Askel numero yksi, aikomuksena muuttaa vastuukäsityksii...
Askel kaksi, aiotusta kauemmaksi..
Askel kolme, peilissä kuva komee sä oot nopee..
Askel neljä, itsetuntoani en pelkää...
numero viisi, pimeän alku pian hiipii..
askel kuusi, tunne uusi..
askel seitsemän, pelottaa jälkeen tämän..
askel kahdeksan, laskun maksan vaan tottunut mahalaskuun, ironiseen kaskuun...
askel yhdeksän, yhdeksikään minuutiksi en silmiäni sulje ettei vain pimeä sisälleni kulje..
askel kymmenen, yksi kaverista kymmenestä jäljellä, jälkeen tämän tuskin jälkeäkään yhdestäkään..
Henkäystä viimeistä, viimeistelyä vailla ennen askelmaa yhdettätoista.. Noista soista joista, niin monesti jauhetaan ei nousta..
Ja joku kertoo vitsin ennen kahdettatoista, kahdestoista kasku kauhuun, kaskeamatta pelto mielen.. Se minut loppuun nielee, siinäpä se vitsi ilmeisesti piilee, että niille joilla tuntuu pää levenevän, ehdotan kuorman pikaisesti kevenevän, koska muuten askel kolmetoista kuorman nielee...
Askel neljätoista ei mitään enää tuo sun luo, alkaa vain takaisinpäin luonti, asioitten perinpohjainen kuoriminen.. Siinä vaiheessa yleensä monien suodaan kuolla, näetkö ystäväiseni?..tuo tuolla....
Viidestoista viiltää ranteesi, pakastaa psyykkeesi..
Kuudestoista elämän silmiesi ohi vilauttaa,
mieleen rakkauden palauttaa..Asiat jonka vuoksi itkit, asiat ne jotka sydemmestäsi kitkit...
Tuntemalla, tunteella, totuudella ja taistelemalla...
seitsemästoista ensimmäinen ylöspäin.. En koskaan uskonut, että tässä kävisi näin..
Vaikka se elämä on välillä pelkkää paskaa, täytyy sun hymyillä ja koittaa jaksaa... JOS ei muuten niin vaikka naapurin kaa yhtämatkaa...
Kahdeksastoista jo kauneuden osoittaa ja matkan pimeydestä pois aloittaa.. Tietty muistot jää, mut jos kestäs vaikka ensi kerralla toi pää?....
Kielioppiin en jaksanut kiinnittää huomiota...
Mut jos joku vaivautuis kertomaan kommenttinsa?
Askel kaksi, aiotusta kauemmaksi..
Askel kolme, peilissä kuva komee sä oot nopee..
Askel neljä, itsetuntoani en pelkää...
numero viisi, pimeän alku pian hiipii..
askel kuusi, tunne uusi..
askel seitsemän, pelottaa jälkeen tämän..
askel kahdeksan, laskun maksan vaan tottunut mahalaskuun, ironiseen kaskuun...
askel yhdeksän, yhdeksikään minuutiksi en silmiäni sulje ettei vain pimeä sisälleni kulje..
askel kymmenen, yksi kaverista kymmenestä jäljellä, jälkeen tämän tuskin jälkeäkään yhdestäkään..
Henkäystä viimeistä, viimeistelyä vailla ennen askelmaa yhdettätoista.. Noista soista joista, niin monesti jauhetaan ei nousta..
Ja joku kertoo vitsin ennen kahdettatoista, kahdestoista kasku kauhuun, kaskeamatta pelto mielen.. Se minut loppuun nielee, siinäpä se vitsi ilmeisesti piilee, että niille joilla tuntuu pää levenevän, ehdotan kuorman pikaisesti kevenevän, koska muuten askel kolmetoista kuorman nielee...
Askel neljätoista ei mitään enää tuo sun luo, alkaa vain takaisinpäin luonti, asioitten perinpohjainen kuoriminen.. Siinä vaiheessa yleensä monien suodaan kuolla, näetkö ystäväiseni?..tuo tuolla....
Viidestoista viiltää ranteesi, pakastaa psyykkeesi..
Kuudestoista elämän silmiesi ohi vilauttaa,
mieleen rakkauden palauttaa..Asiat jonka vuoksi itkit, asiat ne jotka sydemmestäsi kitkit...
Tuntemalla, tunteella, totuudella ja taistelemalla...
seitsemästoista ensimmäinen ylöspäin.. En koskaan uskonut, että tässä kävisi näin..
Vaikka se elämä on välillä pelkkää paskaa, täytyy sun hymyillä ja koittaa jaksaa... JOS ei muuten niin vaikka naapurin kaa yhtämatkaa...
Kahdeksastoista jo kauneuden osoittaa ja matkan pimeydestä pois aloittaa.. Tietty muistot jää, mut jos kestäs vaikka ensi kerralla toi pää?....
Kielioppiin en jaksanut kiinnittää huomiota...
Mut jos joku vaivautuis kertomaan kommenttinsa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hienosti kirjoitettu. Sillain aidosti ja estotta. Ainakin siltä tuntui.
Tuossa oli jotain aika ironista... Samalla myöskin tuttua..? vähän liikaa.
silti hieno..:)
Oiva runo, omaperäinen ja koska en osaa hienoja sanoja niin sanon vain, että se oli oiva. Jokaista lausetta piti hetki ajatella, ettei sen tarkoitus vaan pääse katoamaan. Sanasi upposivat syvimpään minuun ja takertuivat sismpääni. Kiitos tästä runosta. lahjasta meille kaikille.