Päihde-äideille

PÄIHDEÄIDEILLE NOPEMPIA HUOSTAANOTTOJA

Oletteko jo lukeneen Alkoholisti ja huume-äitien lapsista tehdyn sosiaalipsykologian väitöskirjan (Koponen 2006)? Todella surullista luettavaa.

Ihmettelen, miksi lastensuojelua ei voida laajentaa koskemaan myös syntymätöntä lasta., eli raskaanaolevien äitien pitäisi lainmnäärääminä osallistua päihdevierotukseen ja valvotusti elää ilman päihteitä. Miksi jopa 1000 lasta vuosittain joutuu kantamaan äitinsä aiheuttamaa raskasta tautitaakkaa.

" Alkoholille altistuneista lapsista yli puolella oli FAS-diagnoosi, neljänneksellä FAE-diagnoosi ja viidennes oli diagnosoimattomia. Suurin osa huumeille altistuneista lapsista oli altistunut joko amfetamiinille tai kannabikselle ja pieni osa heroiinille. Osa alkoholille altistuneista lapsista oli kehitysvammaisia tai heikkolahjaisia. Huumeille altistuneet lapset olivat lievemmin vammautuneita, mutta kielen, puheen, tarkkaavuuden, keskittymiskyvyn ja sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat olivat tyypillisiä sekä alkoholille että huumeille altistuneille lapsille.

Vain yksi lapsi oli sijoitettu heti syntymänsä jälkeen pitkäaikaiseen perhehoitoon. Biologisissa perheissä lapset olivat kokeneet hoidon laiminlyöntiä, väkivaltaisuutta, mielenterveysongelmia, rikollisuutta, työttömyyttä, ja monet vanhemmista olivat jo kuolleet. Kahta lasta oli käytetty seksuaalisesti hyväksi, ja neljän lapsen epäiltiin joutuneen hyväksikäytetyksi. Lapsilla oli useita sijoituskertoja ennen pitkäaikaista huostaanottoa. Ratkaisevinta alkoholille altistuneiden lasten kehityksen kannalta oli se, miten paljon toimintakykyä haittaavia sairauksia ja vammoja sikiöaikainen alkoholialtistus oli aiheuttanut, miten varhain lapset oli sijoitettu pitkäaikaisesti pois biologisesta perheestään ja miten paljon vaikeita elämänkokemuksia heillä oli. Vaikutusta oli myös suhteella biologisiin vanhempiin sijoituksen jälkeen. Oireilevia lapsia oli yhtä lailla kaikissa diagnoosi- ja altistustyyppiluokissa. Vähiten oireilevat lapset löytyivät niiden lasten joukosta, jotka eivät olleet koskaan eläneet biologisten vanhempiensa kanssa.

Lähes kaikki alkoholille altistuneet lapset oireilivat voimakkaasti perhehoitoon tullessaan. Useimmilla lapsilla oireet ilmenivät ulospäin suuntautuvina ja pienemmällä osalla sisäänpäin suuntautuvina käytösongelmina. Silmiinpistävä piirre vaikeimmin oireilevilla lapsilla oli yleinen käyttäytymisen jäsentymättömyys. Perhehoito edisti lasten kehitystä, mutta ei poistanut ongelmia. Terapiaa ja tukea kasvatukseen oli saatu liian vähän. Pitkäaikaisen huostaanoton kynnys on Suomessa korkea, eivätkä lastensuojelulaissa määritetyt lasten oikeudet toteudu käytännössä.

Asiasanat: FASD, FAS, FAE, sikiöaikainen alkoholialtistus, sikiöaikainen huumealtistus, alkoholi, huumeet, lasten kehitys, kiintymyssuhde, varhainen vuorovaikutus
1358
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

jonkuu tohon liittyvän jutun pari päivää sitte...on kyllä järkyttävää, olen ihan samaa mieltä että päihdeäidit olis saatava pakkohoitoo raskauden ajaksi. Suurin huoleni tietty on että viattomille lapsiparoille aiheutetaan koko elämän kestäviä ongelmia ja sairauksia mutta myös se että tämähän aiheuttaa yhteiskunnalle kuluja...varmasti enemmän kuin se että äiti pidettäis pakkohoidossa raskauden ajan. Kun noita lapsi sitten hoidetaan ja sijoitellaan eri koteihin niin siitä ne kustanukset vasta syntyvät ja tälläistä kokeneet lapset luultavasti myös usein itse alkavat käyttää huumeita tms. myöhemmin elämässään.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


nopeampi huostaanotto kirjoitti:

PÄIHDEÄIDEILLE NOPEMPIA HUOSTAANOTTOJA

Oletteko jo lukeneen Alkoholisti ja huume-äitien lapsista tehdyn sosiaalipsykologian väitöskirjan (Koponen 2006)? Todella surullista luettavaa.

Ihmettelen, miksi lastensuojelua ei voida laajentaa koskemaan myös syntymätöntä lasta., eli raskaanaolevien äitien pitäisi lainmnäärääminä osallistua päihdevierotukseen ja valvotusti elää ilman päihteitä. Miksi jopa 1000 lasta vuosittain joutuu kantamaan äitinsä aiheuttamaa raskasta tautitaakkaa.

" Alkoholille altistuneista lapsista yli puolella oli FAS-diagnoosi, neljänneksellä FAE-diagnoosi ja viidennes oli diagnosoimattomia. Suurin osa huumeille altistuneista lapsista oli altistunut joko amfetamiinille tai kannabikselle ja pieni osa heroiinille. Osa alkoholille altistuneista lapsista oli kehitysvammaisia tai heikkolahjaisia. Huumeille altistuneet lapset olivat lievemmin vammautuneita, mutta kielen, puheen, tarkkaavuuden, keskittymiskyvyn ja sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat olivat tyypillisiä sekä alkoholille että huumeille altistuneille lapsille.

Vain yksi lapsi oli sijoitettu heti syntymänsä jälkeen pitkäaikaiseen perhehoitoon. Biologisissa perheissä lapset olivat kokeneet hoidon laiminlyöntiä, väkivaltaisuutta, mielenterveysongelmia, rikollisuutta, työttömyyttä, ja monet vanhemmista olivat jo kuolleet. Kahta lasta oli käytetty seksuaalisesti hyväksi, ja neljän lapsen epäiltiin joutuneen hyväksikäytetyksi. Lapsilla oli useita sijoituskertoja ennen pitkäaikaista huostaanottoa. Ratkaisevinta alkoholille altistuneiden lasten kehityksen kannalta oli se, miten paljon toimintakykyä haittaavia sairauksia ja vammoja sikiöaikainen alkoholialtistus oli aiheuttanut, miten varhain lapset oli sijoitettu pitkäaikaisesti pois biologisesta perheestään ja miten paljon vaikeita elämänkokemuksia heillä oli. Vaikutusta oli myös suhteella biologisiin vanhempiin sijoituksen jälkeen. Oireilevia lapsia oli yhtä lailla kaikissa diagnoosi- ja altistustyyppiluokissa. Vähiten oireilevat lapset löytyivät niiden lasten joukosta, jotka eivät olleet koskaan eläneet biologisten vanhempiensa kanssa.

Lähes kaikki alkoholille altistuneet lapset oireilivat voimakkaasti perhehoitoon tullessaan. Useimmilla lapsilla oireet ilmenivät ulospäin suuntautuvina ja pienemmällä osalla sisäänpäin suuntautuvina käytösongelmina. Silmiinpistävä piirre vaikeimmin oireilevilla lapsilla oli yleinen käyttäytymisen jäsentymättömyys. Perhehoito edisti lasten kehitystä, mutta ei poistanut ongelmia. Terapiaa ja tukea kasvatukseen oli saatu liian vähän. Pitkäaikaisen huostaanoton kynnys on Suomessa korkea, eivätkä lastensuojelulaissa määritetyt lasten oikeudet toteudu käytännössä.

Asiasanat: FASD, FAS, FAE, sikiöaikainen alkoholialtistus, sikiöaikainen huumealtistus, alkoholi, huumeet, lasten kehitys, kiintymyssuhde, varhainen vuorovaikutus

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu