Olen ikäni ollut atoopikko (35v) olo ollut koko kesän suht ok, oon ollut aika paljon vähähiilihydraattisella, lähinnä vältellyt leipää, jonkun verran olutta kyllä kului kesän aikana... :) vime vklla leivänsyönti lähti totaalisesti käsistä ja seurauksena taas tilanne päällä- polvista takapuoleen jalat täynnä rakkulaihottumaa, vähän käsivarsissa ja kasvoissa. Sietämätön kutina.
Viime yön pyörin netissä hakemassa tietoa...sain työterveyslääkärin tälle pvlle (eri lekuri kuin viimeksi...edellinen 1,5v. sitten ei uskonut mahd. ihokeliakiaksi?!?) Nyt ajattelin kokeilla uudestaan...
Mitkä testit voi tehdä samana pvnä, JOS siis saan lähetteen labraan? Onko mitään rajoituksia? Syömisiä/juomisia? Missä ja miten se ihokoepala otetaan? Labrassa vai missä? Aika on parin tuniin päästä, oleno siis syömättä vai onko väliä? Kaikki vinkit tervetulleita!
Viime yön pyörin netissä hakemassa tietoa...sain työterveyslääkärin tälle pvlle (eri lekuri kuin viimeksi...edellinen 1,5v. sitten ei uskonut mahd. ihokeliakiaksi?!?) Nyt ajattelin kokeilla uudestaan...
Mitkä testit voi tehdä samana pvnä, JOS siis saan lähetteen labraan? Onko mitään rajoituksia? Syömisiä/juomisia? Missä ja miten se ihokoepala otetaan? Labrassa vai missä? Aika on parin tuniin päästä, oleno siis syömättä vai onko väliä? Kaikki vinkit tervetulleita!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei,
Olen myös ollut atoopikko ja ruoka-aineallergikko lapsesta saakka. Viljayliherkkyys on kuitenkin puhjennut tai olen sen löytänyt vasta aikuisiällä. Kokemukseni mukaan lääketieteen keinot ihokeliakian toteamiseen ovat varsin rajalliset, joten testaus lienee parasta hoitaa itse ruokapäiväkirjan avulla. Siihen voi kyllä mennä vuosia, jos lähtee liikkeelle ilman parempia taustatietoja.
Itselläni ei ole näkynyt missään lääkäritesteissä mitään merkkejä viljayliherkkyydestä. Jätin ensin vehnän ja ohran pois, sitten rukiin ja kauran. Iho-oireeni vähenivät, mutta eivät hävinneet kokonaan. Vuosien varrella alkoi selvitä, että vehnää on vähän joka paikassa. Tärkkelyssiirappi, glukoosi-fruktoosisiirappi, maltitolisiirappi, tärkkelys, muunnettu tärkkelys, maltodekstriini, jne. ovat usein vehnästä. Sen selvittäminen, että olen yliherkkä noille, helpottui, kun olin ensin jättänyt gluteeniviljat ja pääosan oireista niiden mukana pois. Iho-oireet tulevat ainakin minulle jonkinlaisella viiveellä ja niitä onkin vaikea yhdistää mihinkään tiettyyn suuhun pantuun. Jossain vaiheessa onnistuin kuitenkin yhdistämään kielen päähän tulevat rakkulat tärkkelyssiirappiin ja sen jälkeen olikin helppo löytää yliherkkyyttä aiheuttavat aineet. Rakkulat tulevat vieläkin parissa minuutissa, jos laitan jotain gluteeniviljaperäistä suuhuni. Eli epäilyttävät tuotteet voi varmistaa maistamalla. Useinhan esim. ravintolan henkilökunta ei välttämättä tiedä aivan tarkalleen mitä heidän käyttämänsä esim. salaatinkastike, marinadi, soijakastike, tai gluteeniton leipä tarkalleenottaen sisältää.
Kun jätin nuo kaikki pois, sain samalla sanoa hyvästit pääosalle jäätelöistä ja makeisista, monille leikkeleille, jogurteille, mehuille ja muille juomille (monet siiderit ja lonkerot) jne. Noista kaikista luopuminen on tietysti terveyden kannalta vain hyvä asia, mutta hankaloittaa elämää, kun pitää aina olla syynäämässä tuoteselosteita ja tarkistamassa keittiöhenkilökunnalta.
Olen ollut tiedon lisääntymisen myötä tiukentuneella luontaisesti gluteenittomalla ruokavaliolla noin 7-8 vuotta ja viimeisten 3-4 vuoden aikana ihoni on ollut mielestäni tyydyttävässä kunnossa. Aina välillä tulee ohimeneviä oireita, luultavasti ravinnon mukana tulleiden viljaepäpuhtauksien takia, mutta kroonista ihottumaa ei ole ollut. Suolisto-oireita en ollut aiemmin edes tunnistanut itselläni, mutta nykyisin uloste on kiinteämpää kuin koskaan. En edes tiennyt, että se voi ihmiselläkin olla melkein kuin lampaalla (sellaista papanoista koostuvaa). Vaikka oma keliakiani onkin ilmennyt pääosin ihon kautta ja pidän sitä ihokeliakiana, on siinäkin siis ollut mukana suolisto-oireita.
Jos siis pystyt yhdistämään oireet gluteenillisiin viljoihin, suosittelen luopumaan niistä mahdollisimman täydellisesti. Elimistön toipuminen ja varmuus diagnoosista tapahtuu kuitenkin hitaasti. Voi kestää vuosia ennen kuin tulet kokonaan oireettomaksi.
Viljan ihokeliaakikoille aiheuttamat oireet lienevät yksilöllisiä, joten vaikka kaikki ei täsmäisi voi kyseessä silti olla ihokeliakia.
Toivottavasti tarinastani on jollekin toiselle hyötyä.
sillä, että lääketieteen keinot ihokeliakian toteamiseen on rajalliset. Itselläni ihokeliakia oli
juuri kutiava rakkulaihottuma polvissa, kyynärpäissä
ja vähän muuallakin. Otettiin verikokeet joissa vasta-aineet oli koholla ja ihosta koepala. Sekä minulle vielä jostain syystä tehtiin gastroskopia, jonka jälkeen gluteeniton dieetti. Ymmärtääkseni diagnoosin saamiseksi ihokeliaan riittäisi pelkkä koepala ja gastroskopiaa ei tarvittaisi, siitä en ole kyllä varma.
että kaikilla diagnosointi ei onnistu yhtä helposti kuin sinun tapauksessasi. Itselläni ihokeliakia ei ole näkynyt missään ihotesteissä tai verikokeissa ja koska suolisto-oireetkaan eivät minua pahemmin vaivanneet, en koskaan saanut lähetettä ohutsuolinäytteen ottoon. Ilmeisesti ruokavalioni ei ollut riittävän viljapitoinen keliakiani vakavuuteen nähden. Koska kuitenkin epäilin viljoja syömisteni ja oireitteni yhteensopimisen takia, ryhdyin selvittämään asiaa ruokapäiväkirjan avulla.
Siinä vaiheessa, kun on ollut viljattomalla tai vähän gluteeniviljoja sisältävällä dieetillä jo jonkin aikaa, ei suolinukkanäytteessäkään enää välttämättä näy mitään. Luultavasti sama koskee myös iho- ja veritestejä. Eli vasta-aineet eivät näy ennen kuin on tarpeeksi huonossa kunnossa. Siksi en itse esim. ole lähtenyt hakemaan kelan keliaakikoille maksamaa kuukausittaista korvausta, koska ainoa hyväksyttävä taudin toteamistapa on käsittääkseni tuo suolinukkanäyte. Mieluummin maksan kalliimman ruoan omasta pussistani, kuin pilaan ensin jo parantuneen suoleni gluteenilla.