Hei,
olen saanut hormonihoitoa tällä viikolla tehtävää koeputkihedelmöitystä varten. Eilen oli irrotuspiikki. Piikitysten aikana on tullut aika paljon limaa ja tänään erittäin runsaasti. Huomenna on munarakkuloiden keräys. Tämä on aika jännitävää aikaa ja herkästi pelkää ja huolestuu, että kaikki ei ole kunossa. Nyt olenkin mietinyt runsaan liman erittymisen syytä. Tarkoittaako se että munarakkuloita surkastuu vai miksi lima? Onko jollakulla tietoa asiasta.
olen saanut hormonihoitoa tällä viikolla tehtävää koeputkihedelmöitystä varten. Eilen oli irrotuspiikki. Piikitysten aikana on tullut aika paljon limaa ja tänään erittäin runsaasti. Huomenna on munarakkuloiden keräys. Tämä on aika jännitävää aikaa ja herkästi pelkää ja huolestuu, että kaikki ei ole kunossa. Nyt olenkin mietinyt runsaan liman erittymisen syytä. Tarkoittaako se että munarakkuloita surkastuu vai miksi lima? Onko jollakulla tietoa asiasta.
Vastaukset 19
Vanhimmat
ja se on hyvä asia. Ompahan alkiolla hyvät limat mihin tarttua. Kerrothan munasolu saldosi??? Ja onnea punktioon, pyydä lisää lääkitystä jos ei tehoa heti.
Moi!
Tsemppiä huomiseen punktioon, mä olen menossa keskiviikkona, pelottaa.... Mulla on ollu sama juttu piikitysten aikana, limaa paljon. Toivottavasti siitä tosiaan on hyötyä alkion kiinnittymistä ajatellen.
Onko sulla siirrosta vielä tietoa, tehdäänkö teillä lyhyt vai pitkä viljely? Mulla on jo sovittuna siirto perjantaille, siis mikäli on jotain siirrettävää...
Tulethan kertomaan kuinka punktio meni! Pidetään peukut pystyssä!
Hei!
Ei kannata liikaa pelätä punktiota. Mulla se oli eilen ja ei ollutkaan niin kamalaa kuin luulin. Ennen kaikkea olin vaan tyytyväinen päästessäni eroon ahdistavasta olotilasta (tosin nyt on toisenlaisia kipuja). En tiedä kuinka kivulias olo punktiosta seuraa normaalista, mutta itselläni oli niin paljon munasoluja, että elimistö on joutunut aikamoiselle koetukselle.
Huomenna pitäisi sitten olla siirto, mikäli elimistö on palautunut tarpeeksi. Muuten saatan tarvita palautumisaikaa.
Tsemppiä teille!
Punktio meni kanssa mulla ihan hyvin, oli huomattavasti helpompi homma kun mitä olin kuvitellut. Olo on ainakin toistaiseksi ollut ihan hyvä. Mulla saatiin 11 munasolua, huomenna sitten pitäisi soitella, onko jotain tapahtunut.
Toivottavasti pääset siirtoon huomenna!
Plussaonnea!!!!!!!!!
Hei,
Minä siis kirjoitin tuon ensimmäisen tekstin punktiota edellisenä aamuna. Kiitos paljon vastauksistanne. Minullakin punktio nmeni ihan hyvin. Oli kyllä vähän turvotusta, mutta olo parani nopeasti. Minulla oli 12 munasolua, joista 5 kypsynyt. Siirto oli torstaina ja oli todella kivuton. Vatsani oli ilmeisesti edelleen hellänä, joten palleaa kivisti illalla. Otin pari kertaa kipu lääkettä ja se auttoikin rentouttamaan vatsalihakset.
Saan hoitoja ulkomailla. Meillä kolme alkiota jatkoivat kehitystään ja olivat lääkärin mukaan hyvälaatuisia. Täällä ei pakasteta yhtä alkiota, joten se olisi tavallaan joutunut hukattavaksi. Miten Suomessa lienee asia? No, me siis päätettiin lääkärin kanssa, että laitetaan ne kaikki kohtuun.
Nyt ovat siis siellä ja toivottavasti pysyvät myös. Ollaan muuttamassa Suomeen ja jos tällä kertaa ei onnistunut, niin sitten hoidot jatkuvat Suomessa.
Toivottavasti pääsen myöhemmin vielä vastaamaan. En voinut toivottaa onnea teille punktioon ja alkion siirtoon, sillä joku, joka käyttää samaa ip osoitetta on ilmeisesti lähettänyt ikäviä viestejä. Kun yritin vastata viestiin, niin se aina palautti minut pääsivulle.
No, jos en pääse vastaamaan, niin seuraan palstaa mielenkiinnolla, ja toivottavasti annatte kuulla itsestänne.
Peukut pystyssä meille kaikille ;)
Moi!
Mukava kuulla, että punktio ja siirto on mennyt hyvin. Nyt sitten vaan eletään jännittäviä aikoja ja odotellaan...
Oliko tämä teidän ensimmäinen ivf hoito? Mulla oli ensimmäinen ja olotila tuntuu tällä hetkellä aika oudolta.
Meillä munasoluja saatiin kerättyä siis 11 kpl, niistä 10 oli kypsiä ja 9 hedelmöittyi, kaksi päätti lopettaa leikin kesken, kolme meni pakkaseen, kaksi roskiin ja kaksi siirrettiin kohtuun kasvamaan. Nyt on sitten vielä yhtä siirtoa varten pakkasukkoja odottamassa, toivottavasti niitä ei nyt tähän hätään tarvita;)
Toivotan onnea kaikille ja laittakaapa välillä viestiä tänne kuinka menee!!
En osannut varautua tähän hormonimäärään. Ei siis ihme, että täällä puhutaan hormonihirviöistä ;) Onhan tässä matkan varrella oppinut valtavasti asioita, joista ei ollut ennen tietoakaan...kaikki niin pienestä kiinni, että ihmisalku rupeaa kehittymään...
Minun pitää vielä ennen Suomeen muuttoa selvittää, että voinko saada verikokeen tehtyä terveyskeskuksessa. Meillä se on 19.9. Sikäli harmi, että mieheni ei silloin ole vielä Suomessa, joten yksin pitää sitä sitten siellä jännittää...
Olo on minullakin vähän hassu, mutta myös hirveän positiivinen. Olen siis ihan realisti ja tiedän, että ei välttämättä onnistu. Olemme kuitenkin päättäneet, että jos on tarve, niin kyllä vielä muutaman kerran voidaan yrittää. En halua vaipua epätoivoon asian suhteen. Kyllä sen hoidon kestää, vaikka muutama päivä piti vähän varttua liikkuessa. Vieläkin on vatsa kyllä kuin jalkapallo, vaikka ei kipua olekaan.
Teillä on asiat hyvin, kun pakkaseenkin saitte vielä alkioita. Meillä se alkaa sitten ihan alusta jos siihen on tarvetta.
Kirjoittelemisiin ja hyviä vointeja teille kaikille ;)
Hei hei. Täällä yksi, joka aloittaa piakoin lapsen saannin yrittämisen koeputkihedelmöityksen avulla.
Mulle vasta lokakuussa ensimmäinen aika, jolloin lääkäri tekee tarkistuksen ja kertoo koeputkihedelmöityksestä lisää.
Kuinka kauan menee suunnilleen hoidon aloittamisesta
siihen, kun alkiot ovat kohdussa? Kuinka usein ja tiheään sairaalassa käydään? Millainen vointi hoidon aikana? Voiko olla töissä, vai joutuuko välillä sairaslomalle?
Hoidon pituus ja aikataulu riippuu yksilöstä. Minulla ainakin otettiin verikokeita ja tarkistettiin munarakkuloiden kasvu ultrassa tasaisin väliajoin. Hormonitasoni kohosi liian korkeaksi, joten silloin lopetettiin munarakkuloita kasvttavan hormonin anto. En muista nyt nimeä. Suunnitelmat toisin sanoen muuttuivat sen mukaan, mikä oli tilanne.
Minulla punktio ei ollut kovin kivulias. Vatsa oli tosin vähän hellänä muutaman päivän ja turvotus jatkuu edelleen. Johtuu ilmeisesti hormonien vaikutuksesta. Itse olisin tarvinnut töistä muutaman sairaspäivän,jos olisin ollut työelämässä, mutta sairaalassa ilmeisesti kirjoitetaankin automaattisesti kolme, ja jos on edelleen tarve, niin voi saada lisää. Alkioiden laitto on kivuton.
Ohessa muutama linkki. Toivottavasti näistä on apua.
http://metku.net/~pesu/hoidot.html
http://www.lapsettomuus.com/default.htm
http://216.239.59.104/custom?q=cache:VITA1oXdsW4J:www15 .brinkster.com/lapsettomat/IVF.html+koeputkihedelm%C3%B 6itys%2Bhaitat&hl=fi&lr=lang_fi&ie=UTF-8
Moi!
Mulla meni ivf hoito näin; sovittiin lääkärin kanssa, että heti kun vuoto alkaa mun pitää soittaa ja sopia seuraavalle päivälle ultra jolloin tarkistettiin vielä et kaikki oli ok ja hoito voitiin aloittaa. Silloin lekuri määräsi seuraavaan ultraan asti hormoonipiikki (Puregon) annostukset. Kuuden ensimmäisen piikin jälkeen oli seuraava ultra jossa taas mittailtiin rakkuloiden kokoa ja sen perusteella sain seuraavalle kolmelle päivälle annostukset ja siinä tuli mukaan myös jarrupiikki (Orgalutran). Ja sitten taas ultraan.... Eli kolmannella ultra käynnillä taas mittailtiin ja sovittiin punktio aika ja se milloin otan irroituspiikin (Pregnyl).
Pregnyl piikin otin maanantai-iltana ja keskiviikkona oli punktio. Mulla punktio oli oikeastaan kivuton, olin klinikalla kaikkiaan tunnnin verran. Siinä ajassa tehtiin punktio, lepäilin ja söin tarjotun aamupalan, eli ei ollenkaan paha. Olisin hyvin voinut mennä töihin vaikka suoraan sieltä, mutta olin sopinut sen koko viikon vapaaksi töistä.
Mulla ei otettu verikokeita ollenkaan, mun lääkäri sanoi, että se on yleensä tapana opetussairaaloissa. Hoito on varmasti joka paikassa erilaista (me ollaan hoidossa yksityisellä), ja vielä jokainen reagoi eritavalla hormooniin. Ensimmäinen kerta onkin monesti vähän sellaista opettelua. Mulla meni aikaa ensimmäisestä piikistä punktioon 15 päivää ja siitä siirto oli 2 pv päästä. Nyt sitten vaan odotellaan ja ihmetellään, testipäivä on vasta kaukana tulevaisuudessa 22.9.
Onnea sinulle hoitoihin!!!!
Moi!
Mitäs sulle kuuluu? Kuinka on piinapäivät sujuneet? Mä olen tässä ihmetellyt miten voi aika kulua näin hitaasti. Mulla on ylityövapaita töistä joten yritän keksiä jotain tekemistä, ettei tarttis koko ajan ajatella tätä asiaa. Onneksi on ollut hyvät ilmat niin on päässyt koirien kanssa kunnolla lenkkeilemään. Silti tuntuu kuin olisi ikuisuus siirrosta, se kuitenkin oli vasta viime pe. Eikös sulla ollut päivää aikaisemmin?
Miten sulle oli testi määrätty, etkö puhunut aikaisemmin verikokeesta? Mulle ei tohtori puhunut verikokeesta mitään, vain kotitesti 2 vkon päästä siirrosta.
kysymästä. Vointi on ihan normaali. Vatsan turvotus on jopa laskeutunut. Olikin kyllä aika pinkeä pallo! Siirto oli tosiaan viime torstaina ja minustakin tuntuu, että siitä olisi jo pitempikin aika. Minulle lääkäri tosiaan sanoi, että testi tulisi tehdä verikokeesta 19.9. eli 12 vrk siirron jälkeen. En tiedä miksi näin. Ehkäpä se vain on tapana täälläpäin.
Minä en ole töissä tällähetkellä, joten tuntuu, että senkin takia ajatukset pyörii vähän liikaa tämän asian ympärillä. Tuo sosiaalinen verkostokaan ei ole oikein laaja tällä ja Suomeen soittaminen on aika tyyristä, joten nyt on tullut oltua liikaa omien ajatusten parissa ja ei oikein osaa keskittyä lukemiseen ym. touhuun. Sunnuntaina tosin lennän Suomeen ja rupean järjestelemään asuntojuttuja ja opiskeluja. Sittenhän sitä touhuamista riittää...
Mukava kuulla sinusta. Ilmoittelehan jatkossakin kuulumisia. Nyt ollaan jo voiton puolella piinapäivien suhteen. Pidetään positiivisia ajatuksia yllä!
MOI!
Mukava kuulla, että kuuluu hyvää. Mulla on tänään ollut aivan ihmeellisen huono päivä. Tuntuu et olis parasta mennä peiton alle parkumaan. Tosin peiton alle en voi mennä kun on aivan "sikakuuma". Tuntuu ihan tuskaiselta, ajelin aikaisemmin autolla ja oli niin kuuma, et ajattelin pysähtyä ja heittää vaatteet pois - olispa siinä ollut kanssa kulkijoille ihmeteltävää. Lisäksi kiukuttelen koko ajan miehelleni ja sitten alkaa ottaa aivoon kun sille ärisen vaikkei ole edes tehnyt mitään. Taitaa mennä pää sekaisin vielä tässä hommassa...
Mutta, eikös olekin mukavaa kun on muuttopuuhia tiedossa. Saat ainakin taatusti muuta ajateltaa kuin nämä masussa kasvavat pikkuvesselit (siis siellähän ne kasvaa, vai mitä!). Mä olen kovin utelias, ei tarvitse vastata jos siltä tuntuu, mutta missä päin maailmaa tällä hetkellä olette ja kuinka kauan olette siellä olleet? Ja sitten vielä kiinnostaisi tietää mihin päin Suomea jatkossa majottaudutte? Anteeksi utelu.
Oletteko muuten kertoneet läheisille näistä hoidoista? Meillä on niin, että ainoastaan mun hyvä ystäväni tietää tarkalleen missä mennään, hän on itse aikaisemmin käynyt näitä samoja hoitoja läpi. Mieheni on kertonut yhdelle ystävälleen, et hoidoissa ollaan muttei mitään tarkempaa. Toisaalta tylsää kun ei oikein ole ketään kenen kanssa jutella, ystäväni asuu kanssa ulkomailla ja ainoastaan sähköpostilla jutellaan. Siksi onkin valtavan mukavaa kun täältä löyty juttukaveri ja vielä näin samassa aikataulussa mennään hoidoissa;)
Aurinkoisia syyspäiviä ja annahan kuulua kuulumia!
Minullakin oli eilen jopa tekemistä, kun pakkailin matkalaukkua, joka on varmaan lähemmäs 25 kg!Piti pakata myös mukaan progesteroni geelit, laastarit ja piikit...
Ollaan muuttamassa Istanbulista, jossa asuttiin muutama vuosi, keskisuomeen. Mieheni on it alalla ja minä jatkan opiskeluja.
Olen kertonut hoidoista muutamalle läheiselle aika tarkkaan, ja yksi kaveri tietää, että vaikeuksia on ollut, mutta en ole kertonut viimeisimmistä käänteistä. Mieheni äiti tietää myös ja jännittää meidän kanssa ;). Mulle se antaa kivan tunteen, että ei olla ihan yksin tämän jutun kanssa. Ei tämä mikään salaisuus ole, mutta en myöskään halua siitä hirveästi puhua muiden kuin näiden läheisten kanssa.
Mun sukulaiset ja kaverit on aika tahdikkaita. Olen joskus aikoinani kertonut, että halutaan lapsia, joten tietävät toiveistamme ja eivät tämän vuoksi asiasta sen kummemmin kysele.
Yritän olla ajattelematta tätä lapsettomuutta ongelmana. Koen vielä, että tässä nyt tarvitaan vähän apukeinoja ja kyllä me se lapsi vielä saadaan (eihän sitä tiedä, vaikka sitä jo on kolmosten alkujen äiti!!heh). En sitten tiedä tietty jatkossa miten sitä rupeaa reagoimaan jos ei onnistuta, mutta toivottavasti osais käsitellä asiaa rakentavasti.
Nyt on sellainen tunne, että muutaman kerran hoidon voisi vielä tehdä, mutta en varmaan jaksaisi tätä rumbaa kovin monta kertaa...
Tämä keskustelupalsta on ollut valtavan hyvä informaation lähde ja kiva saada juttukaveria.
Sinullahan tämä ivf-hoito on myös ensimmäinen? Meillä lääkäri sanoi, että ei kannata luovuttaa, jos ensimmäisellä kerralla ei onnistu, sillä tilastollisesti onnistumisprosentti nousee toisella ja vielä kolmannellakin kerralla. Mutta mehän olemme onnekkaita jo ensimmäisellä hoitokerralla vai mitä?
Varasin kyllä jo varmuuden vuoksi ajan Fertinovalle Helsinkiin jatkoa varten, jos siihen on kuitenkin tarvetta...
Taidanpa lähteä läheiseen basaariin vielä viimeisen kerran seikkailemaan. Sieltä tekee aina kivoja löytöjä parilla eurolla..
Hauskaa päivän jatkoa myös sinulle ja laitahan kuulumisia!
Kiitos kysymästä eilen oli taas ihan normaali päivä. Oli aika kiirettäkin kun oli perunannosto päivä (maalla asumisen ihanuuksia) ja lisäksi olin lupautunut lapsenvahdiksi kummitytölle ja hänen pikkusiskolleen.
Tänään aamulla oli vähän sellainen olo, että voisi vaikka menkat olla tulossa... Saapa sitten nähdä. Mulle kyllä sopii hyvin, että otetaan molemmat plussat näistä hoidoista vaikka ensimmäiset vasta olivatkin. Onko sulla ollut millaisia tuntemuksia tässä piinapäivien aikana?
Teillä on sitten muutto lähellä. Saatko muuten täällä jostain sen verikokeen otettua vai meinaatko vain odotella? Mulla alkaa pikkuhiljaa olemaan sellainen olo, että tarttis tehdä testi. Yritän nyt vaan hillitä itseni ja unohtaa testaamisen tässä vaiheessa, olisi kuitenkin vielä ihan turhaa.
Ensi viikolla menen keskiviikkona töihin takaisin, on varmaan ihan hyvä saada jo jotain muuta ajateltavaa. Tosin meillä on tämä loppuvuosi töissä hyvinkin hiljaista, joten varmasti aikaa monenlaisille ajatuksille löytyy sielläkin.
Me olemme mieheni kanssa puhuneet näistä hoidoista niin, että katsotaan nyt miten menevät. Loputtomasti tätä on varmasti aika turha jatkaa, sitten pitää keksiä jotain muuta. On varmasti ainakin hyvä, että tämä ensimmäinen hoitokerta ei tuntunut ylivoimaisen pahalta. Matalampi kynnys lähteä seuraavaan hoitoon, mikä tietysti saattaa olla aivan erilainen, mutta ainakin on joku käsitys mitä eteen voi tulla. Ensimmäiseksi otetaan tietysti pakkasesta alkiot käyttöön jos sattuvat sulatuksesta selviämään.
Turvallista lentomatkaa ja mukavia muuttopäiviä! Kertoile kuulumisia.
Minulla oli myös "kolotusta" vatsassa pari päivää sitten, mutta meni ohi. Minulla kierto ollut lääkityksen aikana 30-31 päivää. Minullahan ennen kierto vaihteli 32-38 ja kerran nappasin 50 päivän kierron. Silloin vain en tiennyt että noin epätasainen kierto yleensä tarkoittaa ettei ovulatiota tapahdu...tänään on siis kp30, joten välillä käy menkat mielessä, ja toivoo, että kunpa eivät alkaisikaan.
Muuten olo on ollut ihan ok. Kun olen kyljelläni, niin edelleen munasarjoissa tuntuu vähän, mutta se on kait ihan normaalia, ja turvotustakaan ei enää ole.
Juuri selvitin, että pitää soittaa terveysasemalle ja selvittää asia, niin verikokeen otto pitäisi kyllä onnistua siellä. Minullahan on myös lähete täältä, mutta on kylläkin turkin kielellä ;)
Huomenna on tosiaan lento Suomeen ja paljon järjesteltävää. Ihan hyvä, että saa viimeinkin ajatuksia muualle.
Pärjäilehän ja ilmoittele kuulumisiasi kun ehdit. Minäkin laitan viestiä, kun olen asettunut aloilleni ja alkuviikostahan minun sitten pitäisi olla viisaampi tämän asian suhteen. Voihan se olla jännittävä paikka....
MOI!
Mitäs kuuluu? Joko mahdat pian päästä netin ääreen... Olisi mukava kuulla kuulumisia. Toivottavasti lento meni hyvin ja olet saanut asioita liikkeelle. Oletko jo ollut verikokeessa? Toivottavasti olet napannut sen plussan! Mä tein hölmönä testin tänään aamulla ja negaa näytti, virallinen testipv mulla olis vasta pe. Tylsää... Tulehan kertomaan kuulumisia kun pääset surffaamaan jonnekin!
Hei,
On kiirettä pitänyt, mutta paljon olen saanut järjestettyä asioita. Nyt sain netin jopa kotiin. Asunto on niin tyhjä vielä, mutta toisaalta nyt on parempi siivota, kun ei ole tavaroita vielä paikalla.
Olen tosi pahoillani negasta. En oikein osaa sanoa mitään kannustavaa, kuin sen, että jos tuo sinun nimimerkin numero viittaa syntymävuoteesi 76, niin voin kertoa, että minä olen jo 36-vuotias, pian 37. Sinulla on vielä vuosia jäljellä. Itse olin jo huolissani, sillä minulle sanottiin, että 38 vuoden jälkeen mahdollisuus laskee huomattavasti.
Nyt tuntuukin tylsältä kertoa, että minun testi oli positiivinen.
Nyt pitäisi saada se ultra sovittua. Oma lääkärini Istanbulissa sanoi, että testin jälkeen 10 vrk:n kuluttua pitäisi ultrata. Soitin Fertinovalle, mutta oli nihkeä antamaan sitä niin ajoissa. Sanoi, että myöhemmin 12.10 päivän paikkeilla, että jos siellä ei olekaan mitään, niin ei sitten tule pettymystä. En kyllä oikein ymmärtänyt logiikkaa, sillä oli ultra sitten ennemmin tai myöhemmin, ja jos siellä ei mitään ole, niin eiköhän se ole jokatapauksessa pettymys. Puhelimen mieshenkilö oli mielestäni muutenkin jotenkin nihkeä asenteeltaan....No,pitää yrittää saada se jotenkin läpi, jos voisivat vaikka puhua lääkärini kanssa.
Jos käyt sinisessä viivassa, niin olen siellä nimimerkkinä kedi1. Vaihdellaan kuulumisia, ja toivon sinulle kaikkea hyvää...
ONNEA!ONNEA!
Tosi hienoa, että sait plussan. Meinaatkos siiten kolmoset kerralla tempaista.... Tosi upeeta!
Toivottavasti saat sen ultran sovittua. Aika kummalliselta kuulostaa toi selitys, että pitäisi olla myöhemmin. Toivottavasti kaikki kuitenkin on ok!
Olen kanssa jo rekisteröitynyt siniselleviivalle, niinkin mielikuvituksellisella nimellä kuin; kauris76. Ja joo olet oikeassa on toi mun syntymävuosi, mulla vaan ei taida olla pää sellainen, että kauhean monta vuotta näitä hoitoja yrittäisin. Lääkäri moitti minua kun menin näin etukäteen testaamaan, sanoi että nega tässä vaiheessa ei välttämättä ole lopullinen tuomio, mutta en taida oikein enää jaksaa uskoa.
Jos vaan viitsit kirjoitella, niin oikein mielelläni lukisin kuulumisiasi jatkossakin. Voitais vaikka siirtyä tonne siniselleviivalle, vai mitä pidät?
Oikein hyvää jatkoa sinulle ja pienokaisille!!!!