miten..

jatkuu motolla kaikesta pääsee yli...jos vauva on kuollut on siihen olemassa jokin syy riippumatta sinusta!!

Mutta kyllä siellä kaikki hyvin on.....älä huoli meillä kaikilla on ollut tuo samainen pelko pepun alla varsinkin ennen ultraa!!

Luulen, että jokainen pelkää ensimmäistä ultraa ja on huolissaan vauvan hyvinvoinnista. Itse olen nyt raskaana ja ihan loppu suoralla, mutta vuosi takaperin itkin ja surin raastavaa ultraa. Olin menossa np.ultraan ja ultrassa todettiin suurentunut kohtu ja sitten ikävä kyllä tyhjä sikiöpussi, eli kyseessä oli tuulimunaraskaus. Minulle tehtiin lääkkeellinen poisto ja silloin tuntui että elämä oli todella epäreilua ja suuri kysymys MIKSI JUURI MINÄ pyöri päällimmäisenä mielessä. Viikko keskeytyksen jälkeen sain yhteydenoton keuhkolääkäriltäni joka oli saanut uusimmat tulokset astmani tilasta ja hän oli todella huolestunut vauvan hyvinvoinnista koska hapetusarvoni olivat niin matalat. Kun kerroin ettei mitään vauvaa ole ollutkaan lääkäri totesi siihen että luonto tiesi ettei elimistöni ollut valmis, sillä jos olisin ollut tuolloin raskaana olisi vauvani todella suurella todennäköisyydellä vammautunut pahoin. Tarinan opetus on mielestäni se että jos jokin on huonosti tai raskaus keskeytyy on se luonnon puuttumista asiaan ja silloin vauvalla kaikki ei ole ollut hyvin. Kuitenkin on itsestään selvää että surua ja pahaa mieltä se tieto ei vie pois. Mutta itse sain hoidettua itseni ja astmani kuntoon ja nyt odotankin esikoista jonka pitäisi syntyä lokakuussa ja kaikki on mennyt enemmän kuin hyvin.