalleutta yhteiskunnalle, unohdettaisiin raha ja keskusteltaisiin humaanimmalta pohjalta.
Jos laihtuminen olisi yhtä helppoa ja nopeaa kuin lihominen, ei varmaan lihavia olisikaan. Mutta tosiasia on, että lihavia, niin kuin kaikenkokoisia ja näköisiä ihmisiä, tulee aina olemaan. Jos lihavuuden saisi kokonaan karsittua, tulisi joku muu ihmisryhmä, jota alettaisiin katsomaan karsaasti.
Ja miksi sitten on lihavia? Miksi on anorektikkoja? Mistä johtuu bulimia? Kuinka avaruus voi olla ääretön? Vaikeita kysymyksiä, eikä edes ensimmäiseen riitä vastaukseksi että, koska syö liikaa, niin lihoo. Se on vain osa totuutta. Tietääkö kukaan koko totuutta?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Osallistuin tuolla alempana lapsen lihomista käsittelevään keskusteluun ja vähän modifioin nimimerkkiäni..
Minusta on täysin okei olla lihava. Jos aikuinen ihminen tahtoo olla lihava, niin hänen on sitä annettava olla. Aikuisella ihmisellä pitää olla oikeus valita elämäntapansa. Ihan samoin ihmiset saavat moottoripyöräillä, vaikka motoristien onnettomuustilastot ovat aika mustat. Se on kuitenkin riski, joka ihmisellä on oikeus ottaa. Autoliikenteessä sattuu kuolonkolareita, mutta ihmisiä ei silti pakoteta kävelemään. Ihan samoin lihava saa olla lihava. Vaaroja on: kakkostyypin diabetes voi yllättää, nivelet kärsiä, verenpaine ja veren kolesteroliarvot huidella missä sattuu. Toisaalta voi olla, ettei mitään ongelmia terveyden kanssa tule. Se on riski, jonka ylipainoinen päättää ottaa ja se pitää sallia.
Sitä en sen sijaan suostu ymmärtämään, että aikuiset päättävät lapsen puolesta tämän ruumiinmuodon. Kenelläkään ei pitäisi olla oikeutta lihottaa lasta ja tuhota lapsen terveys. Jos hän niin päättää tehdä aikuisena, niin sitten on vain annettava olla, koska Suomessa 18 vuotta täyttänyt on täysivaltainen kansalainen ja vastaa itsestään. Mutta että joku syöttää 3-5-vuotiaan lapsen lihavaksi.. ja lihavuus vain pahenee koulussa.. lapsesta tulee kiusattu.. itsetunto heikko.. yksinäisyyttä.. Kenellä on oikeus tehdä näin paljon lapsen elämää rajoittava ratkaisu?
Joskus ajattelen lihavien lasten vanhempien ehkä HALUAVAN lapsensa pysyvän kotona, olevan siellä aina. Aina vanhemmista riippuvaisena, koska muita kontakteja ikätovereihin ei juuri ole. Lihavuus voi vanhempien mielestä myös olla suoja teini-iän kapinaa vastaan. Ei tarvitse huolehtia 100-kiloisen tyttären karkaavan yöksi poikaystävän kotiin tms.
Tiedän ettei näin ole kaikkien vanhempien kohdalla. On myös sellaista ajattelemattomuutta ja tietämättömyyttä, jotka johtavat lapsen lihomiseen. Itse olen saanut omasta äidistäni sellaisen kuvan, että hän TARVITSEE sitä tunnetta, että joku on täysin riippuvainen hänestä. Ehkäpä siksi hän syötti minua niin kuin syötti.
Nimittäin kun otit moottoripyörät mukaan. Motoristien vakuutusmaksut ovat erittäin korkeat käyttöön nähden ja ne on porrastettu havaitun riskin perusteella (mm. pyörän teho-painosuhde). Ja jos motoristit töppäilevät, maksut nousevat. Ylipainoiset eivät minun tietääkseni maksa isompia sotu-maksuja lihavuutensa vuoksi.
Uskoakseni ylipainosta puhutaan nykyisin enemmän yksinkertaisesti siksi, että ylipainoisten osuus ihmisistä kasvaa koko ajan, etenkin lasten ja nuorten joukossa. Siihen on minun mielestäni syytä puuttua siinä missä muihinkin sairastumista ja yhteiskunnan kustannuksia lisääviin ilmiöihin. Ja siihen kuuluu minusta myös se, että lihavuuden merkitystä ei vähätellä, eikä "romantisoida" (eikä tietysti myöskään liioitella) tyyliin "minulla on raskaat luut", "elintapani ovat muuten niin terveelliset" "isoäiti oli lihava ja eli 90-vuotiaaksi" tai "lihavat ovat leppoisia, sisäisesti kauniita" tms.
Noin viikko sitten tuli muuten uusintana brittiläinen tv-sarja lasten ja nuorten "läskileiristä". Olisi erittäin hyödyllistä katsottavaa kaikille ylipainoisille ja ylipainoisten vanhemmille. Yleisesti ottaen lapset ovat kauniita ja herttaisia, mutta rasvavuori pystyy kätkemään ne tehokkaasti. Eikä paljon jäänyt epäselväksi, mistä lasten lihavuus on peräisin, kun haastateltiin lasten vanhempia. 170-kiloinen varhaisteini ei ole miellyttävä ilmestys.
Olen molempien kirjoittajien kanssa samaa mieltä monesta asiasta. Ehkä syy lihavuuteen saattaa olla juuri lapsuudessa, jossa lapsi opetetaan syömään sitä ruokaa, mitä on tarjolla. Jos se ruoka on lihomisen kannalta otollista, seuraus on selvä eli lapsesta tulee lihava. On monia tutkimuksia, joissa on havaittu, että lihavasta lapsesta kasvaa useimmiten lihava aikuinen. Ei nyt ole näihin tutkimuksiin mitään linkkiä, mutta varmaan googlamalla löytyy.
Lihavien aikuisten on paljon vaikeampaa muuttaa ruokailutottumuksiaan ja saavuttaa normaalipaino. Mutta jos voisi vaikuttaa jo lapsen vanhempiin, saattaisi pitkällä tähtäimellä lihavien osuus pienentyä tai ainakin ylipaino voisi olla vähäisempää kuin nykyään.
Lapsihan ei voi kovin paljon vaikuttaa siihen, mitä kotona syödään. Jos ruoka on rasvaista, tulee siitä lapselle "normaali" esimerkki ruuasta. Makuaisti on tottunut, että rasvainen ruoka on hyvää. Aikuisena on paljon vaikeampi oppia pitämään toisenlaisesta ruuasta, koska uusiin makuihin tottuminen vie aikaa.
Voisiko vetää jonkinlaisen johtopäätöksen, että suurin syy lihavuuteen on lähtöisin vanhemmista, koska hehän sen ruuan valitsevatkin ja opettavat lapsilleen oman ruokakulttuurinsa. Silloin auttaisi, kun pystyttäisiin vaikuttamaan vanhempiin. Kasvava lapsi pääsee normaalipainoon pituuskasvun myötä. Eikähän lapsia saa "laihdutuskuureeille" laittaakaan.