Aika outoa. Kun oon taas vähentänyt syömisiä, niin palelen usein ja väsyttää koko ajan. Oon joutunut lenkkejäkin vähentämään kun henkisesti on koko ajan niin väsynyt olo. On mulla masennustakin, mutta jos syön enemmän kuin normaalisti (yli 500 kcal) niin jaksaa heti paremmin. On niin surullinen ja masentunut olo kun oon vaan tällainen läski. Koko ajan väsyttää kamalasti.
Oliko teillä muilla urheilujen suhteen kauheeta voimattomuutta mm. lenkille menon kanssa?
Oliko teillä muilla urheilujen suhteen kauheeta voimattomuutta mm. lenkille menon kanssa?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Siis miksi kyselet täällä tuommoisia jos syöt noin vähän. Kukaan ei tule jatkuvasti toimeen alle 2000 kcal päivittäisellä energialla. Tottakai palelet ja heikottaa kun et syö ja energia ei riitä elimistön lämmöntuotantoon.
Mitä taas tulee urheiluun niin aliravittuna urheileminen vaurioittaa kehoa, esim. aivoja joille energiaa ei ole riittävästi.
Mieti haluatko elää terveen elämän vai riutua pois?
luulet oikeen olevas? Täällä keskellä yötä jeesustelet ja lässytät jotain skeidaa joka ketjuun? Luuletko että nuo sun lässynlässyn kommenttis parantaa jonkun? Luuletko, että on olemassa YHTÄÄN anorektikkoa, joka ei OIKEASTI TIEDÄ, kuinka paljon NORMAALI-IHMINEN päivittäin kaloreita tarvitsee ja kuluttaa.
Tässä katsos LAIHDUTETAAN ja silloin täytyy olla kaloreissa VAJETTA, eikä syödä kulutuksen mukaan.
"Tässä kuule laihdutetaan" => jos laihdutat, olet väärällä palstalla. Tämä EI OLE LAIHDUTUSPALSTA!!
Laihdutettaessa syödään ihmisestä ja liikunnasta riippuen 1200-1700 kcal. Alaikäinen eli kehittymisvaiheessa oleva ei saa koskaan syödä 1500 kcal vähempää!
..alemman kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että tuo "tässä katsos laihdutetaan" kommentti oli kyllä ihan päin metsää mennyt!!
Ja on olemassa anorektikkoja jotka eivät tietoisesti laske kalorimääriään ja laihduta!!
Joo totta kyllä että kun laihdutetaan niin pitää olla energiansaanti vajeella. 500 kalorin vaje on maksimi kuitenkin mitä laihduttaessa tulis olla.
Jos syö 500 kaloira vähemmän kulutstaan, niin sillä laihtuu 0,5kiloa viikossa.
On laskettu että jokaisen naispuolisen energian kulutus vuorokautta kohden on n. 1700 kaloria, vaikkei liikkuisi yhtään. Jos siihen laskee 500 kaloria vajetta, tekee se 1200. Eli voi syödä 1200 kaloria. Silloin laihtuu 0,5 kiloa viikossa. Jos aloitta laihdutuksen sillä, että syökin vain päivässä esim 500 kaloria, mutta kun ihminen voi syyä sen 1700 lihomatta niin helposti laskettuna silloin vajetta kertyy 1200 kaloria. Tämä on liikaa! Ja HIDASTAA vain laihtumista, elimistö menee säästöliekille etkä laihdu vaikka söisit enää vain pari siivua leipää päivässä. Elimistösi ei enää polta rasvaa. (Ellet halua harrasta liikuntaa, mutta noilla kalorimäärillä tuskin jaksaa harrastaa sitäkään)
Laihtumista on näes tutkittu vuosikymmeniä ja todettu, että se on aika hankala juttu, ei se niin helppoa ole ja monet tekee sen väärin ja siksi ei koskaan pääse laihaksi tai tavoitteeseen. Enemmän laihtuu sellainen joka tekee sen oikein ja noudattaa tiettyä ohjelmaa. Monesti luullaan että syömättä laihtuu nopeammin mutta se on täyttä paskaa. Mitä vähemmän syöt, sitä hitaammin laihdut koska elimistösi ei jaksa polttaa kehosi läskejä pois. Niiden vararenkaiden karkoitukseen kun tarvitaan polttoainetta, mistäs saat kun 500 kalorista rnergiaa ei yksinkertaisesti riitä kovinkaan paljoa.
Wink wink, 500 kalorin vaje on täysin riittävä tahti laihduttaa jos laihtua haluaa sitä alempi on vain hallaa itsellesi - ei hyödytä yhtään sen enempää laihtumista.. olosi on vaan kurjempi.
Mulla oli anoreksia noin vuos sit. Sen jälkeen sairastuin ahmimishäiriöön, joka sitäkin kesti noin vuoden. Lihoin kaikki saamani 10kg takasin, ja viime vuoden lopusta lähtien oon yrittäny taas laihduttaa. Mä en laske kaloreita, kirjotan vaan syömiseni ylös, mutta aattelin että voisin oikeestaan kcal alkaa laskee nyt, kun löysin tosi hyvän kaloritaulukon. Enintään 500kcal päivässä ois mullekin hyvä...
Ja sen lenkille lähdön kanssa...Mä lenkkeilin vielä kuukausi sitten. Mun lenkit tosin oli sellasia ei kovin pitkiä, vartin hölkkäreissuja lähimaastossa, en menny ees pururadalle. Kiersin vaan talojen välissä ja tsemppasin itteeni aina kun tuli pitkä suora...
Mä olin pitäny lenkkeilystä niin pitkän tauon sitä ennen, että sain rasitusvamman nilkkaan tlon yhtäkkisen rasittamisen takia. Onneks se on nyt kuukaudessa parantunu, mutta tuntuu et aina ku aattelen että pitäis mennä lenkille, ni ei tunnu just jaksavan. Mulla se syy on enemmänkin se, että pelkään mun nilkan pettävän taas... :/
Mutta sain onneks varattua ajan lähisalille nyt tällä viikolla ja aion kyllä alkaa käydä siellä enemmän ku 2x/vko. Mä haluun kiinteytyy ja laihtuu ja saada nää hiton läskit pois mun kehosta!! Oon niin masentunu nykyään, että itken melkeen joka ilta...Sit kun kunto ois vähän noussu ni vois alkaa vetää hemolenkkejä, ni eiköhän rasva pala. Ainakin toivon niin... Mut sillon se syy onkin just se, kun energiaa ei oo lähtee minnekään... :(
..söisit enemmän, saisit enemmän energiaa, ja jaksaisit lenkkeilläkkin? Mielialakin siinä paranisi. Syö vaikka enempi proteiinia (lihaa) se kun auttaa lihaksia kasvamaan kun kerta liikutkin, eikä tuo pelkästään läskiä. Syödä voi terveellisestikkin, eikä vain lakata syömästä.
Helppo se on sanoa, kun takaraivossa jyskyttää koko ajan se sama mantra: musta tulee kaunis kun laihdun. Ja tulee paha fiilis kun syö...Sitä on vaikee selittää, mut en pääse siitä eroon. Tiiän et oon pohjalla vielä tän vuoden puolella, nytkin menee jo sen verran huonosti...
..minä sen tunteen tiedän. Liiankin hyvin. ja tidän millaisena sitä näkee itsensä. Mutta tiedän myös millaisena sitten näkee itsensä kun vihdoin todellisuuteen herää, ja sekään ei ole mitään kivaa..
Etkö sitten haluaisi hakea apua?
En. Mä en tartte sellasta. Kaikki on paremmin sitten kun laihdun. Ihan varmasti. Mun kohalla apu ois turhaa.
Asti sinun täytyy laihtua ennen kuin kaikki on hyvin?
Sen vaan sanon että mikään ei riitä, koskaan ei ole tyytyväinen. Vaikka luulis että silloin se elämä on hyvä kun on 10 kiloa laihempi niin havahtuu että se elämä on vähintäänkin yhtä perseestä ja se itseinho on yhtä suuri, aina vaan haluaa laihtua lisää.
Kuten moni muukin on sanonut niin kannattaa vaan opetella hyväksymään itsensä mikä on, varsinkin jos on jo laiha. Ei se itsen hyväksyminen tapahdu muuten ollenkaan ei edes vaikka onkin niissä anorektisissa mitoissa. Sillon se elämä vasta pohjalla onkin kun aivot ei saa energiaa eikä toimi niinkui pitäisi. Masentaa, ahdistaa ja se oma peilikuva vituttaa yhä enemmän... Vaikka nyt luulis että sillon vois olla tyytyväinen. Paskanmarjat, itse en koskaan tullut onnelliseksi enkä tyytyväiseksi vaikka laihduin kuinka. Nyt vasta kun olen parantunut ja saanut koko syömisen pois mielestä on asiani paremmin ja pidän itsestäni enemmän.
Se lähtee itsestä kaikki, ellei niin suosittelen ennemmin marssimista psukologille ja sieltä sitte vaikka psykiatrille. Koulukuraattorille, terveyskeskukseen, ihan mihin vaan missä on terveydenhoitohenkilökuntaa, valikoi vaan kelle haluais mennä. Mieluummin tämä.. Ennemmin kuin aloittaa laihduttamaan ja luulee sillä saavuttavansa jotain, koska liian vähällä ravinnolla se sun tän hetkinen paska olos vaan pahenee, vai luuletko että teet aivoillesi hyvää jos syöt vaan 500 kaloria? Jos ei aivot saa ravintoa niin sitten sää vasta pohjalla olet. Usko pois vaan, ehkä taustallasi on masennus johon tarvit hoitoa. Voi olla että oikealla hoidolla voit jo kuukauden kuluttua paremmin kuin koskaan. Jos et oo onnellinen nyt, niin miksi sä teet ittes onnettomammaksi kiduttamalla itteees..?
.. Siksi minäkin kysyin, että kuinka paljon sitten pitäisi laihduttaa, että kaikki on paremmin. Jotta olisin saanut kirjoittajan hieman ajttelemaan. Mikään ei nimittäin riitä.
ja se painon laskeminen ja muu oli silloin aikoinaan melkoisen helppoa. Ainakin siihen nähden miten sitten joutuu kamppailemaan havahtumisensa jälkeen saadakseen itsensä "normaaliksi". Se miten ennen niin ihailemasi luut nyt ovat vain ällöttäviä. Antaisit mitä tahansa jos saisit piilotettua rintojen välistä törröttävät luut, tai edes herranjumala osan kylkiluista. On vaikea tottua ajatukseen millaiseksi on ruumiinsa näännyttänyt..
Mutta on hyviäkin asioita. Esim se kun lakkaa huomaa lakanneensa ajattelemasta syömistä joka hetki. Tai kun voi kesäkuumalla syödä jäätelön ilman että itkee sen jälkeen. Mielestäni parasta oli kuitenkin ensimmäinen nälän tunne!!=D Se oli jotain ihan uskomatonta!! =D Vieläkin nousee hymy huulille kun sen muistaa. =)
Mutta tie on pitkä..
ja yllä oleva kirjoittaja olikin luetellut hienon joukon apuväyliä jotka saa saattamaan tällä pitkällä tiellä, kunhan muistaa, että kaikki lähtee itsestään ja omasta halustaan parantua.
Halit kaikille!!
joku 40kg alkaa olla lähellä sitä mitä haluun. Todennäkösesti allekin sen...
saiskos kysya pituutta??
Oon tosi lyhyt...160cm...
.. olevasi tyytyväinen kun se 40kg on saavutettu? Etpä taida olla.. mietit, että ehkä 39kg olisi vieläkin parempi.. ja tätä sinä jatkat niin kauan kuin kuolet, ellet ennen sitä herää.
etten ole tyytyväinen...Viime ana-kautena ennen BEDiä painoin alimmillani 44kg. Muistan kuinka silloin jo huimasi eikä jaksanut enää mitään, mutta haluun siihen takasin. Tää on pakkomielle. Tiiän etten oo tyytyväinen kai koskaan, mutta ehkä enemmän sen painosena ku tälläsenä läskinä kuin nyt... :(
.. sinä mikään läski ole! vaikka tiedän kyllä senkin, ettet sitä itse usko tai näe.. =(
voi sanoa noin...Et näe peilistä samaa ku mitä mä ite. Et tiiä, minkä näkönen oon ylipäätään tai minkä painonen...
En oo käyny vaa'alla varmaan pariin kuukauteen, koska pelkään että alan viiltelee kun nään sen kauheen ison luvun. Mä tunnen kyllä ja nään miten oon muuttunu kamalammaks, miten maha menee sadalle makkaralle ku istun ja miten jalat levii istuimella. Oksettavaa. Mä oon läski. En varmaan ees normaalipainonen...pakko kai sinne vaa'allekin on pakko mennä pian. Jos alan viiltelee, ni sit alan. Ehkä se sais mut paremmin pysyy ruodussa. Ihan samahan se mitä teen, kuka sitä näkis?? :/
Tänään aattelin vetää fitness-muroilla, kevyt jogurtilla, piltillä, omenalla ja hapankorpuilla. Palelen jo nyt...Paskat, miten säälittävää!!!!!! Vihaan itteeni!!!! :(
.. Että syöt kuitenkin noinkin "hyvin" kuin syöt. Muista, että sitä energiaa tarvitaan kaikkeen. Myös siihen lämmittämiseen. =)
Ja kyllä minä tiedän miltä se oma peilikuva voi näyttää. Miten vääristynyt se voi olla. ja tiedän myös miltä tuntuu kun näyttää että istuessa reidet peittävät koko penkin. Ja jestas mikä rasvamäärä jää sormien väliin kun puristaa reisien ihoa.
Mutta se ei ole todellista kuitenkaan. ihan varmasti sinun mahaasi ei tule sataa makkaraa. =)
Voi kun voisin sinua jotenkin auttaa.. *huokaa*
Tiiän osaks kuinka tyhmältä kaikki mun sanomat jutut kuulostaa...Mutta omalla tavallaan taas tiiän et oon oikeessa itteni suhteen. Emmä usko ketään joka sanoo, että oon hoikka ja hyvä tälläsenä. Koska jos mä nään niinku nään ja tunnen niinku tunnen, ni en sitä osaa muuttaa. Ajatukset on mitä on, ne varmaan koituu jossain vaiheessa mun kohtaloks vielä...lopullisesti...Ei osaa sanoa. Sen näkee sit hengitänkö vielä kymmenen vuoden päästä. Jos hengitän ni tuskin oon onnellinen sillonkaan.
..tulevaa ei ikävä kyllä ikävä tiedä..
..siinä mitään outoa ole tyttö hyvä.! Noilla energiamäärillä sinun elimmistösi lakkaa toimimasta. Niinkuin joku jo sanoikin ensin lakkaa lämmitys. Ensin lakkaa raajojen lämmitys. Elimistö yrittää säästää energiaa muihin toimintoihin siten. Myös aineenvaihduntasi varmasti hidastuu. Syke ja keuhkojen toiminta hidastuu. Aivotoiminta hidastuu. Ja lopulta energiaa ei ehkä riitä enää keuhkotoimintoihin enää. Tai sydän lakkaa lyömästä. Miltä sellaiset asiat kuulostaa??
Ei sen ruuan ainoa tarkoitus ole kasvattaa meistä läskejä!!!! Eikö aikoinaan jo biologian tunnilla ole opetettu, että elimistö tarvitsee energiaa!!!!?
Jos haluat itsesi tappaa, niin siihen on olemassa helpompiakin keinoja! Lisäisit energiamäärääsi edes hiukkasen! Totta, että lisättävää olisi rutkasti, mutta noilla energiamäärillä ei ole enää laihduttavaa vaikutusta, vaan tappava. Herää tyttöhyvä todellisuuteen!!
Haleja ja voimia!!!
Tuo toisnen lause.. aika tuttu.. mäki palelen tälläkin hetkellä.. en tiiä.. ihan ku oisin liian laiha.. mut nyt rupesin miettimään, että ookko siis ali- tai ylipainoinen.. masentuneisuus ei auta yhtään.. muakin yleensä palelee, ku masentaa. yritä kestää.. :/