Olenkohan sekoamassa tai masentumassa kun minusta on koko synnytyksen jälkeisen ajan (6kk) tuntunut siltä, ettei mieheni enää rakastaisi minua? Ihan kuin rakkaus minua kohtaan olisi jäänyt synnytyssairaalaan...
Minä en saa huomiota osakseni juuri lainkaan. Mieheni ei kuitenkaan (onneksi) ole kylmä tai välinpitämätön vauvaamme kohtaan. Mieheni ei juttele kanssani vaan puuhailee omiaa, katsoo yleensä televisiota. Seksiä harrastamme kuitenkin kuin ennenkin...
Onko teillä muilla äideillä samanlaisia tuntemuksia, vaikka miehenne kertoisikin rakastavansa? Jos on ollut, niin kuinka olet(te) päässeet asian yli?
Kiitos kannanotoista.
Minä en saa huomiota osakseni juuri lainkaan. Mieheni ei kuitenkaan (onneksi) ole kylmä tai välinpitämätön vauvaamme kohtaan. Mieheni ei juttele kanssani vaan puuhailee omiaa, katsoo yleensä televisiota. Seksiä harrastamme kuitenkin kuin ennenkin...
Onko teillä muilla äideillä samanlaisia tuntemuksia, vaikka miehenne kertoisikin rakastavansa? Jos on ollut, niin kuinka olet(te) päässeet asian yli?
Kiitos kannanotoista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
koita jutella miehesi kanssa.Hänellekin tilanne on uusi kun on lapsi talossa.Ehkäpä hän ei ole tajunnut että sinä et saa tarpeeksi huomiota.Sano asiasta,kyllä se varmasti korjaantuu :)
Miehet on siitä ahssuja että suurin osa niistä ei varmaankaan edes huomaa käyttäytyvänsä mitenkään oudosti tuollaisessa tilanteessa...
Voisiko olla että koska mies ei haluaisi itse jatkuvaa lähentelyä ja vakuuttelua jos puuhaa koko ajan jotakin muuta (vauvanhoitoa tms.), hän olettaa ettet sinäkään halua? Voiko olla että hormonhuuruisessa tilassasi (ei loukaten, trust me, minä tiedän millainen se olotila on) luet tilannetta hiukan yli? mies voi olla vain hämmentynyt muuttuneesta tilanteesta eikä tiedä mitä haluat, joten käyttäytyy miehiseen tapaan ja odottaa että muutosvaihe menee ohi ja rutiinit, joista hän tietää, alkavat.
Sinun täytyy nyt yrittää varmaankina rtikuloida tutneesi miehellesi ja kertoa selkeästi mitä häneltä tahdot, ystävälliseen sävyyn, eikä piikittelyllä tms. yrittää viestittää mitään. Tai vaikenemalla ja odottamalla. Sillä harva asia korjaantuu.
***
Olenhan minä miehelle täsät asiasta sanonutkin ja nyt minusta on alkanut tuntua siltä, että itse liioittelen... Mies on tainnutkin olla aina samanlainen :D jos tarkemmin muistelen.
Kai tää tosiaan on hormoneista johtuvaa tms...
Kiitti vastauksesta, kyllä tää varmaan tästä :)
Hauskaa syksyä sinulle ja toisellekin vastanneelle!
se siitä tasaantuu :D
Sitten kun mies tuntuu olevan taas kuosissa niin alkaa lapsen kanssa kiukkuaminen. *pakko purkaa* justiinsa tein tietokoneella puolisen tuntia koulutehtävää ja sillä aikaa, huoh, jääkaappi auki, maidot (kaikki) potassa, munia iso paketti rikottu olkkarin lattialle ja molemmat penskat munamaidossa. Hiukan teki mieleni kiroilla. Saa siivota tunnin... *ärh*. Mitähän ne keksii isompina, en edes uskalla kuvitella.
***