Koin itse abortin ihan vasta. Harrastin seksiä kännissä, ja ehkäisy jäi. Menkat myöhässä, raskaustesti näytti positiivista. Mä itkin ja kerroin poikaystävälle. Se oli abortin kannalla, mutta sanalla surullinen. Mä en vielä tiennyt mitä tekisin. Alitajunnassani mä tiesin että teen abortin mutta tavallaan mä toivoin et voisin pitää lapsen. Tein päätöksen myöhään. Mä olin sairaalassa, kaavinta ja poikaystävä haki mut kotiinsa. Mä itkin taas. Mä olin murhannut mun lapsen, meidän lapsen. Mä tulen aina rakastamaan sua, mun rakas enkeli. Kuinka mä ikinä toivun tästä? Millainen ihminen mä oon?
Abortti
15v, ilman elämää
91314
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
..siitä toipuu kun lakkaa ajattelemasta noin...en minäkään olisi aikoinani aborttia halunnut mutta elämäntilanne vähän niinkuin pakotti..tuntuhan se pahalta ja sitä tuli ajatelleeksi monen kuukauden ajan päivittäin, mutta ajan kanssa kipu lieveni..älä ajattele että olet "tappanut oman enkelisi"..tottakai surra saa mutta mitä sitä itseään loputtomasti kiusaamaan tuollaisilla ajtuksilla, tehtyä kun ei saa tekemättömäksi..lapsia kerkeät saada myöhemmälläkin iällä, kun olet kasvanut ja valmis siihen..nyt vaan nokka kohti elämää...
enkeli tullut mutta ei annettu sellaiseksi koskaan tulla.
kuin että olet varoittava esimerkki toisille, siitä, miten raskas voi abortin henkinen taakka olla. Voimia!
Et ole paha ihminen, mutta ajattelematon kyllä olet. Aborttia ei kannata tehdä, jos takaraivossa kolkuttaa ajatus lapsen pitämisestä.
eiköhän jokaisella tilanteessa olleella naisella kolkuta ajatus lapsen pitämisestä..(niin myös aikoinaan minulla)mutta aina se ei vaan ole mahdollista...en usko että kukaan on tyytväinen ja iloinen päätyessään aborttiin...jokainen nainen varmasti toivoo vahinkoraskauden tullessa eteen ja aborttiin päätyessään, että tilanne olisi toinen ja olisi mahdollista pitää lapsi..elämässä pitää vain joskus tehdä sellaisiakin päätöksiä jotka eivät ole helppoja ja joiden oikeudesta ei tiedä ennen kuin on sen tehnyt..viestin aloittaja on toki ollut ajattelematon..mutta vain harrastaessaa suojaamatonta seksiä.. mutta kuten tuossa jo aiemmin kirjotinkin, miksi kiusata itseään "tällainen lapsestani olisi tullut, hänestä olisi tullut oikea enkeli" jne ajatuksilla, kun siitä ei tule kuin paha mieli...Ketjun aloittaja, nyt suorinta tietä lääkäriin hakemaan itsellesi parhaiten sopiva ehkäisy, pillerit, laastarit tms jotta vahinkoja ei enää sattuisi ja voit nauttia elämästäsi ilman uuden raskauden pelkoja...voimia sinulle, jatka elämääsi, sulla on sitä vielä paaaljon edessä...
"jokainen nainen varmasti toivoo vahinkoraskauden tullessa eteen ja aborttiin päätyessään, että tilanne olisi toinen ja olisi mahdollista pitää lapsi."
Mutta on ihmisiä, jotka tekevät abortin siksi, etteivät aio hankkia lasta koskaan. Vaikka olosuhteet olisivatkin sopivat lasta ajatellen.
Jos itse tulisin raskaaksi, tekisin abortin, vaikka tilanteeni sallisikin periaatteessa lapsen pitämisen (taloudellisesti ym.).
Eli halusin vain sanoa, etteivät kaikki toivo edes voivansa synnyttää lasta.
kun luin kyseisen viestin, mietin ihan samaa samasta kohdasta...
Mutta sitten tajusin, että olisinhan minäkin mielummin kuin alkanut aborttiin, ollut sellainen joka tahtoo lapsen. Olisin ottanut jonkun toisen vaihtoehdon aivan varmasti, jos sellainen olisi ollut. Mutta ei ollut koska en tahtonut lasta. Joko sen tahtoo tai ei. Vaihtoehtoina on olla lasta tahtova tai ei lasta tahtova.
Silloin kun on vahingossa raskaana varmasti kaikki tahtoisivat olla se "tahtoo lapsen", mielummin kuin "lasta tahtomaton". Mutta sitä ei voi valita. Uskon kirjoittajan tarkoittaneen siis toisin olevalla tilanteella, että sen lapsen olisikin tahtonut.
Tahdostahan abortissa siis juuri on kyse, kaikki muu on vain selittelyä sille omalle tahtomiselleen.
näin juuri meinasin..että ei kukaan varmastikkaan toivo kokevansa aborttia..kukaan ei varmastikkaan ole tyytyväinen siihen että abortti oli tehtäv..että jokainen toivoisi tilanteen olevan toisin..oli syy aborttiin mikä vaan(siis myös haluttomuus äidiksi)niin luulen että nekin naiset keillä on tämä syy, mielummin olisivat halukkaita äidiksi, kuin tekisivät abortin...aina ei vaan näin ole...
Sinä olet ajatteleva ja tunteva ihminen. Siitä tulee osa sinun historiaasi, mutta älä toki kanna syyllisyyttä.
Elämässä ei aina kaikki mene niin kuten toivoo. Mutta kaikella on tarkoituksensa ja toivon, että sinä nuori elämäsi alussa oleva ihminen olet kenties oppinut jotain ja saat hyvän elämän.
Tsemppiä sinulle ja onnea ja on se suojelusenkeli olemassa. Se on siellä.