, arvelisin. Kun luen suomi24 palstaa niin ainoat ihmiset, joita ymmärrän on suurinpiirtein täällä yksinäisyys ja ujous palstalla.
Yksi ongelmani on, että olen liian aikuinen ja kai liian "syvällinen" ja herkkä. Kun lueskelen jotain juttuja suomi24 palstalla- tyyliin rintojen koosta yms. niin ne ovat mielestäni loukkaavia. En pystyisi edes kirjoittamaan tänne asioita, jotka loukkaavat toisia, saati sitten sanoa niitä ääneen. Siitäkin huolimatta, että enhän tiedä, kuka niitä lukee.
Mutta tuntuu, että se on tämän sukupolven juttu. Mitä tahansa ja mistä tahansa saa sanoa. Ei osata olla tahdikkaita. Huumorikin on sellaista: Nain tänään viittä naista samaan aikaan-tasoa. Siis älykkyys puuttuu kokonaan. Ihmiset ovat itsekkäitä. MINÄ! MINÄ! ja ensin MINÄ! Niin kai se on.
Ei kai tarvitsekaan mainita, että olen ihan ulkona. Mulla nousaa karvat pystyyn kun joku sanoo jotain sellaista, että en mä voinut sen naisen kanssa olla kun sillä oli selluliittia tai sen miehen kanssa kun sillä oli niin pieni. Voi, miksi piti syntyä tänne, oikeasti! Maailmaan, jossa jumaloidaan täydellistä vartaloa ja halveksutaan kiltteyttä ja ujoutta.
Siispä olen yksinäinen, koska olen outo lintu..
Yksi ongelmani on, että olen liian aikuinen ja kai liian "syvällinen" ja herkkä. Kun lueskelen jotain juttuja suomi24 palstalla- tyyliin rintojen koosta yms. niin ne ovat mielestäni loukkaavia. En pystyisi edes kirjoittamaan tänne asioita, jotka loukkaavat toisia, saati sitten sanoa niitä ääneen. Siitäkin huolimatta, että enhän tiedä, kuka niitä lukee.
Mutta tuntuu, että se on tämän sukupolven juttu. Mitä tahansa ja mistä tahansa saa sanoa. Ei osata olla tahdikkaita. Huumorikin on sellaista: Nain tänään viittä naista samaan aikaan-tasoa. Siis älykkyys puuttuu kokonaan. Ihmiset ovat itsekkäitä. MINÄ! MINÄ! ja ensin MINÄ! Niin kai se on.
Ei kai tarvitsekaan mainita, että olen ihan ulkona. Mulla nousaa karvat pystyyn kun joku sanoo jotain sellaista, että en mä voinut sen naisen kanssa olla kun sillä oli selluliittia tai sen miehen kanssa kun sillä oli niin pieni. Voi, miksi piti syntyä tänne, oikeasti! Maailmaan, jossa jumaloidaan täydellistä vartaloa ja halveksutaan kiltteyttä ja ujoutta.
Siispä olen yksinäinen, koska olen outo lintu..
Vastaukset 6
Vanhimmat
olet taitava kirjoittamaan. :)
Sinä olet mahtava! Minä ihailen kaltaisiasi, vaikka et ihailua haekaan.
Ihmiset kirjoittelevat nettiin mitä sattuu ja ajattelevat olevansa anonyymejä. Kyllähän he ovatkin anonyymejä, mutta silti nolaavat itsensä. Kukaan ei tiedä kuka on kommentin takana, mutta kirjoittaja itse tietää mitä on mihinkin kirjoittanut.
Sinut varmasti huomataan jos näytät värisi. Oikeasti erilaisia ja hyväntahtoisia ihmisiä ihaillaan, vaikka sitä ei aina näytetä.
Hyvää viikonalkua sinulle! :)
...on pointtia, mutta omasta mielestäni onkin hyvä, että asiat sanotaan suoraan niinkuin ne ovat...
niinkään outo mietit vaan liikaa:) Se on yleistä ujoille ja yksinäisille ihmisille:) Itse kirjoitin juuri kommenttia tyyliin rintojen koosta:) Heh ei itsellekään ole tapana keskustella kyseisen tyylisistä aiheista, mutta keskustelun kulku kuvaa sitä millä "ajatuksella" kyseinen ryhmä on liikenteessä joten jos asiasta keskustelevat niin voin olettaa, että en loukkaa, kun (aihepiirin huomioiden) asiallisen kommentin kirjoitin:)
Ymmärrän toisaalta ajatuksesi siitä, että yksinäisyys ja ujous palstoilla on ihmisiä joita ymmärrät. Olen itsekin ujo ja yksinäinen silloin on aikaa (liikaakin) ajatella ja seurata ihmisten käyttäytymistä ja omaa käytöstä, joten ajatukset eivät jää pinnallisiin asioihin ja oman itsensä korostamiseen vaan suuntautuvat tärkeämpiin arvoihin. Joten kaikki eivät todellakaan halveksu kilttiyttä ja ujoutta. Ainoastaan ihmiset joiden elämä on niin täynnä omaa itseä ja hauskan pitoa, ettei ole aikaa ajatella, kun bilettämistä ja seuraavaa seksi suhdetta:)
Ulkonäkö on keskeisintä tietyn ikäluokan (13 -20) jutuissa. Pojat kertoo kuinka monta tyttöä on kaadettu ja oliko iso- vai pienirintaisia. Tytöillä ajatukset pyörii oman ulkonäön ympärillä. Itsetuntoa etsitään muiden kautta. Joillekin sen löytämiseen menee elinikä.
Jos ihminen on syvällinen ja ajatteleva (kuten sinä), oman erillisyytensä tajuaa varhain. Yhteenkuuluvuuden tunnetta on vaikea saavuttaa ja monessa ryhmässä tuntee olevansa ulkopuolinen. Minulta meni pitkään hyväksyä se.
Ei ole täydellistä ihmistä tai ystävää. Osa tutuistani poikkeaa ajatusmaailmaltaan täysin omastani ja osa heistä tuo esille heikkouteni tai huonot piirteeni. Heiltä olen oppinut paljon, mutta paljon enemmän samankaltaisilta. Ihminen tarvitsee muutaman hyvän ystävän, arvomaailmaltaan samanlaisen, joiden kanssa elämää voi yhdessä ihmetellä. On helpottavaa huomata, että lukuisista yksinäisyyden tunteista huolimatta voi hetkittäin tuntea jonkun kanssa vahvaa yhteenkuuluvuutta. Ne ovat niitä elämisen arvoisia hetkiä.
En tiedä menikö kirjoitukseni ohi vai ympäri, mutta tämä tuli kirjoituksestasi mieleen.
Piti vain todeta :)