Mielestäni ei ole mitään pahempaa kuin yksinäisyys. Muutama hyvä kaveri kyllä on, mutta elämäni on niin mitätöntä ja surkean tuntuista. En harrasta juuri mitään semmoista missä tapaisi uusia ihmisiä, joten uskon ja tiedän että tämä jatkuu koko loppuikäni. Ainoat harrastukseni on kuntosali ja lenkkeily joissa ei uusia ihmisiä tapaa.
En myöskään voisi sanoa etteikö tämä vaikuttaisi mielenterveyteen. Olen hermostunut, epävarma ja ainoastaan kaupan kassatytöille sanon "hei" ja "kiitos". Siinä on suunnilleen koko elämäni. Tuntuu epäreilulta että minä joudun kärsimään yksinäisyydestä sillä en usko että on kovin monta muuta ihmistä jotka kokisivat yksinäisyyden yhtä pahana.
Ja jos tietäisin mitä voisin tehdä en roikkuisi myöskään näillä palstoilla. Uudet harrastukset voisivat auttaa, mutta en jaksa mitään liikuntaharrastusta. Missä ihmisiä voisi tavata ilman sen kummempia sitoumuksia? Baariin en halua mennä sillä inhoan semmoista "elämää".
Muutaman kerran olen käynyt baarissa mutta absolutistina totesin ettei se ole yhtään mun juttu. Toki maistelin vähän, mutta ei se juominen mielestäni mitenkään hauskaa ollut. Ehken sitten juonut tarpeeksi? Kertokaas nyt viisaammat miten voisin saada sisältöä elämääni!
En myöskään voisi sanoa etteikö tämä vaikuttaisi mielenterveyteen. Olen hermostunut, epävarma ja ainoastaan kaupan kassatytöille sanon "hei" ja "kiitos". Siinä on suunnilleen koko elämäni. Tuntuu epäreilulta että minä joudun kärsimään yksinäisyydestä sillä en usko että on kovin monta muuta ihmistä jotka kokisivat yksinäisyyden yhtä pahana.
Ja jos tietäisin mitä voisin tehdä en roikkuisi myöskään näillä palstoilla. Uudet harrastukset voisivat auttaa, mutta en jaksa mitään liikuntaharrastusta. Missä ihmisiä voisi tavata ilman sen kummempia sitoumuksia? Baariin en halua mennä sillä inhoan semmoista "elämää".
Muutaman kerran olen käynyt baarissa mutta absolutistina totesin ettei se ole yhtään mun juttu. Toki maistelin vähän, mutta ei se juominen mielestäni mitenkään hauskaa ollut. Ehken sitten juonut tarpeeksi? Kertokaas nyt viisaammat miten voisin saada sisältöä elämääni!
Vastaukset 15
Vanhimmat
...miltei kansantauti. Valitettavasti kaltaisiasi on paljon, erityisesti vanhuksien keskuudessa, mutta nykyisin paljon myös nuoria, usein opiskelijoita, jotka on lähteneet kotipaikkakunnaltaan. Isoissa kaupungeissa on paljon yksinäisyyttä. Myös lukemalla palstaa, huomaat että sinulla on kohtalotovereita.
Kyllä se niin on, että sinne kotiisi ei kukaan tule sinua hakemaan, vaan sinun on mietittävä mitä haluat ja toimittava.
Nyt pitäisi sinun löytää sellainen harrastus, joukkuelaji, josta pidät ja jossa on muitakin ikäisiäsi. Mieleen tulee ainakin jokin harrastuskerho tai työväenopiston kurssit. Siellä ainakin ihmisiä on.
Jos et muuta keksi, mene vaikka ensiapukursseille. Kannattaa katsoa myös paikallislehdistä tapahtumapalsta. Tässä joitakin näkökantoja näin vanhemman ihmisen perspektiivistä.
"Jos et muuta keksi, mene vaikka ensiapukursseille."
Ensiapukurssin EI TODELLAKAAN tarvitse olla viimeinen vaihtoehto, kuten tuosta typerästä tekstinpätkästä loistaa. Ensiapukursseja järjestää mm. Suomen Punainen Risti, jolla on paljon muutakin toimintaa, jossa oikeasti tutustuu ihmisiin. Ks. https://www.redcross.fi !
Onko sinulla omakohtaisia kokemuksia SPR:stä? Jotain tuontyyppistä voisin kyllä kokeilla sillä tekemisen puute vaivaa valitettavan usein. Liikuntaakaan ei jaksa harrastaa jatkuvasti.
Jep, olen itse mukana SPR:n toiminnassa. Sieltä löytyy tosiaan kaikenlaista, EA-kursseja, lipaskerääjänä toimimista, ystävätoimintaa (voit ryhtyä ystäväksi yksinäiselle), maahanmuuttajien tukitoimintaa... Suosittelen lämpimästi.
...mitään tyhmää ole, ihan tarpeellinen sinullekin. Ei ole tasokas sinunkaan kirjoituksesi vaikka niin luulet...typerys.
En luule kirjoituksiani tasokkaiksi, mutta en myöskään hauku toisten kirjoituksia enkä varsinkaan toisia ihmisiä. Minä sanoin vain, että tuo yksi tekstipätkä oli typerä, ei koko teksti eikä kirjoittaja. Ymmärrän tietenkin, että kaikilla ei luetunymmärtämistaito riitä sen käsittämiseen.
Voisitko sinä perustella, miksi minä olen sinun mielestäsi typerys ja miksi kuvittelet, että luulen tekstejäni tasokkaiksi?
EA-kurssi tuleekin minulle pian eteen, sillä entisen käymisestä on jo pari vuotta ja taitoja on hyvä kertailla. :)
minua loukkaisi, jos olisin kirjoittanut tuon tekstinpätkän ja nyt haukuit sitä typeräksi.
Miksi ihmeessä loukkaantua? On aivan eri asia sanoa "teit typerästi" kuin "olet tyhmä". Ensimmäisen asian voi korjata (jos näkee tarpeelliseksi, eiväthän kaikki mielipiteet ole kaikissa tapauksissa huomioinnin arvoisia) ja se siitä, jälkimmäinen on koko ihmisen halveksumista. Kaikki me varmasti teemme virheitä ja niistä saa huomauttaa (sillä tavalla oppii), mutta ketään ei pidä haukkua lyttyyn.
Nim. !!! ei taida osata selittää, miksi minä muka olisin typerys, joten voinen tehdä päätelmän, että hän perustelukyvyttömänä vain soitti suutaan ja haukun voi jättää huomioimatta. :)
Vastasin muuten tuon oman viestini ennen kuin luin nuo alemmat viestit, tarkoitan vaan sitä että yksinäisten joukossa saattaa olla paljon kaltaisiani. Kirjoitan viestin hyvin tarkasti ja mietin pitkään ennen kuin lähetän, ettei se vain näyttäisi tyhmältä/loukkaa ketään.
"Tuntuu epäreilulta että minä joudun kärsimään yksinäisyydestä sillä en usko että on kovin monta muuta ihmistä jotka kokisivat yksinäisyyden yhtä pahana."
Ikävää, että kärsit yksinäisyydestä, mutta jos haluat verrata tilannettasi muiden tilanteisiin, täytyy sanoa että sinua paljon yksinäisempiä on.
miten olisi lemmikki?..tykkäätkö eläimistä. voisit viedä koirakouluun yms. sitten opiskelijajärjestöthän järjestää kaikkea kivaa, vai oletko opiskelija?. suomi24 löytyy varmasti halukkaita mailikavereiksi jos sellainen kiinnostaa..voithan laittaa nettiin ilmoituksen että etsit kaveria esim.lenkille. minä voisin ainakin lähteä mutta tuskin olet samalta suunnalta :) ja huom. yksinäisyys on mielentila..vaikka sinulla olisi sata kaveria voit silti olla yksinäinen
Muuten hankkisin koiran mutta allergia on esteenä. Jyrsijöitä en viitsi hankkia, ne pitäisivät vain melua häkeissään.
Asutko missä päin?
Minulla on ihan sama tilanne..kavereita on kyllä jonkin verran ja kaikki pitäisi ulkopuolisin silmin olla ihan ok.on työpaikka harrastuksia jne, mut silti niin saakelin yksinäinen. Ja alkaa tuntumaan ettei sitä sielun kumppania löydy mistään. Tai edes sellaista joka huolisi minut tälläisena kun minä olen.. tuntuu että itseni pitää luokitella ongelma jätteeksi.. No mut kyllä mä silti haluan uskoa aurinkoisempaan huomiseen mut neuvot on kyllä aika vähissä..halusin vain ilmoittaa sinulle ettet toki ole ainoa ongelmiesi kanssa. Minä ainakain ymmärrän sinua täysin..Eikö sekin jo keventänyt houkan oloa=)?
myös minä olin ennen yksinäinen. minulla ei ollut poikaystävää, vaikka kovasti toivoin että sellainen löytyisi. itsetuntoni oli ihan maassa ja ajattelin etten koskaan löydä ketään. kaupassa katselin pareja ja ajattelin, että vain kauniit ihmiset löytävät itselleen kumppanin. rukoilin joka ilta että minäkin löytäisin joskus jonkun mukavan ihmisen..ja sitten kun sitä vähiten osasin odottaa näin tapahtui, se tuntuu vieläkin ihmeeltä. älkää luovuttako,tsemppiä!