Mä kun olin jo ihan varma että olen selvillä vesillä ja suunta tiedossa. No mutta kuinkas taas kävikään; pitkästä aikaa jouduin viettämään aikaa exän kanssa (olosuhteiden pakosta)ja nyt se kaikki uusi tuntuu turhalle... Voiko ihminen tosiaan jäädä niin koukkuun omiin tunteisiinsa, että tahtoo muuttaa asiat vielä vuoden päästäkin? Mikä siinä on kun tietää että toinen ei rakasta, ei tarvi mihinkään jne. ja silti nuo tunteet palaa bumerangina takaisin vaikka olen ne 100 kertaa heittänyt matkalle?
Siis mitä tämä on?
harakkaAA
4676
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ettei se toinen rakasta... oletteko puhuneet kaikki selviksi keskenänne? sillä jos on vähäkään tunnetta pelissä uutta ei kannata aloittaa ennenkuin vanhoista ollaan kuivilla sillä tällasissa tilanteissa ei hyvä seuraa...
on pidetty niin sanoakseni. Olen suoraan kohta vuosi sitten kysynyt hänen tunteistaan ja vastaus oli; välittää muttei rakasta.
Tiedän tiedän, se ei ole paha kun voisi olla ei mitään, mutta kumma kyllä se ei riitä. Siinä vain satuttaa itseään ja toista myös :( Ja sitä en tahdo kummallekkaan.
yritä nauttia siitä että välittää... itsekin nautin ystävyydestä joka minun ja entisen välillä on... huomasimme että kuitenkaan ei ole tarpeeksi välillä joka kantais suhteessa... ystävät ovat ikuisia =) tsemppiä sinulle... ei ainakaaan kannata sitä uutta suhdetta pilata entisen takia, keskity siihen täysillä niin entiset unohtuu!
Emme ole ystäviä, eikä meistä sellasia tulekkaan luultavasti koskaan. Liian paljon meni rikki ja niitä arpia ei voi unohtaa. Kaikkea hyvää toivon hänelle. Kunpa hän vain unohtaisi olemassa oloni koska niinhän oli tarkoitettu :) Ja uutta suhdetta minulla ei ole enkä sitä kaipaakkaan. Ihan hyvä näin toistaiseksi :)
Sekavaa tekstiä koko rimpsu, mut ajatukset menee kirjotuksen edelle ja välistä jää asioita pois ;D
No, taas yksi asia jossa olen huono :D