mitenköhän stressi vaikuttaa vauvaan ja jos äiti stressaa paljon raskausaikana, voiko olla että esim. syntymän jälkeen vauva on levoton tai jotain muita oireita?
Mulla tuntuu olevan jatkuva stressi päällä, ukon kanssa ei mee kovin hyvin, ollaan taas puhelakossa ja se stressaa että miten tässä käy kun on toinen lapsi tulossa ja naapurit ottaa päähän, asutaan rivitalossa (vuokralla) ja naapurit huuattaa musiikkia joka h*elvetin päivä niin että basso vaan humisee korvissa, nytkin heräsin viideltä aamulla kun musiikki soi niin kovalla ja 2-vuotias lapsi ei saa nukuttua, joutuu heräilemää aamuyöstä tähän. Rahatilanne on huono, ukko ei tee mitään leivän eteen, ite koulussa mutta kohta siihenkin tulee tauko kun vauva syntyy, mikään ei nyt tunnu menevän hyvin.
Anteeks tää valitus, en halua kuulostaa kiittämättömältä, olenhan saanut jo paljon, ihanan pienen pojan ja nyt saan olla taas raskaana ja arvostan tietysti mitä minulla on mutta tää stressi ei voi olla hyväksi vauvalle eikä myöskään lapselleni johon helposti huomaan purkavani stressiä, tulee huudettua pienemmistäkin asioista enkä ole henkisesti läsnä kun vaikka leikin hänen kanssaan.
Naapureista vielä....en uskalla mennä suoraan sanomaan että nyt musiikkia pienemmälle enkä halua että isännöitsijä soittaa että naapurit on valittanu koska me ollaa niitten ainoat naapurit ja sit ne tietäis heti ketkä on valittanu ja naapurisopu menis samantien...mitä te tekisite?? Muuten tykätää tosi paljon asua tässä eikä muutenkaa viittis muuttaa ku ollaa täs vasta vajaa vuosi asuttu ja muuttaminen on niin rankkaa!
Mulla tuntuu olevan jatkuva stressi päällä, ukon kanssa ei mee kovin hyvin, ollaan taas puhelakossa ja se stressaa että miten tässä käy kun on toinen lapsi tulossa ja naapurit ottaa päähän, asutaan rivitalossa (vuokralla) ja naapurit huuattaa musiikkia joka h*elvetin päivä niin että basso vaan humisee korvissa, nytkin heräsin viideltä aamulla kun musiikki soi niin kovalla ja 2-vuotias lapsi ei saa nukuttua, joutuu heräilemää aamuyöstä tähän. Rahatilanne on huono, ukko ei tee mitään leivän eteen, ite koulussa mutta kohta siihenkin tulee tauko kun vauva syntyy, mikään ei nyt tunnu menevän hyvin.
Anteeks tää valitus, en halua kuulostaa kiittämättömältä, olenhan saanut jo paljon, ihanan pienen pojan ja nyt saan olla taas raskaana ja arvostan tietysti mitä minulla on mutta tää stressi ei voi olla hyväksi vauvalle eikä myöskään lapselleni johon helposti huomaan purkavani stressiä, tulee huudettua pienemmistäkin asioista enkä ole henkisesti läsnä kun vaikka leikin hänen kanssaan.
Naapureista vielä....en uskalla mennä suoraan sanomaan että nyt musiikkia pienemmälle enkä halua että isännöitsijä soittaa että naapurit on valittanu koska me ollaa niitten ainoat naapurit ja sit ne tietäis heti ketkä on valittanu ja naapurisopu menis samantien...mitä te tekisite?? Muuten tykätää tosi paljon asua tässä eikä muutenkaa viittis muuttaa ku ollaa täs vasta vajaa vuosi asuttu ja muuttaminen on niin rankkaa!
Vastaukset 6
Vanhimmat
täällä toinen joka stressas raskauden aikana.Oli kaikenlaisia huolia.Mulle jaksettiin siitä tolkuttaa että vauva "kärsii" siitä, ilmenee sit jotain oireita esim.se sun mainitsema levottomuus jne.Mut nyt oon pienen pojan äiti ja poika on erittäin kiltti ja rauhallinen tapaus,että ei vaikutusta ainakaan mun kohdalla.
Kyllä sen palautteen naapurille voi antaa niinkin ettei naapurisopu kärsi. Asiallisesti vain soittamaan ovikelloa, ja pyydät soittoa pienemmälle. Hyvät on perustelut, jos ei omassa talossa pysty yöllä nukkumaan.
Sitten jos ei meno muutu, on jo ihan sama naapurisovulle, jos kerran ainoa sovitteleva osapuoli olet sinä. Sitten on aika tehdä valitusta isännöitsijälle.
Hyvää raskausaikaa, ja pyri etsimään elämästäsi niitä mukavia asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi.
Seuraavaksi kun basso jytäjää niin soita poliisit paikalle! Niin minä tein, ja häirikköasukas saatiin kuriin. Muu ei siihen tehonnut.
VOI vaikuttaa!!Jostain syystä minun tuttavani on aivan normaali vaikka äitinsä lähti synnyttämään suoraan pontikka bileistä ja toisaalta monia kehitysvammaisia syntyy aivan normaaleihin perheisiin.Stressin vaikutuksia voin kuvitella huomaavani miehessäni, jonka äidillä oli rankka odotusaika mutta eihän niitäkään voi varmasti sanoa.2-vuotiaanne "kärsii" varmasti enemmän kuin syntymätön vauvanne, mutta toisaalta ei elämä liian lepposaa saa ollakkaan.Nyt lapsenne oppii tunnistamaan ja käsittelemään negatiivisia asioita.Ja naapurille vaan suoraan ja kohteliaasti sanomaan.Ihmisiä nekin on.
ikäluokatkin näyttää musta aika normaaleilta.Ne siis jotka on syntyny pommisuojissa tai pula-aikana.Ei nekään äidit oo varmaan huolilta säilyny.En nyt halua vähätellä ongelmiasi,mutta älä siitä ota lisästrssiä,että vauvasi vammautuisi.Yritä puhua naapurillesi tilanteesta,se voi vaikka ymmärtää ja välit voivat jopa parantua entisestä.
Kiitos asiallisista vastauksista, ihan oikeassa joku oli että ei nää mun huolet maailman suurimpia oo, sitä vaan väsyneenä suurentelee asioita ja kaikki tuntuu kaatuvan niskaan, eiköhän me tästä vielä nousta. :-)
Onnellista odotusta kanssasisarille!