Ihastutteko naiseen henkisesti vai fyysisesti?
Itse ihastun aina ensin fyysisesti, henkinen puoli saattaa tulla myöhemmin, joskus ei koskaan. Tuntuu siltä, etten pysty koskaan rakastumaan naiseen, päinvastoin kuin mieheen, kovinkaan syvästi. Kaikki tuntuu pyörivän pelkän seksin ympärillä naisten kanssa.
Toki miehetkin saavat vastata tunteistaan toista miestä kohtaan.
Itse ihastun aina ensin fyysisesti, henkinen puoli saattaa tulla myöhemmin, joskus ei koskaan. Tuntuu siltä, etten pysty koskaan rakastumaan naiseen, päinvastoin kuin mieheen, kovinkaan syvästi. Kaikki tuntuu pyörivän pelkän seksin ympärillä naisten kanssa.
Toki miehetkin saavat vastata tunteistaan toista miestä kohtaan.
Vastaukset 56
Vanhimmat
... toimii kuin miehenkin kanssa.
Ihastuminen voi lähteä eri asioista eri ihmisen kanssa, joskus henkisistä ominaisuuksista, joskus fyysisistä. Olen rakastunut naiseen pitkän ystävyyden kautta. Ja rakastunut myös ensisilmäyksellä.
Pelkkä seksi ei kiinnosta kenenkään kanssa, ei miehen eikä naisen.
Mun mielestä seksiä voi harrastaa ilman ihastumista tai rakkautta, tosin antipatioitakaan ei saa tuntea.
Ehkä naiseen rakastuminen vaatisi pitkän suhteen, sellaista mulla ei ole vielä ollut...
Et sinä tuolla pelillä mitään rakkautta tai suhdetta saa aikaseksi, et ainakaan naisen kanssa...
Jätätkö sen ihan minun omaksi huolekseni?
Miksi sinua kiinnostaa vain miesten miestenkeskeiset tunteet ja tuntemukset? Eikö bi-miehen tunteilla ja tuntemuksilla naisia kohtaan ole mitään arvoa maailmassasi joka taitaa olla kovin seksivetoinen...
Heterosuhteet ovat mulle aika selkeitä, tunteineen ja tuntemuksineen. Yritän selvittää nyt bi-seksuaalisuuden "saloja" itselleni, ehkä muiden kokemuksien ja tunteiden kautta.
Onko seksivetoisuudessa mielestäsi jotain pahaa? Eikö maailmassa ole ihan tarpeeksi onnettomia suhteita, joista puuttuu seksi ja hellyys? Mielestäni suomalaisissa liitoissa harrastetaan aivan liian vähän seksiä, kiitos kaltaistesi sitruunanaamojen!
Mielestäni maailma on pullollaan seksiä josta puuttuu kaikenlainen hellyys jä lämpö. Itse olen käynyt niin harvassa suomalaisessa liitossa etten uskalla kommentoida sitä erikseen. Ilmeisesti sinä olet useammassa sitruskodossa piipahtanut seksin ilosanomaa levittämässä kun olet niin varma asiastasi ;-9
mutta "seksivetoisuus" on kyllä keskenkasvuista.
Olen keskustellut niin netissä kuin livessä niin monen suomalaisen ihmisen kanssa, että otanta alkaa olla aika kattava! Yleisin syy tyytymättömyyteen parisuhteessa on seksin puute, niin naisilla kuin miehilläkin. Nyt tietenkin väität, että ko. ihmiset valehtelevat. Niinkin voi olla, mutta uskon, että suuri osa puhuu totta.
Oletko itse koskaan pohtinut parisuhteeseen ja seksiin liittyviä asioita kenenkään kanssa? Suosittelen, sillä sinunkin selibaatin aiheuttamasta karsastuksesta rähmivät silmäsi saattaisivat aueta ja uskaltaisit pohtia elämänmenoa aikuisen ihmisen silmin ;D
Sitten kun lakkaa ihmettelemästä kuinka asiat toimii toiminta jatkuu ihan ilman ihmettelemistä... Voi noita ikuisia teinejä. Huokaus...
enemmänkin LAADUKKAAN seksin puute. Seksissäkin laatu korvaa määrän. Eikä huonoa seksiä jaksa harrastaa. Seksiaddikteille kun tuntuu se määrä olevan aina niin tärkeää. Siinä taas saattaa usein laatu kärsiä.
Selibaatti nimenomaan avaa silmät. Sitä kautta käsitys seksistäkin selkenee, eikä jää keskenkasvuiselle tasolle ;)
Minä taas olen vuosien varrella saanut sellaisen vaikutelman, että miehiä piinaa seksin puute ja naisia taas laadukkaan seksin puute. Usein tämän puutteen taustalla näyttää olevan jokin muu ongelma, joka sitten heijastuu sukupuolielämään haluttomuutena. Naisilla, varsinkin heillä, joilla on pieniä lapsia, haluttomuutta aiheuttaa usein kiire, väsymys, lastenhoito-ongelmat, oman ajan puute ja työelämän kasvavat vaatimukset, lisäksi monella on tunne siitä, että on jotenkin jäänyt yksin avioliitossaan.
Siis oletko oikeasti sitä mieltä, että vain miehet saavat laadukasta seksiä?
Nyt saan varmasti tuhat äkäistä naista ja miljoona tulikivenkatkuista viestiä siitä, että tohdin olla eri mieltä, mutta uskaltaudun silti...
Mielestäni suomalaisen parisuhteessa seksielämän pahempi kompastuskivi on nainen. Naista väsyttää, särkee päätä, kuukautisetkin tulossa, pennutkin hereillä, älä koske, ei sieltä, tule nopeasti jne. jne. Mutta miksi? Mikseivät naiset tutustu omaan seksuaalisuuteensa, omaan kehoonsa, lue eroottista kirjallisuutta, katsele eroottisia filmejä? Mikseivät naiset fantasioi hyvästä, laadukkaasta seksistä ja toteuta sitä sitten oman kumppanin kanssa? Saahan omalle kumppanilleenkin kertoa toiveistaan ja haluistaan, harva ihminen arvaa toisen tarpeet!
Eikö mies ole sitten väsynyt? Miehelläkin on pieniä lapsia, kiirettä, väsymystä ja useimmin mieheen kohdistuvat perheen taloudelliset paineet kuin naiseen. Elä siinä sitten stressaantuneena ja väsyneenä yrittäen saada edes silloin tällöin sääliseksiä naiselta, joka vielä kymmenen vuotta sitten oli sängyssä kuin naarasleijona ;D
Kyllä naisten on välillä katsahdettava peiliin! Ei syy voi aina olla miehessä! Luulenpa, että seksielämäänsä tyytymättömät naiset ovat usein juuri niitä, jotka lahnan tavoin makaavat sängyn pohjalla odotellen valmista. Odotuksista ja toiveista pitää kertoa, seksissäkin voi ja saa olla pelisäännöt. Kukaan ei saa alistua eikä tuntea huonoa kohtelua seksinkään alueella, mutta normaaliin, toimivaan parisuhteeseen kuuluu seksi ja se, jos mikä, on kahden kauppaa!
Piti vstata jo eilen, mutta valitettavasti en ehtinyt.
Kirjoitin, että minulle on tullut tietynlainen vaikutelma, en, että tämä olisi minun mielipiteeni. Itseasiassa en ilmaissut omaa mielipidettäni ollenkaan ;)
Olen vuosien varrella jutellut asiasta useiden eri-ikäisten naisten kanssa (ja muutaman miehenkin) ja vaikutelma on todellakin tämä. Tosin "otos" on melko keskiluokkainen ja esim. koulutustausta aika samanlainen... enkä ole ammatiltani perheneuvoja, seksuaaliterapeutti enkä myöskään seksityöläinen ;)
Olen kanssasi tietyssä määrin samaa mieltä siitä, että usein juuri nainen on se seksisuhteen kompastuskivi päänsärkyineen ja haluttomuuksineen. Sitä en tosin usko, etteivätkö nämä naiset (suuri osa) tuntisi omaa kehoaan ja olisi sinut oman seksuaalisuutensa kanssa. Haluttomuuden taustalla ovat usein ulkoiset olosuhteet, stressi ja väsymyt ja joskus myös koko parisuhteen väljähtäminen. Uskon myös, että samat paineet on miehilläkin, mutta miehen on kai kuitenkin helpompi irrottautua arjesta ja "virittäytyä tunnelmaan".
Olen aika lailla sitä mieltä, että "sitä saa mitä tilaa"... Mutta aina ei huvita tilata mitään, seksi ei vaan maistu. Ja lisäksi ihmiset ovat seksuaalisilta tarpeiltaan hyvin erilaisia; ainakin keski-ikää lähestyvillä naisilla tuntuu olevan mieltymys "kiireettömään ja laadukkaaseen rakasteluun vaikka sitten harvemmin" (ja tämä oli lähes suora lainaus eräästä hiljattain käydystä keskustelusta).
Peiliin katsominen on aina terveellistä monesta muustakin kuin mainitsemastasi syystä. Itse uskon "kalatalouden merkitykseen nykypäivän Suomessa (mm kalanviljely ja roskakalojen kalastus)", eli ei niitä lahnoja niin paljon ole. Allekirjoitan sen, että seksi kuuluu toimivaan parisuhteeseen. On kuitenkin paljon parisuhteita, joita yritetään jatkaa milloin mistäkin syystä, vaikka osapuolet ovatkin monilla alueilla etääntyneet toisistaan. Ja näissä tapauksissa seksi on varmasti eräs yleisimmistä asioista, joissa tulee ongelmia.
Tässä oli vain joitain ajatuksiani asiasta, ei mikään kattava mielipide tai painava lausunto. Asiat voi nähdä niin monesta kulmasta ja ainakin minua käsitykseni monesta asiasta on muuttunut paljon ajan ja kokemuksen myötä ja toivottavasti muuttuu edelleenkin.
Eli hyvin pitkälti samaa mieltä :D
Olen monesti pohdiskellut sitä, että kun naiset haluavat "tietynlaista" seksiä, niin eivätkö he todellakaan pysty kertomaan miehille toiveistaan, haluistaan? Onko suomalainen nainen kasvatettu ottamaan vastaan juuri, sitä, mitä annetaan? Olemmehan tavattoman itsenäisiä ja vaativia muissa asioissa, mutta monesti tuntuu, että seksiasioissa miehet vievät meitä kuin pässiä narussa! Ja jos miehen ja naisen seksuaaliset halut poikkeavat kovasti toisistaan, voisi pitää "vuoropäiviä": tänään minun mieltymysteni mukaista seksiä, huomenna sinun.
Nainen on usein kodin sydän. Siksi on mielestäni ensisijaisen tärkeää huolehtia siitä, että naisella menee hyvin elämän kaikilla osa-alueilla. On naisia, jotka ovat todellakin AINA väsyneitä ja haluttomia kaikkeen. Siksi naisten pitäisi nimenomaan ottaa välillä vapaata arkipäivästä ja hemmotella itseään. Jo yksi yö pois kotoa piristää kummasti ja saa naisen katsomaan lapsia ja sitä tylsää miestä ihan toisin silmin. Mutta kun ei viitsistä edes satsata itseensä!!!
Eli turha meidän naisten on turha natista ja vikistä, kun emme jaksa avata suutamme, muusta puhumattakaan...:D
Tämäkään ei ollut luento tai lausunto, pelkkiä sanoja kohta vaihdevuosivaivojaan potevan tavallisen, suomalaisen naisen, vaimon ja äidin näppikseltä. Vaikka ei kai meidän tarvitse viisasten kiveä löytääkään, kunhan turisemme ja vaihdamme mielipiteitä, eikös?
Mukavaa syyspäivän jatkoa!
DD
... minäkin.
"Ja jos miehen ja naisen seksuaaliset halut poikkeavat kovasti toisistaan, voisi pitää "vuoropäiviä": tänään minun mieltymysteni mukaista seksiä, huomenna sinun." Samaa mieltä!
Enkä usko, että nainenkaan aina samaa tarvitsee. Joskus ei ole aikaa eikä edes halua laadukkaaseen ja kiireettömään seksiin - vähän pikaisempi ja suoraviivaisempi voi olla välillä juuri sopiva (tai no, kirjoitan vain omasta puolestani). Liiallinen kaavoihin kangistuminen puoleen ja toiseen voi myös näivettää suhteesta intohimon. Spontaanius piristää. Ja jos aina vaatii paljon eikä tyydy muuhun, ennen pitkää se "paljokin" voi menettää viehätyksensä.
Kulunut mutta hyvä vertaus on mielestäni tämä: eihän joka päivä syödä juhla-ateriaa, joskus maistuu puurokin. Sama koskee seksiä - joskus kiireetöntä juhlaa ja joskus arkista nopeaa.
Sama periaate toimii minun mielestäni naisten välisissä suhteissa.
te jotka olette pystyneet saamaan mieheltänne haluamaanne!!
Jos olisin ruvennut mieheltäni jotain pyytämään , niin ensimmäinen reakstio olisi ollut että missäs vieraissa sää olet ollut kun tommosia pyytelet ja sitten olisi tullut turpaan.seksi oli samaa vuodesta toiseen..kännisen örvellystä..koitin hoitaa mahdollisimman nopeasti alta pois..
Eikä tosiaan voinut äijä valittaa ettäkö muija olisi ollut ruma tai vastenmielinen pantavaksi joskus selvinkin päin..
Henkeni "pelasti" vieraissa käynti, tajusin että olen oikeasti himoittava ja vielä ei seksielämäni ollut haudattu!
Kokemukseni mukaan suomalainen nainen on vanhempiensa ja yhteiskunnan toimesta kasvatettu nimenomaan olemaan kodin sydän ja perheensä aseksuaalinen perusta ja turva. Tämä sydän tekee taukoamatta työtään yhteisen hyvän eteen niin ansiopaikalla kuin kodissakin. Ei ole aikaa omille mieltymyksille vaan on tyydyttävä siihen huomioon joka osalle sattuman kautta lankeaa. Velvollisuus ohjaa naista jonka elämä jo aikaa sitten on muuttunut työksi. Totta on että natiseminen on turhaa, puhumalla ei mikään parane kun kukaan ei kuuntele eikä vaihtamallakaan saa kuin toisen samanlaisen.
Voimme vaihdella mielipiteitä maailmanloppuun asti, mutta oman elämänsä muuttaninen vaati jokaiselta päättäväisyyttä ja omia ratkaisuja. Jos ratkaisun tekeminen on vaikeaa voi jäädä odottelemaan tuskan loppua ja vaihdevuosien alkua... Minä aion jatkaa elämäni nauttimisesta kuten aina ennenkin ja suosittelen tätä jokaiselle niin sateessa kuin paisteessakin.
Ei se tuska kuule vaihdevuosiin lopu!!! Loppuisikin!!!
Kirjoituksessa oli kyllä paljon totta, niinhän se elämä menee. Allekirjoittanut on aikanaan ratkonut ja repinyt ihan tarpeeksi eikä sekään välttämättä ollut hyvä vaihtoehto. Nyt sitten voisi tietysti keskustella siitä MITEN repiä ja mitkä ratkaisut ovat hyviä ja mitkä huonoja ja vielä siitä, että miten ne kaikkiin asianomaisiin vaikuttavat.
niin...en jäänyt odottelemaan vaihdevuosia;)
Olen nyt hyvin hyvin onnellinen , ja rakastavassa suhteessa erään hurmaavan ja älykkään naisen kanssa..seksi on taivaallista..olen onnekas!
on sitten asiat varsin mallikkaasti! Hyvä niin. Kelpaa niiden vaiihdevuosienkin tulla ,)
No, ei kai yksikään nainen saa mieheltään täysin sitä, mitä haluaa, mutta vuosien saatossa olen huomannut, että mies on aika ohjailtavissa, kun käyttää oikeita keinoja ;D
Siis seksi oli "vuodesta toiseen" kännisen örvellystä? Nostan sinulle hattua, että kestit vuositolkulla tuollaista käytöstä itseäsi kohtaan. Itse olisin varmaan häipännyt muutaman kerran jälkeen! Ihmettelen kuitenkin, mikä saa naisen jaksamaan tuollaista?
Vieraissakäyntiin olen jäävi ottamaan kantaa ;D mutta tottahan se on, että jos kotoa ei saa sitä, mitä haluaa, voi asian hoitaa aidan toisella puolella. Ihmisten moraalikäsitykset ovat kuitenkin erilaisia, kaikki eivät pysty sitä tekemään. Suosittelen kuitenkin sitä, että naiset edes YRITTÄISIVÄT ensin löytää kultaisen keskitien omien kumppaniensa kanssa ja sitten vasta hakea tyydytystä muualta.
Kiva, että olet nyt tyytyväinen elämääsi, olet löytänyt sen oikean! Toivottavasti pystyt elämään ilman katkeruutta exääsi kohtaan ja panostamaan uuteen suhteeseesi 101 %:sesti :D
Kaikkea hyvää sinulle!
koen että haen oikein väen väkisin henkistä yhteyttä..jos en saa vastakaikua en kiihotu enkä kiinnostu!!saa häipyä...
tosin miehiltä en ole saanut vastakaikua vuosiin,ovat vain kuolaajia eikä sen kummempia..henkinen minä katkeaa heiltä viimeistään ½ vuoden seurustelun jälkeen!Ehkä se kuuluu ikäisteni miesten huonoon libidoon..itsellä kun vaan tuntuu että seksi paraneepi iän myötä!!
Kun täytin 40 v., päätin, että tästä lähtien teen kaikkea sitä, mikä tuntuu hyvälle! Pois estot ja häpeily. Jos joku ei kestä katsella suonikohjujani tai vatsamakkaroitani, niin olkoon!
Seksi on ihanaa, kun se tyydyttää molempia osapuolia eikä vahingoita ketään. Eikä seksiä saa rajata koskemaan vain varsinaista sukupuoliyhteyttä, se on paljon muutakin!
DD:n ajatukset seksuaalisuudesta vaikuttavat aika epänaisellisilta siihen nähden mitä minä naisen seksuaalisuudesta mitään ymmärrän. Me miehet luullakseni toimimme juuri tuolla tavoin.
Joka tapauksessa tervetullut uusi tuulahdus tähän naisten hallitsemaan keskusteluun, jossa on aika vahva hegemonia siitä yhdestä ja ainoasta oikeasta tavasta olla bi.
ainoa oikea tapa olla bi.nyt ei ymmärrä?!!
Ehkäpä olenkin kaikin puolin epänaisellinen ;D
Tai jospa käyttäytymiseni, ajatukseni ja tuntemukseni johtuvat iästäni ja siitä, että olen vuosien myötä havainnut, että seksillä ja rakkaudella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa?
Ehkäpä minusta on vuosien saatossa tullut itsekäs? Olen ottanut itselleni oikeuden nauttia omasta kehostani, päättänyt, että teen kaikkea sitä, mikä minusta tuntuu hyvälle? Jospa vihdoinkin olen lopettanut partnerin miellyttämisen ja todennut, että oma nautinto on yhtä tärkeä, jos ei tärkeämpikin, kuin kumppanin nautinto?
Olen iloinen, jos koet päätäni jyskyttävät ajatukset tervetulleina :D Iloisemmaksi minut tekee se, että löytyy ihmisiä, jotka painivat samojen ajatusten kanssa, seksuaalisuuden salojahan ei kukaan ole vielä pystynyt täysin selvittämään.
P.S. Mikä se tapa sitten on...olla "oikea" bi? :D
minua kiinnostaisi tietää sinun näkemyksesi naisellisesta naisesta??tarkennatko epänaisellisuuden määritelmän ja että kuka sen on kategorisoinut epänaiselliseksi?
itse koen vahvasti itseni naiseksi mutta en kuitenkaan kumartele pitsinnyplääjä imagoa ;)suotakoon se minulle..mielummun hakkaan halkoja tai maalaan paskahuussia!
mutta jos naiseuteeni kuuluu itseni korostaminen ( meikit ja muut)niin onko SE naisellista??myös miehet tekevät sitä!
Naisen SEKSUAALISUUS taas ei mielestäni ole mitenkään verrannollinnen epänaisellisuuteen!
miten ajattelet "epänaisellisesta Lesbosta"?Onko hän epäseksuaalinen tai vähemman seksistä kiinnostunut henkilö?
Kauheata kun tehdään ihmisistä tyyppi kategorioita..mielestäni ne voisi jättää väliin..jos joku nainen haluu olla "jätkä" tai mies "pimu"..antaa palaa vaan!Halleluujaa ja riippuvat tissit ;)
Naisethan tällä palstalla enimmäkseen ovat äänessä, ja hyvä niin. Mutta jos keskustelu menee kahden naisen keskinäiseksi jäkätykseksi ja nälvimiseksi, niin miehenä minä ainakin poistun siitä seurakunnasta. Kiitos Gilalle erinomaisesta työtä asialinjan puolesta. Kiitos myös Sinulle, terhakkaista repliikeistä MUTTA: pysytään asialinjalla, ei nöyryytetä toisiamme.
odota kunnes löydät sen oikean naisen niin kyllä se rakkaus sulle näyttää mistä kana kusee..Niin minäkin luulin että miehen rakkaus se on jotain mutta hmm..pirskatti että voi akka olla väärässä!!tosin puhun vain omasta puolestani ja toivon että kokisit muutakin kuin seksuaalista himoa olla naisten kanssa ja "pääsisit" syvemmälle tasolle ns ;)
Tulihan se sieltä! Eli tätä olen vähän niin kuin ajatellutkin.
Olen nimittäin kuvitellut, että oikea bi on sellainen, joka ensin tulisesti ihastuu ja rakastuu (sukupuolesta riippumatta) ja vasta sitten alkaa varovaisesti harkitsemaan seksiä. Miesten kanssa minulla on yleensä tapahtunutkin niin, mutta naisten kanssa suhteet ovat olleet lähinnä seksijuttuja.
Jos sinulle on käynyt noin, miksei voisi käydä mullekin? Eli saatankin olla ihan "normaali" bi, vaikken sitä suurta tunteiden paloa ole vielä kokenutkaan :D
Kiitos vastauksestasi, pelastit päiväni...jopa kymmenen viimeistä elinvuottani :D
täytyy kyllä myöntää että onhan sitä itse kukin kokenut villejä vuosia *nauraa*..mutta jaksoin haaveilla tulisesta naisesta ja suhteesta aina silti!Koen silti itseni täysin normaaliksi Bi:ksi??..vai..ollakko vaiko eikö olla..siinäpä kysymys!Jiihaaaaaaa..elämisen kepeä olemus.
Eiköhän biseksuaaleja ole yhtä monenlaisia kuin heterojakin. Elämän aikana myös yksilön kohdalla on erilaisia seksuaalisia vaiheita.
Onko olemassa "oikeaa" biseksuaalisuutta? Arvotus lienee ajattelijan päässä. Oma pääni sanoo, että on erilaisia oikeita.
sanoppas se !!
Niinhän se on, mutta joskus (johtuisikohan siitä, että on "vain" ihminen) mielen valtaa outo tunne ja alkaa miettimään, että onko kuitenkaan ihan "normaali". Normaali nainen, normaali bi, normaali ihminen, normaali vaimo...
Elämässä tulee vastaan tilanteita, joissa ei ihan oikeasti tiedä, mikä sitä loppujen lopuksi on. Itse olen silloin tällöin tuntenut olevani kylmä ja tunteeton, pohtinut omaa seksuaalista identiteettiäni sitä kautta.
Mutta on hyvä, että asioista voi keskustella, ajatuksia voi jakaa. Toisen kokemuksista saa voimaa ja tukea, voi tuntea itsensä, jos ei nyt normaaliksi, niin ainakin tavalliseksi :D
... on varmaan useimmillakin sellaisia "kriisivaiheita", jolloin pohtii omaa identiteettiään - muutenkin kuin seksuaalisuuden kannalta. Eivätköhän nämä ole normaaleja vaiheita yksilön kehityksessä.
Se että välillä on kylmä ja tunteeton, voi olla merkki siitä, että prosessointi on kesken. Jotain merkittävää on ehkä tulossa ilmi? Tai jotain merkittävää on jäämässä jumiin, jos sitä ei saa itselleen esiin?
On kai "normaalia" tuntea olevansa välillä "epänormaali". Ja itse ainakin haluan olla sen verran outo, että muistan kuka juuri minä olen. Ei ole tarvetta olla aivan samanlainen kuin joku toinen.
se erilaisuus meissä kaikissa..!!
tiede,taide ja rokkenroll..pieni hulluus piristää elämää ja tietysti se rakkaus!ilman rajoja,klisheistä mutta totta!
on myös aika "epänormaalia" tuntevansa olevansa "normaali". Eikö;)?
ETTÄ OLENKIN EPÄNORMAALI KUN TUNNE OLEVANI NORMAALI...HELP..APUA!!MIKÄ MUA VAIVAA HEI ;)
... on aika normaalia tuntea välillä olevansa normaali ja välillä poikkeava.
Ehkä sellainen, joka ei IKINÄ ajattele olevansa kummallinen, ei ole edes kauheasti tutkiskellut itseään? Koska eiköhän jokainen ole omalla tavallaan erilainen kuin muut. Heh, taitaa mennä nyt liialliseksi pohdinnaksi ;)
joo olen samaa mielipuolta että nyt pohditaan niin kamalan syvältä että höyry nousee korvista!!
eivais huumoria peliin tietysti välillä mutta aikuisten oikeesti ..kyllä näitä asioita jokainen ihminen käy mielessään kellä siihen aihetta antaa..varsinkin meikäläinen on totaalisesti käännellyt kiviä ja tehnyt aivoriihtä itsensä ja kumppanin kanssa..ei ole aina ollut helppoa mutta valoa kuitenkin tunnelinkin päässä on, joten ihan tervettä ( kait pitäisin) tällainen itsepohdiskelu / analysointi on.
toisille pohdiskelun paikka tulee aiemmin ja ( kuten mulla) myöhemmin elämässä..niinnoh , mikäs minä olen sanomaan , joillekkin voi olla heti kaikki selvää pässinlihaa ;9 hyvä niin!
nuorilla varmaan pahempaa ja rankempaa!
kummallinen kyllä myönnän olevani!!
Jos tunnet olevasi täydellisen "normaali", oot taatusti epänormaali;)
Mut sehän on vaan tavoteltavaa ja trendikästä tänä päivänä!
mää oon siis trendikäs...jeah beibe!!päiväni on totaalisen pelastettu ;)
Joo! Ei se sen vaikeempaa ole. Tosin trendit muuttuu jatkuvasti mut eihän me niistä välitetäkään.
ja muu tulee sitten mukana jos on tullakseen. Sama "järjestys" muuten toimi aikoinaan miestenkin suhteen, tosin en välttämättä ajatellut, että kumppani oli mies, olipa vaan sopivan tuntuinen ihminen.
Minusta tuntuu kovin oudolta ajatella haluavani seksiä miehen tai naisen kanssa; kyllä ensin pitää ihastua ihmiseen ja sitten voi haluta muutakin.
Ensin sitä tietenkin kiinnittää huomion ihmisen ulkonäköön jos ei toista vielä tunne.Nämä muutamat naiset minun elämässäni joihin olen tuntenut vetoa,ovat olleet fyysistä vetovoimaa.Enkä nyt tarkoita juurikaan että ajattelisin heitä seksuaalisessa mielessä vaan olen pitänyt heidän ulkonäöstään kovinkin paljon.Kaikkien heidän kanssa olen jutellut ja olemme välillä samoissa porukoissa juhlimassakin mutta en vielä ole päässyt heidän kanssaan kunnolla keskustelemaan jotta voisin sanoa että viehättävätkö he myös henkisesti.Sen verran heistä voi sanoa(tai ainakin osasta heistä)että he ovat kovin herttaisia ja sydämellisiä mutta muuta en oikeen osaa sanoa.
Miehissä kiinnitän myöskin ensin ulkonäköön huomiota.Mutta joka tapauksessa molemmissa sukupuolissa arvostan sekä fyysistä että henkistä kauneutta.Pelkällä nätillä ulkokuorella ei tee yhtään mitään.
ihmisissä vetoaa ensin joku, jos on vedotakseen.
se ei ole välttämättä fyysistä, mutta ilmenee fyysisessä olemuksessa.
itsetunto tai itsetunnon puute, itsestään pitäminen ja itsensä hyväksyminen, elämästä nauttiminen... ei ne ole fyysisiä ominaisuuksia, mutta fyysisessä olemuksessa ne näkyy.
ainakin luulen näkeväni ihmisen olemuksesta paljon, en usko erehtyneeni kovinkaan montaa kertaa.
>Tuntuu siltä, etten pysty koskaan rakastumaan naiseen, päinvastoin kuin mieheen, kovinkaan syvästi.
helposti voi olla, ettei se oikea nainen vaan ole kävellyt vastaan. mäkin luulin, etten voi syvästi rakastua mieheen, mutta niin vaan kävi.
...naisista vain fyysisesti, miehistä sekä henkisesti että fyysisesti.
henkisesti...hahhhaaaa?????????????????????
???
toisinpäin!
Hahhhaa,ei yhtään hauskaa XD
Mielummin olisin kiinnostunut naisista vain fyysisesti.
Naiset on niin herkkiä ja tykkäävät tehdä asioista niin pirun hankalia!
(olen siis isekkin nainen)
kun joku väittää olevansa kiinnostunut henkisesti miehistä??Mitäköhän hiivattia sekin merkitseepi?mulla on ollut tapaamisia miesten kanssa jotka ovat vaikuttaneet ihan fiksuilta ja ns henkisiltä tyypeitä..keskustelevilta..
mulla ollut ainakin huono tsägä että kaikki oli vain lumetta !!
... olet tavannut vain vääränlaisia miehiä.
Kysyt: "Ihastutteko naiseen henkisesti vai fyysisesti?"
Henkisesti ihastuminen vaatii jo osittain toisen tuntemista - fyysiseen olemukseen voi ihastua vaikka seisovilta jaloilta ;)
Olen kokenut molempia tuntemuksia naisia kohtaan; jonkun olen saattanut tuntea jo vuosia ennen kuin esim. luonteenpiirre tms onkin herättänyt jostain syystä kiinnostukseni. Pian on huomannut henkilössä muutakin mielenkiintoista, söpöä...ja sympatia on
lisääntynyt. Olen saattanut huomata jopa fantasioivani hänestä. Eli ihastuminen yleensä minulla on lähtenyt henkisellä tasolla.
Minulla ei ole fyysistä/seksuaalista kokemusta naisen kanssa, mutta epäilenpä syttyväni "toimintaan" pelkän fyysisen impulssin varassa:) Ihastua toki voin ja syvästi; henkisen puolen soisin jossain vaiheessa täydentävän tunnetta. Tämä kai olisi se ideaali tila ;)
Sama pätee suhteessa miehiin, joista tähän mennessä, myös fyysiset/seksuaaliset, kokemukseni pelkästään ovatkin.
Onneksi kirjoitit tuon, niin minun ei tarvitse, niin samoilla linjoilla ollaan.
Minä rakastun ensin henkisesti ja sen jälkeen vasta voin ajatella seksiä. Mulla kun pitää niissä hommissä olla tunne mukana.