Suomesta ulkomaille

Tehdäänkö siis lopputyönä elokuva? Saako sen käsikirjoittaa itse? Ajattelin vaan, että jos hakeudun elokuvaohjaajalinjalle niin sitä ei välttämättä kai saa itse kirjoittaa vai miten on?

Elokuvantekijä kirjoitti:

Tehdäänkö siis lopputyönä elokuva? Saako sen käsikirjoittaa itse? Ajattelin vaan, että jos hakeudun elokuvaohjaajalinjalle niin sitä ei välttämättä kai saa itse kirjoittaa vai miten on?

Lue lisää

>>Tehdäänkö siis lopputyönä elokuva?>Saako sen käsikirjoittaa itse?>Ajattelin vaan, että jos hakeudun elokuvaohjaajalinjalle niin sitä ei välttämättä kai saa itse kirjoittaa vai miten on?

joku tuossa aiemmin kertoi että sai tarjouksen pitkästä elokuvasta, mutta ei ottanut vastaan tarjousta, saisiko kysyä miksi, ja minkälainen elokuva oli kyseessä? Tuntuu vain hassulta kun kerroit kuinka sinulla oli hollywood unelmana ja sitten kun elokuvaa sinulle tarjotaan niin et ota tarjousta vastaan.

Minun mielestäni, jos oikeasti haluaa ohjaajaksi hollywoodin, niin ainoa ratkaisu on muuttaa hollywoodiin, suomesta käsin sitä ei saa tapahtumaan, toki on hyvä että on käynyt elokuvakouluja suomessa, mutta niillä taitaa olla melko vähäinen merkitys jenkeissä, ellei sitten ole tehnyt oikeasti hyvää lopputyötä, mutta veikkaanpa ettei ne executivet siellä jaksa katella mitään suomenkielellä tehtyä pikkubudjetin projektia.

Jos haluaa päästä huipulle on aloitettava pohjalta, eli jos muutat hollywoodiin, niin sinun on muistettava että et saata saada pitkiin aikoihin mitään työtä elokuva-alalta, eli joudut tekemään kaikenlaisia muita töitä. Aloita pohjalta, extraksi eli statistiksi pääsee kuka vaan, tee minkälaisia töitä vain saat alalta. Ja paras keino on varmasti tehdä elokuvia vaan itse, eli lyhytelokuvia, joita itse rahoitat.

Toinen hyvä juttu on mennä jonnekkin elokuvakouluun jenkeissä, yksi mielenkiintoinen jotai olen itsekin katellut on new york film academy eli http://www.nyfa.com/
ainoa juttu että tuo on erittäin kallista. Eli jos haluat jenkkeihin muuttaa niin olisi hyvä olla mukava pesämuna jolla rahoitat näitä, asuminen los angelesissa ei ole halpaa.

Toinen mitä kautta monet ovat päässeet elokuvia tekemään on oppia joku tietty alue. esim. nykyään digitaalinen kuvaus on nousussa, ja on varmasti kysyntää kameramiehille jotka osaavat hommansa, rittää vaikka että ostaisit itellesi muutaman tonnin arvoisen panasonicin uuden hd-kameran, jota opettelisit käyttämään, niin voisit alkaa DP:ksi eli pääkuvaajaksi, ei tietenkään mihinkään isoihin projetkeihin, mutta monet indieleffat kuvataan pikkukameroilla nykyään ja osaavat kuvaajat ovat kysynnässä. lisää tietoa saa vaikka http://www.dvxuser.com

ja lisäksi yksi keino on alkaa käsikirjoittajaksi, kirjoita vain aivan hemmetisti erilaisia kässäreitä, laita niitä vaikka nettisivuillesi luettavaksi, hanki gentti ja sitä kautta lähettelet niitä. Ja kuten sanottua, monet pikkufirmat ottavat ihan ykstyisiltä vastaan kässäreitä, esim. yksi on http://www.theasylum.cc Firma joka tekee halpoja genreleffoja, he eivät maksa mitään huikeita summia kässäreistä, mutta pääsee sillä alkuun.

Varmasti yksi asia mikä on hyvä olla, on agentti, kaikilla on hollywoodissa agentti. Ilman sitä ei pääse puusta pidemmälle.

Kannattaa muistaa että hollywood on täynnä sinunlaisiasi ihmisiä joidenka unelmana on päästä näyttelijäksi tai ohjaajaksi, joten helppoa se ei ole.

Sanoisin että paras keino on tehdä alkuun lyhytelokuvia, ja sitten omia täyspitkiä leffoja joita rahoitat itse, MUTTA, kannattaa muistaa, että harva ohjaaja hollywoodissa laittaa omia rahojaan likoon, eli ei todellakaan kannata ottaa 100 000 dollarin lainaa leffantekoa varten, luultavasti joudut siitä kuseen. On muitakin rahoitusmahiksia.

moviemaker kirjoitti:

joku tuossa aiemmin kertoi että sai tarjouksen pitkästä elokuvasta, mutta ei ottanut vastaan tarjousta, saisiko kysyä miksi, ja minkälainen elokuva oli kyseessä? Tuntuu vain hassulta kun kerroit kuinka sinulla oli hollywood unelmana ja sitten kun elokuvaa sinulle tarjotaan niin et ota tarjousta vastaan.

Minun mielestäni, jos oikeasti haluaa ohjaajaksi hollywoodin, niin ainoa ratkaisu on muuttaa hollywoodiin, suomesta käsin sitä ei saa tapahtumaan, toki on hyvä että on käynyt elokuvakouluja suomessa, mutta niillä taitaa olla melko vähäinen merkitys jenkeissä, ellei sitten ole tehnyt oikeasti hyvää lopputyötä, mutta veikkaanpa ettei ne executivet siellä jaksa katella mitään suomenkielellä tehtyä pikkubudjetin projektia.

Jos haluaa päästä huipulle on aloitettava pohjalta, eli jos muutat hollywoodiin, niin sinun on muistettava että et saata saada pitkiin aikoihin mitään työtä elokuva-alalta, eli joudut tekemään kaikenlaisia muita töitä. Aloita pohjalta, extraksi eli statistiksi pääsee kuka vaan, tee minkälaisia töitä vain saat alalta. Ja paras keino on varmasti tehdä elokuvia vaan itse, eli lyhytelokuvia, joita itse rahoitat.

Toinen hyvä juttu on mennä jonnekkin elokuvakouluun jenkeissä, yksi mielenkiintoinen jotai olen itsekin katellut on new york film academy eli http://www.nyfa.com/
ainoa juttu että tuo on erittäin kallista. Eli jos haluat jenkkeihin muuttaa niin olisi hyvä olla mukava pesämuna jolla rahoitat näitä, asuminen los angelesissa ei ole halpaa.

Toinen mitä kautta monet ovat päässeet elokuvia tekemään on oppia joku tietty alue. esim. nykyään digitaalinen kuvaus on nousussa, ja on varmasti kysyntää kameramiehille jotka osaavat hommansa, rittää vaikka että ostaisit itellesi muutaman tonnin arvoisen panasonicin uuden hd-kameran, jota opettelisit käyttämään, niin voisit alkaa DP:ksi eli pääkuvaajaksi, ei tietenkään mihinkään isoihin projetkeihin, mutta monet indieleffat kuvataan pikkukameroilla nykyään ja osaavat kuvaajat ovat kysynnässä. lisää tietoa saa vaikka http://www.dvxuser.com

ja lisäksi yksi keino on alkaa käsikirjoittajaksi, kirjoita vain aivan hemmetisti erilaisia kässäreitä, laita niitä vaikka nettisivuillesi luettavaksi, hanki gentti ja sitä kautta lähettelet niitä. Ja kuten sanottua, monet pikkufirmat ottavat ihan ykstyisiltä vastaan kässäreitä, esim. yksi on http://www.theasylum.cc Firma joka tekee halpoja genreleffoja, he eivät maksa mitään huikeita summia kässäreistä, mutta pääsee sillä alkuun.

Varmasti yksi asia mikä on hyvä olla, on agentti, kaikilla on hollywoodissa agentti. Ilman sitä ei pääse puusta pidemmälle.

Kannattaa muistaa että hollywood on täynnä sinunlaisiasi ihmisiä joidenka unelmana on päästä näyttelijäksi tai ohjaajaksi, joten helppoa se ei ole.

Sanoisin että paras keino on tehdä alkuun lyhytelokuvia, ja sitten omia täyspitkiä leffoja joita rahoitat itse, MUTTA, kannattaa muistaa, että harva ohjaaja hollywoodissa laittaa omia rahojaan likoon, eli ei todellakaan kannata ottaa 100 000 dollarin lainaa leffantekoa varten, luultavasti joudut siitä kuseen. On muitakin rahoitusmahiksia.

Lue lisää

Moviemakerille sen verran, että neuvosi ovat kyllä hyviä, mutta en ole varma oletko ollenkaan alalla sisällä. Pääkuvaajaksi tuosta noin vaaan....? Tai kirjoita kässäri tuosta noin vaan....? Rahoita itse täyspitkä leffa....?

Vaikutat hyvin nuorelta ja näyttää siltä ettei sinulla vielä ole riittävää kokemusta vaikka tietoa sinulla jonkin verran jo on. Sanon tämän nyt kaikessa ystävällisyydessä, mutta sellainen vaikutelma tuli.

Pohjalta on hyvä aloittaa, siinä olet oikeassa ja töitä ei välttämättä kuulu moniin vuosiin - siinäkin olet oikeassa. Suuri osa tulee nk. "maitojunalla" takaisin. Kaikista ei tule "Rennyjä."

Mitä tarjottuun kässäriin tulee, niin maailmassa on vielä ihmisiä jotka eivät tee mitä tahansa saavuttaakseen unelmansa. Käsis oli selkeästi moraalini vastainen eikä kirjoittaja suostunut muutoksiin niinpä mieluummin jätin elinikäisen unelmani kuin tein moraaliani vastaan. On parempi mennä nukkumaan hyvällä omalla tunnolla kuin huonolla. "Elävä koira on parempi kuin kuollut leijona." Lisäksi pidin käsistä selkeästi huonona ja rakenteellisesti heikkona. Jos haluaa saada toisenkin työn Hollywoodissa on sen ensimmäisen oltava riittävän hyvä näytöksi.

Executivet ehkä eivät katso pikkubudjetin leffoja mutta isot tuottajat kylläkin, samoin hyvät agentit. Monet tuottajat käyvät Hollywoodin lähistöllä olevilla festareilla ahkerasti ja katsovat eurooppalaisia elokuvia. Omani näytettiin Santa Barbarassa muutama vuosi sitten ja yhteydenotto tuli MADONNAN tuottajalta. Oli nähnyt elokuvani kaksi kertaa ja piti aivan valtavasti. Kysyi seuraavaa kässäriä jonka sitten lähetinkin, muttei siitä sitten kuitenkaan pidemmälle päästy. Ehkä siinä ei ollut sopivaa roolia (jo silloin) yli nelikymppiselle popparille.

Mitä nuorempi ihminen on sitä helpompaa on lähteä. Itselläni on vaimo ja nelä lasta - joten muutto Hollywoodiin ei onnistu tuosta noin vaan. Juttelimme asiasta Suomalaisen reportterin Tomi Hinkkasen kanssa muutama vuosi sitten Santa Barbarassa kun hän teki musta jutun Iltikseen ja hän sanoi juuri samaa. Jos muutan Losiin ja sitten myöhemmin haluan takaisin, niin lapseni ovat niin amerikkalaistuneet etteivät he välttämättä haluakaan palata.


Mutta katsotaan nyt kuinka minulle käy tämän hankkeeni kanssa jonka kanssa olen jo esisopimuksen tehnyt erään Hollywood tuottajan kanssa. Hanke on sikäli mielenkiintoinen, että siinä puhutaan 30-35% SUOMEA ja keskeisissä rooleissa on kaksi suomalaista miesnäyttelijää ja kolme Amerikkalaista näyttelijää ( 2 naista ja yksi mies) Budjetti on Amerikan näkökulmasta vaatimaton, mutta Suomen vinkkelistä iso.

Siinäkin olet muuten oikeassa, että on helpompi asua Hollywoodissa kuin yrittää Suomesta käsin sukkuloida edes takaisin. Jo pelkkä lento Losiin Hesasta on uuvuttava ja nykyisten turvajärjestelyjen takia jonotus lentoasemilla on tolkutonta.

ammattilainen kirjoitti:

Moviemakerille sen verran, että neuvosi ovat kyllä hyviä, mutta en ole varma oletko ollenkaan alalla sisällä. Pääkuvaajaksi tuosta noin vaaan....? Tai kirjoita kässäri tuosta noin vaan....? Rahoita itse täyspitkä leffa....?

Vaikutat hyvin nuorelta ja näyttää siltä ettei sinulla vielä ole riittävää kokemusta vaikka tietoa sinulla jonkin verran jo on. Sanon tämän nyt kaikessa ystävällisyydessä, mutta sellainen vaikutelma tuli.

Pohjalta on hyvä aloittaa, siinä olet oikeassa ja töitä ei välttämättä kuulu moniin vuosiin - siinäkin olet oikeassa. Suuri osa tulee nk. "maitojunalla" takaisin. Kaikista ei tule "Rennyjä."

Mitä tarjottuun kässäriin tulee, niin maailmassa on vielä ihmisiä jotka eivät tee mitä tahansa saavuttaakseen unelmansa. Käsis oli selkeästi moraalini vastainen eikä kirjoittaja suostunut muutoksiin niinpä mieluummin jätin elinikäisen unelmani kuin tein moraaliani vastaan. On parempi mennä nukkumaan hyvällä omalla tunnolla kuin huonolla. "Elävä koira on parempi kuin kuollut leijona." Lisäksi pidin käsistä selkeästi huonona ja rakenteellisesti heikkona. Jos haluaa saada toisenkin työn Hollywoodissa on sen ensimmäisen oltava riittävän hyvä näytöksi.

Executivet ehkä eivät katso pikkubudjetin leffoja mutta isot tuottajat kylläkin, samoin hyvät agentit. Monet tuottajat käyvät Hollywoodin lähistöllä olevilla festareilla ahkerasti ja katsovat eurooppalaisia elokuvia. Omani näytettiin Santa Barbarassa muutama vuosi sitten ja yhteydenotto tuli MADONNAN tuottajalta. Oli nähnyt elokuvani kaksi kertaa ja piti aivan valtavasti. Kysyi seuraavaa kässäriä jonka sitten lähetinkin, muttei siitä sitten kuitenkaan pidemmälle päästy. Ehkä siinä ei ollut sopivaa roolia (jo silloin) yli nelikymppiselle popparille.

Mitä nuorempi ihminen on sitä helpompaa on lähteä. Itselläni on vaimo ja nelä lasta - joten muutto Hollywoodiin ei onnistu tuosta noin vaan. Juttelimme asiasta Suomalaisen reportterin Tomi Hinkkasen kanssa muutama vuosi sitten Santa Barbarassa kun hän teki musta jutun Iltikseen ja hän sanoi juuri samaa. Jos muutan Losiin ja sitten myöhemmin haluan takaisin, niin lapseni ovat niin amerikkalaistuneet etteivät he välttämättä haluakaan palata.


Mutta katsotaan nyt kuinka minulle käy tämän hankkeeni kanssa jonka kanssa olen jo esisopimuksen tehnyt erään Hollywood tuottajan kanssa. Hanke on sikäli mielenkiintoinen, että siinä puhutaan 30-35% SUOMEA ja keskeisissä rooleissa on kaksi suomalaista miesnäyttelijää ja kolme Amerikkalaista näyttelijää ( 2 naista ja yksi mies) Budjetti on Amerikan näkökulmasta vaatimaton, mutta Suomen vinkkelistä iso.

Siinäkin olet muuten oikeassa, että on helpompi asua Hollywoodissa kuin yrittää Suomesta käsin sukkuloida edes takaisin. Jo pelkkä lento Losiin Hesasta on uuvuttava ja nykyisten turvajärjestelyjen takia jonotus lentoasemilla on tolkutonta.

Lue lisää

Itse kyllä haluaisin opiskella ulkomailla elokuvaohjaajaksi, mutta kallista se on siltikin. Ja muuttaminen toisesta maasta toiseen on kyllä kallista ja aika suuri muutos kuitenkin, kun pitäisi itse huolehtia asunnosta ja muista jutuista. Mutta toisaalta jos valitsen jonkun muun ammatin niin tulen koko loppuelämäni miettimään, että olisiko minusta voinut tulla hyväkin ohjaaja/käsikirjoittaja.

ammattilainen kirjoitti:

Moviemakerille sen verran, että neuvosi ovat kyllä hyviä, mutta en ole varma oletko ollenkaan alalla sisällä. Pääkuvaajaksi tuosta noin vaaan....? Tai kirjoita kässäri tuosta noin vaan....? Rahoita itse täyspitkä leffa....?

Vaikutat hyvin nuorelta ja näyttää siltä ettei sinulla vielä ole riittävää kokemusta vaikka tietoa sinulla jonkin verran jo on. Sanon tämän nyt kaikessa ystävällisyydessä, mutta sellainen vaikutelma tuli.

Pohjalta on hyvä aloittaa, siinä olet oikeassa ja töitä ei välttämättä kuulu moniin vuosiin - siinäkin olet oikeassa. Suuri osa tulee nk. "maitojunalla" takaisin. Kaikista ei tule "Rennyjä."

Mitä tarjottuun kässäriin tulee, niin maailmassa on vielä ihmisiä jotka eivät tee mitä tahansa saavuttaakseen unelmansa. Käsis oli selkeästi moraalini vastainen eikä kirjoittaja suostunut muutoksiin niinpä mieluummin jätin elinikäisen unelmani kuin tein moraaliani vastaan. On parempi mennä nukkumaan hyvällä omalla tunnolla kuin huonolla. "Elävä koira on parempi kuin kuollut leijona." Lisäksi pidin käsistä selkeästi huonona ja rakenteellisesti heikkona. Jos haluaa saada toisenkin työn Hollywoodissa on sen ensimmäisen oltava riittävän hyvä näytöksi.

Executivet ehkä eivät katso pikkubudjetin leffoja mutta isot tuottajat kylläkin, samoin hyvät agentit. Monet tuottajat käyvät Hollywoodin lähistöllä olevilla festareilla ahkerasti ja katsovat eurooppalaisia elokuvia. Omani näytettiin Santa Barbarassa muutama vuosi sitten ja yhteydenotto tuli MADONNAN tuottajalta. Oli nähnyt elokuvani kaksi kertaa ja piti aivan valtavasti. Kysyi seuraavaa kässäriä jonka sitten lähetinkin, muttei siitä sitten kuitenkaan pidemmälle päästy. Ehkä siinä ei ollut sopivaa roolia (jo silloin) yli nelikymppiselle popparille.

Mitä nuorempi ihminen on sitä helpompaa on lähteä. Itselläni on vaimo ja nelä lasta - joten muutto Hollywoodiin ei onnistu tuosta noin vaan. Juttelimme asiasta Suomalaisen reportterin Tomi Hinkkasen kanssa muutama vuosi sitten Santa Barbarassa kun hän teki musta jutun Iltikseen ja hän sanoi juuri samaa. Jos muutan Losiin ja sitten myöhemmin haluan takaisin, niin lapseni ovat niin amerikkalaistuneet etteivät he välttämättä haluakaan palata.


Mutta katsotaan nyt kuinka minulle käy tämän hankkeeni kanssa jonka kanssa olen jo esisopimuksen tehnyt erään Hollywood tuottajan kanssa. Hanke on sikäli mielenkiintoinen, että siinä puhutaan 30-35% SUOMEA ja keskeisissä rooleissa on kaksi suomalaista miesnäyttelijää ja kolme Amerikkalaista näyttelijää ( 2 naista ja yksi mies) Budjetti on Amerikan näkökulmasta vaatimaton, mutta Suomen vinkkelistä iso.

Siinäkin olet muuten oikeassa, että on helpompi asua Hollywoodissa kuin yrittää Suomesta käsin sukkuloida edes takaisin. Jo pelkkä lento Losiin Hesasta on uuvuttava ja nykyisten turvajärjestelyjen takia jonotus lentoasemilla on tolkutonta.

Lue lisää

Mukava kuulla, että joku on saanut jo jalkaa hollywoodin "oven" väliin. Tuleva projektikin vaikuttaa mielenkiintoiselta. Toivottavasti pääsemme jossain vaiheessa katselemaan tulosta valkokankaalta!

Katselin tuossa pari päivää sitten, aiemmassa viestissä mainitsemasi, vuosituhannen alussa tekemäsi leffan. Olisi mielenkiintoista tietää, miten näet tuon elokuvan nyt, muutaman vuoden jälkeen. Muutamat seikat elokuvassa herättivät kysymyksiä. Tietääkseni käsikirjoitusta oli muokkaamassa pari ulkomaista "tohtoria". Miten paljon heillä oli vaikutusta lopulliseen käsikirjoitukseen ja yleensä elokuvaan. Yleensä ottaen, miten tyytyväinen olit tekoprosessin vaiheisiin ja lopputulokseen?

Jos et halua vastata kysymyksiini tässä viestiketjussa, niin voit myös laittaa henkilökohtaista postia, sähkö[email protected]

thomass kirjoitti:

Mukava kuulla, että joku on saanut jo jalkaa hollywoodin "oven" väliin. Tuleva projektikin vaikuttaa mielenkiintoiselta. Toivottavasti pääsemme jossain vaiheessa katselemaan tulosta valkokankaalta!

Katselin tuossa pari päivää sitten, aiemmassa viestissä mainitsemasi, vuosituhannen alussa tekemäsi leffan. Olisi mielenkiintoista tietää, miten näet tuon elokuvan nyt, muutaman vuoden jälkeen. Muutamat seikat elokuvassa herättivät kysymyksiä. Tietääkseni käsikirjoitusta oli muokkaamassa pari ulkomaista "tohtoria". Miten paljon heillä oli vaikutusta lopulliseen käsikirjoitukseen ja yleensä elokuvaan. Yleensä ottaen, miten tyytyväinen olit tekoprosessin vaiheisiin ja lopputulokseen?

Jos et halua vastata kysymyksiini tässä viestiketjussa, niin voit myös laittaa henkilökohtaista postia, sähkö[email protected]

Lue lisää

Heti alkuun täytyy sanoa, että tällä palstalla kirjoittaa joku toinenkin samalla nimimerkillä. Tämän viestiketjun "ammattilainen" on minun käsialaani mutta ei tarvitse viestejä kelata kauaskaan alaspäin kun löytyy joku muu "ammattilainen." Joten meitä on siis useampia.

Jaa että tunnistit minut....voi harmi. Olisin niin mielelläni pysytellyt tuntemattomana.

Mitä tulee jalasta ovenraossa, niin vasta pikkuvarpaan kynsi on saatu ujutettua kynnyksen yli oven väliin. Toivottavasti muut varpaat seuraavat pian perässä. Ovi voi myös napsahtaa kiinni ja silloin tulee paha mustelma varpaseen.

Muutamalla sanalla viimeisestä leffastani: Olen tyytyväinen siihen moniltakin osin. Tekoprosessi oli kiivas ja vikan viikon jälkeen olimme itse kukin aika loppu. Työryhmästä tulen käyttämään ainakin kuvaajaa, leikkaajaa, ja äänittäjää myös tässä nyt valmisteilla olevassa hankkeessa. Tosin äänittäjä ja leikkaaja ovat muutoinkin "vakiokalustoani."

Vain yksi jenkkitohtori vaikutti hankkeeseen ja lisäksi tanskalainen huippudramaturgi. Tarina on lahes 80%:sti sama kuin neljän sivun treatmentissa jonka lähetin NbNW kurssille. Ei siis hirveästi muuttunut. En päässyt ko. kusrssille juuri tällä hankkeella joka nyt on Hollywoodissa koska pitivät sitä kalliina toteuttaa. Puhelinkeskustelussa sanoivat, että jos mulla on jotain muuta niin pääsen. Keksin ouhelun aikana tarinan rungon ja "pitsasin" puhelun kuluessa stoorin kurssiemännälle. Piti siitä ja pyysi SEURAAVAKSI päiväksi 4 sivua faksilla. Ja ne 4 hän myös sai. Niin syntyi tuon leffan käsisrunko.
Lopputulokseen ei kai koskaan voi olla täysin tyytyväinen. Mutta Amerikassa se on ollut kyllä todella suosittu. Leffa kiersi 2001-2002 yli kahdellakymmenellä festarilla ympäri maailman. Helmikuussa minut on kutsuttu erikoisvieraaksi yhdelle rakkauselokuvafestarille Miamiin ja tämä leffa näytetään siellä pariinkin otteeseen. Ko. festarille tulee myös joukko tuottajia aina Hollywoodista asti. Joten tämän viestiketjun aloittajalle voisi taas todeta, että tee ensin kotimaassa leffa jonka saat nimenomaan jenkkifestareille niin sitten ehkä ovet voivat aueta. Tai sitten eivät.....

Jos elokuvan "sanoma" herätti kysymyksiä, niin et ole ainoa. Suomessa monet kriitikot olivat aika ilkeitä mutta se oli odotettavissa. Kuitenkin elokuva menestyi kohtuullisesti.

asenteeni on yleensä melko "amatöörimainen" ja innokas tätä elokuvantekoa kohtaan. Ja aivan kaikkia juttujani ei kannata ottaa aivan 100% tosissaan ;) joskus vain intoudun kirjoittamaan ja rohkaisemaan muita henkilöitä jotka elokuvanteosta ovat kiinnostuneet.

Kun puhuin pääkuvaajasta ja pitkän lefan teosta, en suinkaan puhunut mistään isoista produktioista vaan ihan pienen budjetin indieleffoista. Nykyäänhän digitekniikka on kehittynyt niin pitkälle että muutaman tonnin arvoisella kameralla saa jo melkeinpä ammatimaisen näköistä kuvaa aikaiseksi, ja oman elokuvan teko on yhä halvempaa. Tietenkään aivan mitä vain ei voida toteuttaa nollabudjetilla, mutta tarina on se mikä ratkaisee. Tekihän Robert Rodriguezkin El Mariachi elokuvansa kuulemma alle 10 000 dollarilla, vaikka oikea summa on luultavasti isompi, sillä leffa sai paljon julkisuutta juuri sen takia että se oli niin halvalla tehty, vanha kikka, harvoin hollywoodissa kerrotaan oikeita budjetteja.

Tiedän monia suomalaisia täyspitkiä indieleffoja jotka on tuotettu muutamalla tonnilla. Tietenkään näillä tuotoksilla ei leffafestareille pääse, mutta kokemus on varmasti se tärkein asia.

Jos haluaa leffaohjaajaksi niin ainoa tapa päästä kiinni unelmiin on tehdä niitä leffoja, kirjoita ja kuvaa lyhytelokuvia niin paljon kuin pystyt, kokemukset karttuvat samalla.

Jos alkuun aiot tehdä omia lyhytelokuvia, niin suosittelen ostamaan panasonicin dvx-kameran, tai uuden hd version joka on tosin kalliimpi. Tällä kameralla on kuvattu monia isonkin budjetin indieleffoja, ja jälki on todella hyvää, näihin myydään myös 35mm leffakameroista tuttuja linssejä, joilla saadaan lyhyt terävyysalue aikaiseksi.

Alasta on olemassa monia kirjoja, eri osa-alueilta, käsikirjoittamisesta kertovia kirjoja on enemmän kuin tarpeeksi, samoin ohjaamisesta ja koko prosessista, yksi melko hauska ja hyödyllinen kirja on Filmmaking for dummies, joka kattaa koko elokuvanteon kösikirjoittamisesta myymiseen, kirja kertoo nimenomaan pienen budjetin leffan teosta, ja sisältää monia käytännöllisiä linkkejä ja neuvoja.

moviemaker kirjoitti:

asenteeni on yleensä melko "amatöörimainen" ja innokas tätä elokuvantekoa kohtaan. Ja aivan kaikkia juttujani ei kannata ottaa aivan 100% tosissaan ;) joskus vain intoudun kirjoittamaan ja rohkaisemaan muita henkilöitä jotka elokuvanteosta ovat kiinnostuneet.

Kun puhuin pääkuvaajasta ja pitkän lefan teosta, en suinkaan puhunut mistään isoista produktioista vaan ihan pienen budjetin indieleffoista. Nykyäänhän digitekniikka on kehittynyt niin pitkälle että muutaman tonnin arvoisella kameralla saa jo melkeinpä ammatimaisen näköistä kuvaa aikaiseksi, ja oman elokuvan teko on yhä halvempaa. Tietenkään aivan mitä vain ei voida toteuttaa nollabudjetilla, mutta tarina on se mikä ratkaisee. Tekihän Robert Rodriguezkin El Mariachi elokuvansa kuulemma alle 10 000 dollarilla, vaikka oikea summa on luultavasti isompi, sillä leffa sai paljon julkisuutta juuri sen takia että se oli niin halvalla tehty, vanha kikka, harvoin hollywoodissa kerrotaan oikeita budjetteja.

Tiedän monia suomalaisia täyspitkiä indieleffoja jotka on tuotettu muutamalla tonnilla. Tietenkään näillä tuotoksilla ei leffafestareille pääse, mutta kokemus on varmasti se tärkein asia.

Jos haluaa leffaohjaajaksi niin ainoa tapa päästä kiinni unelmiin on tehdä niitä leffoja, kirjoita ja kuvaa lyhytelokuvia niin paljon kuin pystyt, kokemukset karttuvat samalla.

Jos alkuun aiot tehdä omia lyhytelokuvia, niin suosittelen ostamaan panasonicin dvx-kameran, tai uuden hd version joka on tosin kalliimpi. Tällä kameralla on kuvattu monia isonkin budjetin indieleffoja, ja jälki on todella hyvää, näihin myydään myös 35mm leffakameroista tuttuja linssejä, joilla saadaan lyhyt terävyysalue aikaiseksi.

Alasta on olemassa monia kirjoja, eri osa-alueilta, käsikirjoittamisesta kertovia kirjoja on enemmän kuin tarpeeksi, samoin ohjaamisesta ja koko prosessista, yksi melko hauska ja hyödyllinen kirja on Filmmaking for dummies, joka kattaa koko elokuvanteon kösikirjoittamisesta myymiseen, kirja kertoo nimenomaan pienen budjetin leffan teosta, ja sisältää monia käytännöllisiä linkkejä ja neuvoja.

Lue lisää

Sundance film festival on se paikka, jonne Hollywood-firmat menev't bongaamaan uusia tekijöitä. Sieltä on bongattu aikoinaan mm. Tarantino. Sundancella on myös erilaisia workshopeja pitkin vuotta, eli jos johonkin sellaiseen onnistuu itsensä ujuttamaan, alkaa jo jotain mahiksia ollakin.

moviemaker kirjoitti:

asenteeni on yleensä melko "amatöörimainen" ja innokas tätä elokuvantekoa kohtaan. Ja aivan kaikkia juttujani ei kannata ottaa aivan 100% tosissaan ;) joskus vain intoudun kirjoittamaan ja rohkaisemaan muita henkilöitä jotka elokuvanteosta ovat kiinnostuneet.

Kun puhuin pääkuvaajasta ja pitkän lefan teosta, en suinkaan puhunut mistään isoista produktioista vaan ihan pienen budjetin indieleffoista. Nykyäänhän digitekniikka on kehittynyt niin pitkälle että muutaman tonnin arvoisella kameralla saa jo melkeinpä ammatimaisen näköistä kuvaa aikaiseksi, ja oman elokuvan teko on yhä halvempaa. Tietenkään aivan mitä vain ei voida toteuttaa nollabudjetilla, mutta tarina on se mikä ratkaisee. Tekihän Robert Rodriguezkin El Mariachi elokuvansa kuulemma alle 10 000 dollarilla, vaikka oikea summa on luultavasti isompi, sillä leffa sai paljon julkisuutta juuri sen takia että se oli niin halvalla tehty, vanha kikka, harvoin hollywoodissa kerrotaan oikeita budjetteja.

Tiedän monia suomalaisia täyspitkiä indieleffoja jotka on tuotettu muutamalla tonnilla. Tietenkään näillä tuotoksilla ei leffafestareille pääse, mutta kokemus on varmasti se tärkein asia.

Jos haluaa leffaohjaajaksi niin ainoa tapa päästä kiinni unelmiin on tehdä niitä leffoja, kirjoita ja kuvaa lyhytelokuvia niin paljon kuin pystyt, kokemukset karttuvat samalla.

Jos alkuun aiot tehdä omia lyhytelokuvia, niin suosittelen ostamaan panasonicin dvx-kameran, tai uuden hd version joka on tosin kalliimpi. Tällä kameralla on kuvattu monia isonkin budjetin indieleffoja, ja jälki on todella hyvää, näihin myydään myös 35mm leffakameroista tuttuja linssejä, joilla saadaan lyhyt terävyysalue aikaiseksi.

Alasta on olemassa monia kirjoja, eri osa-alueilta, käsikirjoittamisesta kertovia kirjoja on enemmän kuin tarpeeksi, samoin ohjaamisesta ja koko prosessista, yksi melko hauska ja hyödyllinen kirja on Filmmaking for dummies, joka kattaa koko elokuvanteon kösikirjoittamisesta myymiseen, kirja kertoo nimenomaan pienen budjetin leffan teosta, ja sisältää monia käytännöllisiä linkkejä ja neuvoja.

Lue lisää

Helvetin hyvä. Näin sen pitää mennä.

Käsikirjoitus voi olla mikä tahansa; mainoslehtinen, uskovaisen mummon kadulla käteen antama lehdykkä, runokirja, kevätpörriäinen tai sanomalehden elokuvakritiikki.
Ei tarvita paradigmoja, script doctoreita, dramaturgeja ja muita menninkäisiä.

Käsikirjoituksen ei tarvitse olla käsikirjoitus.

Ohjaajaksi voi tulla seisomalla kadulla syyssateessa ja toteamalla:
"Taidanpa olla ohjaaja."

Niin kuin "Moviemaker" yllä sanoi: ostakaa kamera ja tehkää elokuva. Kamera on vain kone ja elokuva uni pimeässä huoneessa.

Vapaus sen sijaan on kaikki.

Simo kirjoitti:

Helvetin hyvä. Näin sen pitää mennä.

Käsikirjoitus voi olla mikä tahansa; mainoslehtinen, uskovaisen mummon kadulla käteen antama lehdykkä, runokirja, kevätpörriäinen tai sanomalehden elokuvakritiikki.
Ei tarvita paradigmoja, script doctoreita, dramaturgeja ja muita menninkäisiä.

Käsikirjoituksen ei tarvitse olla käsikirjoitus.

Ohjaajaksi voi tulla seisomalla kadulla syyssateessa ja toteamalla:
"Taidanpa olla ohjaaja."

Niin kuin "Moviemaker" yllä sanoi: ostakaa kamera ja tehkää elokuva. Kamera on vain kone ja elokuva uni pimeässä huoneessa.

Vapaus sen sijaan on kaikki.

Lue lisää

tämän tyyppisisä kavereita meillä pyöri pääsykokeissa muutamana vuonna. Aina putosivat ekalla kierroksella. Toisilla oli huivi päässä toisilla, Rilken kirja taskussaan. Kovasti oltiin "taiteilijoita."
Kerropa rehellisesti Simo montako kertaa olet yrittänyt ETO:on sisälle?

Simo kirjoitti:

Helvetin hyvä. Näin sen pitää mennä.

Käsikirjoitus voi olla mikä tahansa; mainoslehtinen, uskovaisen mummon kadulla käteen antama lehdykkä, runokirja, kevätpörriäinen tai sanomalehden elokuvakritiikki.
Ei tarvita paradigmoja, script doctoreita, dramaturgeja ja muita menninkäisiä.

Käsikirjoituksen ei tarvitse olla käsikirjoitus.

Ohjaajaksi voi tulla seisomalla kadulla syyssateessa ja toteamalla:
"Taidanpa olla ohjaaja."

Niin kuin "Moviemaker" yllä sanoi: ostakaa kamera ja tehkää elokuva. Kamera on vain kone ja elokuva uni pimeässä huoneessa.

Vapaus sen sijaan on kaikki.

Lue lisää

Niin, ja näillä konstein saadaan valtavasti innostuneita katsojia? Eikö tuo ole jo yleisön aliarvioimista?

ETOlainen kirjoitti:

tämän tyyppisisä kavereita meillä pyöri pääsykokeissa muutamana vuonna. Aina putosivat ekalla kierroksella. Toisilla oli huivi päässä toisilla, Rilken kirja taskussaan. Kovasti oltiin "taiteilijoita."
Kerropa rehellisesti Simo montako kertaa olet yrittänyt ETO:on sisälle?

Lue lisää

Ha-haa, sainpas kalan koukkuun! Ja vielä koulusta. Niin se vaan sontaluukku repesi.
Arvasin että joku kyllä hermostuu kun luomisen vapautta puolustetaan.

Sori vaan, minuuttia vaille 20 vuotta kirjoittajana on mittarissa ja still going straight to hell.
Maailmaa on nähty ja juttuja tehty; leipä pysyy suussa eivätkä vuodet näy vielä naamassa eikä maksassakaan.
Ja on vielä aikaa tännekin raapustella. Tai oikeastaan ei ole, mutta kun tämä on.., niin mitä tämä on?
Taitaa olla taas paras etääntyä laiturista.


ETOon en ole pyrkinyt koskaan, ei ole edes käynyt mielessä. I`m a freefallin` man.


Huivipäistä tykkään kovasti; sopii hyvin naisille ja merirosvoille, mutta erityisesti pidän ihmisistä joilla on Rilke kainalossa.
Raineri on mennyt vähän huonoon kuntoon, joten sen kanniskelu ottaa koville, mutta iloinen olen jos joku sitä lukee. Tai lukee ylipäätään.

Jos nyt salama iskisi päähän ja päättäisin näin keski-iässä pyrkiä ETOon, tai mikä sen kouluksi naamioituneen persläven nimi nyt onkaan, niin voitte olla varmoja: minulla on huivi päässä ja Duinon Elegiat kainalossa.
ETOlaisesta tiedän että minua odottaa siellä kannustava ja suvaitsevainen ilmapiiri.

Minun makuuni Rilke on vähän liian metafyysinen ja tosikkokin se on.
Onneksi tosikkoja ei tällä palstalla ole. Kaikki ovat suuria humoristeja, niin kuin elokuvaväki yleensäkin. Hurraa sille.


Minkä takia taiteilijoita muuten pitää inhota? Vaikka "tämän tyyppiset kaverit meiltä putoavatkin aina ekalla kierroksella," kuten yllä todettiin.
Kuulostaa julmalta; siltä kuin oltaisiin onnellisia että Rilkeä lukeva huivipää ei pääse taidekouluun.
Olen aina kuvitellut että jos joku ryhtyy taiteilijaksi, niin se on myönteinen ratkaisu, sekä oman elämän että maailmanlopun kannalta.

Miksiköhän maailman hyvät elokuvantekijät sitten itseään kutsuvat jos eivät taiteilijoiksi? ETOlaisiksi ehkä?
Kun katsoo David Lynchiä tai Tim Burtonia, niin ei heistä ensimmäisenä tule mieleen joku Syd Fieldin paradigmoja ja plot pointeja pänttäävä opportunisti.
Minusta kumpikin näyttää vahvasti taiteilijalta.
Ja tässä tuli mainittua vain pari elossa olevaa.

Entäs Orson Welles? Chaplin? von Stroheim? Bresson? Antonioni? Kurosawa? Mitä he ovat jos eivät taiteilijoita? Koko kysymys on naurettava. Että tämäkin piti sanoa.

Jos Clint Eastwood kävelee kadulla kirja kainalossa vastaan, niin onkohan se kirja Syd Field "Screenwriter`s Workbook," vai Rilken runokirja?
Mitä luulette?

Nyt väsyttää. Hulluuden kohtaaminen uuvuttaa aina. Pitää kääntää pää pois ja toivoa parasta.
Siispä hyvää syksyä. Elokuvat ovat kuitenkin hieno asia.
Simo says... auf wiedersehen.

Siis haluaisin ohjata nimenomaan omia kirjoituksen tuotoksia. Minua ei ainakaan vielä kiinnosta ohjata muiden kirjoittamia elokuvia.

Että tosiaan tahtoisin itse kirjoittaa käsikirjoituksen ja ohjatakin sen. Muihin tuotoksiin en ainakaan tässä vaiheessa halua koskea.

Elokuvantekijä kirjoitti:

Siis haluaisin ohjata nimenomaan omia kirjoituksen tuotoksia. Minua ei ainakaan vielä kiinnosta ohjata muiden kirjoittamia elokuvia.

Että tosiaan tahtoisin itse kirjoittaa käsikirjoituksen ja ohjatakin sen. Muihin tuotoksiin en ainakaan tässä vaiheessa halua koskea.

Lue lisää

Ja tosiaan haluaisin tästä ihan ammatin. Indie-leffojahan voi aina tehdä, mutta haluaisin kuitenkin ihan elääkin alokuvilla ansaitsemillani rahoilla.

Elokuvantekijä kirjoitti:

Ja tosiaan haluaisin tästä ihan ammatin. Indie-leffojahan voi aina tehdä, mutta haluaisin kuitenkin ihan elääkin alokuvilla ansaitsemillani rahoilla.

heti elättämään itseäsi tällä, se on fakta. indieleffoja joudut tekemään paljon paljon sitä ennen. Spielberg ja M. Night Shyamalan ja monet muut aloittivat tekemään leffoja omalla kameralla omalla takapihallaan ilman minkäänlaista budjettia. Shyamalanin dvd:illä on yleensä hänen varhaisia elokuvia extroina, eivätkä ne mitään laatutekeleitä ole, vhs-kameroille kuvattuja harrasteita.

Ja kyllä niistä indieleffoistakin voi rahaa saada ;) tekee vaan tarpeeksi hyviä tarinoita ja markkinoi niitä oikein.

Jenkeissä on eräs mielenkiintoinen kaveri Dennis Woodruff, hän tuottaa halpoja leffoja omilla rahoillaan ja myy niitä autonsa takakontista kadulla päivittäin, hän on pienenluokan tunnettavuus Los angelesissa, hänellä omalaatuisempi levityskanava ;)

moviemaker kirjoitti:

heti elättämään itseäsi tällä, se on fakta. indieleffoja joudut tekemään paljon paljon sitä ennen. Spielberg ja M. Night Shyamalan ja monet muut aloittivat tekemään leffoja omalla kameralla omalla takapihallaan ilman minkäänlaista budjettia. Shyamalanin dvd:illä on yleensä hänen varhaisia elokuvia extroina, eivätkä ne mitään laatutekeleitä ole, vhs-kameroille kuvattuja harrasteita.

Ja kyllä niistä indieleffoistakin voi rahaa saada ;) tekee vaan tarpeeksi hyviä tarinoita ja markkinoi niitä oikein.

Jenkeissä on eräs mielenkiintoinen kaveri Dennis Woodruff, hän tuottaa halpoja leffoja omilla rahoillaan ja myy niitä autonsa takakontista kadulla päivittäin, hän on pienenluokan tunnettavuus Los angelesissa, hänellä omalaatuisempi levityskanava ;)

Lue lisää

jatkaisin. Eli kun sanoit että haluaisit ohjata omia käsikirjoituksiasi, niin en ymmärrä mikä tässä on ongelmana, sinun tarvitsee vain kirjoittaa kässäri, ja tehdä se elokuva. Sen vaikeampaa se ei teoriassa ole. Hollywoodissa erittäin harvoin pääsee "ensikertalainen" kirjoittamaan omaa leffaa ja vielä ohjaamaan sitä. Joudut tekemään paljon töitä sellaisen eteen. mutta indieleffatasolla se ei ole ongelmana, esteenä on vain oma mielikuvitus ja jaksaminen.

moviemaker kirjoitti:

jatkaisin. Eli kun sanoit että haluaisit ohjata omia käsikirjoituksiasi, niin en ymmärrä mikä tässä on ongelmana, sinun tarvitsee vain kirjoittaa kässäri, ja tehdä se elokuva. Sen vaikeampaa se ei teoriassa ole. Hollywoodissa erittäin harvoin pääsee "ensikertalainen" kirjoittamaan omaa leffaa ja vielä ohjaamaan sitä. Joudut tekemään paljon töitä sellaisen eteen. mutta indieleffatasolla se ei ole ongelmana, esteenä on vain oma mielikuvitus ja jaksaminen.

Lue lisää

Omalla ja mummon rahalla ne monet usassakin debytoivat indie-filmmakerit leffansa tekevät. En ymmärrä, miksi tätä varten pitäisi USAan muuttaa. Leffanhan voi tehdä vaikka missä. Ei se sitä sen paremmaksi muutu, vaikka se yleisöpuhelin siinä näyttelijän taustalla onkin Pacific Bellin puhelin kotoisen Soneran sijaan.

hille2 kirjoitti:

Omalla ja mummon rahalla ne monet usassakin debytoivat indie-filmmakerit leffansa tekevät. En ymmärrä, miksi tätä varten pitäisi USAan muuttaa. Leffanhan voi tehdä vaikka missä. Ei se sitä sen paremmaksi muutu, vaikka se yleisöpuhelin siinä näyttelijän taustalla onkin Pacific Bellin puhelin kotoisen Soneran sijaan.

Lue lisää

suomalaisten näyttelijöiden aksentti taitaa olla melko vahva lontoota puhuessa ;)

Tulipa tässä mieleen taas näistä pikkuleffoista puhuttaessa sen niminen leffa kuin primer
http://www.imdb.com/title/tt0390384/
leffa on tietojen mukaan maksanut vain 7000 dollaria tehdä, ja voitti arvostetuilla sundancen leffafestareilla grand jury prizen ja Alfred P. Sloan Feature Film Prizen!
tämä jos mikä todistaa että tarina on tärkein, ja kengännauhabudjetillakin voi menestyä.

moviemaker kirjoitti:

suomalaisten näyttelijöiden aksentti taitaa olla melko vahva lontoota puhuessa ;)

Tulipa tässä mieleen taas näistä pikkuleffoista puhuttaessa sen niminen leffa kuin primer
http://www.imdb.com/title/tt0390384/
leffa on tietojen mukaan maksanut vain 7000 dollaria tehdä, ja voitti arvostetuilla sundancen leffafestareilla grand jury prizen ja Alfred P. Sloan Feature Film Prizen!
tämä jos mikä todistaa että tarina on tärkein, ja kengännauhabudjetillakin voi menestyä.

Lue lisää

Voihan ne näyttelijät olla lontoolaisia, vaikka leffa kuvattaisiin Suomessa.

Olen nähnyt Primerin, ja siinä on tosiaan saatu hyvää jälkeä aikaan pienellä budjetilla. Näyttelijäntyökin on todella hallittua.