Onko mielestänne tässä maassa turvallista olla mielenterveyspotilas? Saatteko (riittävää), tarpeelliseksi katsomaanne apua? Tulisiko avun olla pelkästään riittäväksi katsottua? Onko turvallisuutenne taattu esim. osastohoidossa, jos on niin miten? Entä vapaa-aika ja loppuelämä yleensä? Huolehditaanko terveydestänne kaikin olemassaolevin resurssein, vai halutaanko jotkin asiat lakaista maton alle?
Omat vastaukset: Ei ole turvallista.
Omat vastaukset: Ei ole turvallista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
....sanelee myös psykiatriassa sen saako asianmukaista kohtelua eli APUA!
olen nähnyt et status sanelee kaiken.
Jolla ei ole mitään hyödykettä itsessään voi sanoa hyvästit mielenterveydelle tulevaisuudessa.
Jos ei ole vielä vakavia mielen sairauksia kun alat asiakkuuden sulle järjestetään niitä.
Esim.Kaikki toiveesi elämästäsi käännetään sairauden tai häiriön takia yleensä toisin päin,eli jos sanot haluavasi edetä uralla ja koet työntekemisen hyväksi saat kehoituksen siirtyä eläkkeelle.Tai jos sanot mielenterveyden järkkyvän töiden tekemisestä,sinua aletaan painostaan kaikin keinoin työhön.
Toisin sanoin psykologiassa käytetään käänteis taktiikkaa ja katotaan kuka jaksaa sen kanssa elää?Yleensä näin,heikommat karsiutuu luonnollisesti pois(sydänkohtaus stressistä psyyke...yms.lääkkeet)tai karsinta tapahtuu itsemurhan kautta.
Kyllähän ne psykologit kuuntelee.. Mutta kyllä täytyy itse olla aktiivinen että jotain tapahtuu. Kun on tarpeeksi pitkään käyny hoidossa ja jää eläkkeelle, niin eikös sitä sitten jää niinkun perjaatteessa heitteille. Eli ei ole turvallista. Ei ihme että jollain on valkotakkikammo, ite en kyllä näihin lääkäreihin täydellisesti luota.
kuuntelee, niin mitä sit? Eivät hekään voi muuttaa maailmaa.
Jokaisella on käytettävissään esim. kirjaston resurssit, joista löytyy lukemattomat määrät näitä psykologien neuvoja, samoin joka ikisestä terveyslehdestä. Ymmärtäähän sen, että jos on sairas niin ei välttämättä ole voimavaroja etsiä sitä tietoa tai suodattaa sitä. Kuitenkin tilanteen rauhoituttua voi alkaa ns. ottaan päähän, kun koko elämä on mennyt pilalle turhan takia. Joudut esim. syömään lääkkeitä lopunelämäsi, vanhempasi ovat eronneet, läheisiäsi sairastunut tai elät muuten rajoitteellista elämää.
Vielä jää käsittelystä mahdolliset väärinkäsitykset pois. Psykologi on ymmärtänyt sanomasi väärin ja lähtenyt ihan väärillä resursseilla korjaamaan jotain vähän vähemmän merkittävää asiaa elämässäsi.
et Arvo Ylppö kääntyisi haudassaan, jos näkisi miten retuperällä mm. neuvolajärjestelmä on nykyään.
melko turvallista, riippuu aina tilanteesta. itse sain eristyksessä ollessani viillettyä kädet auki...
Eipä sielläkään muuta voi kuin odotella, et olot menee ohi ja vetää lääkkeitä naamaan.