Ihan kun ei riittäis että on yksinäinen, jopa bussissa kaikki välttää istumasta vieruspaikalleni ja se täyttyykin sitten viimein kun ei muualta tilaa löydy. Jeejee, taidankin todellisuudessa olla sitten varsin vastenmielinen ihminen jo vieraan silmään, vaikka omasta mielestäni olen suhteellisen normaali.
Huoh.
Huoh.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tai sitten susta näkyy, että odotat/pelkäät jonkun istuvan viereesi? Ihmiset vaistoaa joskus pienistäkin eleistä. Ole onnellinen, ettei siihen kukaan tule kassiensa kanssa. Pysäkillä poisjäänti helpottuu huomattavasti.
"Tai sitten susta näkyy, että odotat/pelkäät jonkun istuvan viereesi? Ihmiset vaistoaa joskus pienistäkin eleistä."
Tjaa, no omasta mielestäni en ainakaan tee mitään sen erikoisempaa kuin muutkaan, katson hiljaa naama peruslukemilla ikkunasta ulos.
"Ole onnellinen, ettei siihen kukaan tule kassiensa kanssa. Pysäkillä poisjäänti helpottuu huomattavasti."
No ei ainakaan tommosesta pelkoo.
Kunpa sitten edes saisi istua yksin, mutta porukan paljoudesta johtuen sekään ei ole mahdollista. Joka aamu saa kokea sen itsetuntoa kohottavan tapahtuman, että tietää sen viereen istahtavan ihmisen istuvan siihen lähes oksennustaan pidellen, koska se on kertakaikkisen viimeinen vapaa paikka koko bussissa.
Aika pikkumaiselta valitukseltahan tämmönen ehkä vaikuttaa, mutta ilmeisesti alan olemaan jo niissä masennus/yksinäisyyslukemissa että tällaisiaki juttuja alkaa kelaamaan ja pilaavat sitten koko päivän.
miten itse bussissa toimin.Yleensä kävelen bussin takaosaan ja istun siellä jonnekin. Harvoin edes tarkemmin katson kenen viereen istun.
Oletko kärsinyt masennuksesta? Mulla oli keväällä vähän alavireinen olo viikon pari ja silloin otti päähän kaikki bussimatkustajista lähtien. Nyt en jaksaisi sellaisia edes pohtia.
Älä tarkkaile itseäsi liikaa. Sinä olet sinä ja muut ovat muita. Oman olemiseesi et toisten mielipiteitä, tekoja tai hyväksyntää tarvitse.
Voimia sinulle.
"miten itse bussissa toimin.Yleensä kävelen bussin takaosaan ja istun siellä jonnekin. Harvoin edes tarkemmin katson kenen viereen istun."
Täällä taas kun kyseessä on sellanen amis/kauppisbussi ja ihmiset ilmeisestikin senverran nuoria ja pinnallisia opiskelijoita, selkeästi katsellaan päätään pyöritellen että missä olis se miellyttävimmän oloinen/näköinen ihminen jonka viereen kehtaisi istua.
"Oletko kärsinyt masennuksesta? Mulla oli keväällä vähän alavireinen olo viikon pari ja silloin otti päähän kaikki bussimatkustajista lähtien. Nyt en jaksaisi sellaisia edes pohtia."
Minähän olen ollut enemmän tai vähemmän masis jo aika pitkäänkin, siksi kai näin turhia asioita päässäni aina pyörittelenkin. Mistään ei tunnu löytyvän kuin pelkkää itsetunnon madallusta jne.
"Älä tarkkaile itseäsi liikaa. Sinä olet sinä ja muut ovat muita. Oman olemiseesi et toisten mielipiteitä, tekoja tai hyväksyntää tarvitse."
Toisaalta, olenhan minä tähän saakka ollutkin oma itseni. Minähän en opiskele kuten ne muut hienostelevat trendifarkkuihmiset vaan teen likaista duunia. Miksi töihin pitäisi pukeutua hienosti ja muita miellyttävällä tavalla, kun verkkarit tuntuvat haalareiden alla paremmilta kuin jotkut trendifarkut.
Mitä sitten, se on voi voi jossei tavallisen duunarin vieruspaikka kelpaa. Niin kai sitä pitäis vaan ajatella.
"Voimia sinulle."
Kiitän.
...muuta kuin, että ne muut varmasti tavalla tai toisella tuntevat toisensa. Pienemmällä paikkakunnalla olet ehkä outsider, jos et opiskele samassa koulussa.
Ooh. Mäkin oon aina ihan vakuuttunut, että kukaan ei ikinä bussissa halua istua minun viereeni. Se on varmaan joku toiseksi yleisin vainoharha :P