Aiemmin vaivuin aina itsesääliin, siitä ettei minulla ole oikeita ystäviä. Sellaisia hyvän päivä tuttavia vain..En tosin vieläkään ymmärrä, että miksi yksikään "tosi" ystävyys ei ole säilynyt, olisinko voinut tehdä sittenkin jotain toisin. Minulla on pienen elämäni aikana ollut viisi tosi ystävää, mutta ne kaikki on kaatunut johonkin riitaan, jonka sopiminen toisen osapuolen mielestä ei ole ollut ystävyyden säilymisen arvoista. riidoissa ei ole ollut kyse toisen miesystävään kajoamisesta tai muusta sellaisesta pettämisestä. Ensimmäinen ystäväni hylkäsi minut peruskoulussa, sillä hän vaihtoi kaveripiiriä, "niihin suosittuihin", minä olin hänen mielestään hiljainen nynny. Toisen ystävän vuorostaan hylkäsin minä, sillä jouduin tekemään hänestä ilmoituksen eläinsuojeluviranomaisille, sillä hänellä oli paljon lemmikkieläimiä joita hoidettiin erittäin huonosti, eikä minun kanttini enää kestänyt katsoa sitä vaikka yritin puhua hänelle. Kolmannen kanssa olemme tosin vieläkin yhteydessä, mutta emme enää niin läheisiä, koska muutin toiselle paikkakunnalle ja hän sekaantui sen jälkeen huumeisiin (on päässyt kuiville). Neljännen ystävän kanssa kävi myös huonosti, hänellä nousi vain kertakaikkiaan pissi päähän kun hän ammattikoulussa pärjäsi paremmin kuin muut, hän sai aiemmin ajokortin kuin muut ja lisäksi uuden hienon auton, yritin kertoa hänelle miltä minusta tuntui kun hän käyttäytyi huonosti muita kohtaan, mutta sain vain sontaa niskaan ja hän sanoi suoraan että minä en enää kiinnosta häntä. Viidennen ja viimeisen ystävän kanssa en oikeastaan edes tiedä mikä meni vikaan, koska hän vain lakkasi puhumasta minulle eikä suostunut kertomaan mikä on, lopetti vain koulun kesken ja lähti amerikkaan. olen kymmenen kertaa katsonut peiliin, että oliko minussa taas vika, luultavasti. Ystävyytemme päättymisestä on kohta vuosi ja suren sitä vieläkin. Onnistun aina karkottamaan tärkeät ihmiset luotani. Nykyisin en enää yritä luoda kenenkään kanssa tiivistä ystävyys-suhdetta. Oikeastaan viihdyn tällähetkellä paremmin yksin. En jaksa enää pettyä.
parempi näin..
..olla yksin
2489
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Täynnä pettymyksiä. Mutta välillä myös onnistaa. Anna ajan rauhassa kulua ja yritä ystävystyä vasta sitten, kun siltä tuntuu jonkun henkilön kohdalla.
Mulla on ollu just suunnilleen samanlaiset kaverit. Ja niidenpä vuoksi minäkin olen tullut siihen tulokseen, että parempi olla yksin.