mä oon nyt melkeen viikon aijan oksentanu siis niin paljo...ainaki kolme tai neljä kertaa päivässä...ja lihon koko ajan...en tiiä mitä teen...kädet on ihan verillä ja kurkku kipee, iho on huonontunu huomattavasti ja hiuksia lähtee...enkä mä kuitenkaan voi lopettaa...mä vihaan oksentamista, mä en halua enää ahmia ja oksentaa, mut silti aina ku tuun kotiin teen niin. miks mä ahmin vaikka olisin aivan täys ja vaikka mun tekee vaan pahaa...mä en tajua miks mä en voi lopettaa.......???!!!
ennen mä hallitsin tän, oksensin vaan kerran päivässä, nyt en muuta teekkään...
mulla on ollu kohta kolme vuotta tää, mut mä haluaisin todella lopettaa, en kuitenkaan voi hakee apua ja mun täytyy laihtua, muuten mä en kestä itteäni, mä näytän niin lehmältä...silti haluan vaan pystyy laihuttaan ilman oksentamista ja ahmimista...miten???
mulla on muuten ihan normaali elämä...opiskelua,lenkkeilyä, shoppailua, kavereita ja biletystä...niin ja tietenki ruokaa, laksatiivejä ja oksentamista...mä en jaksa enää mun elämää ku en tajuu enää itteäni, kaikki pitäis olla hyvin, mut silti mikään ei oo...enkä tiiä mikä ei oo hyvin...mä sekoon...
miten pystyisin yksin lopettaan tän bulimian?
ennen mä hallitsin tän, oksensin vaan kerran päivässä, nyt en muuta teekkään...
mulla on ollu kohta kolme vuotta tää, mut mä haluaisin todella lopettaa, en kuitenkaan voi hakee apua ja mun täytyy laihtua, muuten mä en kestä itteäni, mä näytän niin lehmältä...silti haluan vaan pystyy laihuttaan ilman oksentamista ja ahmimista...miten???
mulla on muuten ihan normaali elämä...opiskelua,lenkkeilyä, shoppailua, kavereita ja biletystä...niin ja tietenki ruokaa, laksatiivejä ja oksentamista...mä en jaksa enää mun elämää ku en tajuu enää itteäni, kaikki pitäis olla hyvin, mut silti mikään ei oo...enkä tiiä mikä ei oo hyvin...mä sekoon...
miten pystyisin yksin lopettaan tän bulimian?
Vastaukset 16
Vanhimmat
kuulostaa iha mun omalt elämält kaiken pitäs olla hyvin mut ei...en tiiä pystyykö tästä yksin parantumaan mutta mulla ei kyllä ravitsemusterapeutitkaa toiminu, ja lääkäri on nii paska et uskottelin sille fiksuun parantuneeni vaik oksennan iha yht paljo ku ennenki. kai sitä pitäs purkaa sitä pahaa oloa sisältää ni häipyis sen aiheuttama oireki eli bulimia?
oloa purkais ja mihin? kirjotan kyllä ajatuksii vihkoon eli vähän niinku päiväkirjaa, mut ei oo koskaan mitään auttanu...kukaan ei tiiä et mul on bulimia tai on ainaki niinku ei tietäis,eli puhuu en voi ja niin se vaan on et ei syömishäiriöistä voi ymmärtää ku toinen sairas...
liikunnalla sain hetkeks tän oksentelun kuriin mut sit olin lenkillä koko ajan ja alko tulla rasitusvammoja...
kaiken avain ja ydinhä siis ois et unohdat laihikset paastot ja muut.
jos käytät laksatiivei sun pitää alkaa tiputtaa niitten annostusta pikkuhiljaa kunnes jätät ne kokonaan pois. jos lopetat ne vaa yks kaks ei vatsa pakost enää toimi.
sitte sun pitäs alkaa syömää noin kolmen viiva neljän tunnin välein, niin että sulle ei missään vaiheessa ehdi tulla nälän tunnetta, joka ajais ahmimaan ja sitä kautta oksulle. kunnon lounaat ja päivälliset ja rutkasti välipaloja. pidät kunnolla huolen et syöt tasasin välein ja tarpeeks, n.2000kcal/päivä.
en tiiä oliks täst apuu, mut noi on mun ravitsemus terapeutin ohjeet. takapakkia tietty voi tulla, eli ahmintaa ja oksenteluu, mut pysyt vaa sinnikkäästi tasasyönnis ni kyllä se siitä.
2000 kcal päivässä ilman oksentamista....en voi unohtaa laihiksii ja paastoja ku on oikeesti pakko laihtua, en mä muuten kestä itteäni...ja sit ku syön tasasesti, enkä tunne nälkää nii tunnen et oon epäonnistunu heikko läski...mut kai se on ainut keino parantuu. jos eka sais pudotettuu 5 kiloo, nii sit voisin ruveta syömään tervellisesti ja säännöllisesti...sais vaan vähän laihutettuu...miks se on nii vaikeeta?
miten ois jos käyttäis paljo laksoja mut ei ollenkaan oksentais...sit se ei ehkä olis niinku bulimiaa..
bulimikka joko oksentaa, käyttää laksoja tai urheilee (tai käyttää muita lääkkeitä) estääkseen ruuan lihottavan vaikutuksen. eli oksens tai käytti laksoi bulimia on bulimia. mull on iha sama pitäs päästä tiettyyn painoon enne ku voi alottaa normaali syömisen. oon oikeestaa luvannu itelleni et sit rupeen syömää normist ku paino on tarpeeks vähän...
mahtava oikein kirjoitus mulla mutta kaikki tajus et siin piti lukee bulimikko. eihä o ja a oo näppäiksis ees lähel toisiaa!?!?!?
mä en enää korjaa mun virheit paskat lukeeko siin näppikset vai näppäikset. mä painun nukkuu ny! öitä.
Oma terveyskeskuslääkäri tai koulun terveydenhoitaja auttaa. Kerro ihan suoraan, mikä on tilanne - näytä vaikka tämä, jonka olet tänne kirjoittanut. Tarvitset ehkä sairaalahoitoa joksikin aikaa, tukevaa psykoterapiaa ja mahdollisesti jotain lääkitystä. Terveytesi on joka tavalla vaarassa, jos sama jatkuu.
En tiedä voisiko tämä mieleeni tullut ehdotus toimia, koska en itse sairasta bulimiaa... mutta mitä tapahtuisi, jos ahmisit jotain sellaista, joka on terveellistä ja järkevää syötävää? Syö kokonainen vesimeloni, kilo tomaatteja, pari kolme lavakurkkua, raakaa kukkakaalia, porkkanoita, omenoita? Voisiko tämä toimia? Näitä ei ole ainakaan lihomisen pelossa mitään järkeä oksentaa poiis, koska ne eivät lihota. Kuitenkin esimerkiksi melonit ovat sen verran makeita ja herkkuja, että arvelen että niistä saa saman mielihyvän kuin jonkin karkkipussillisen syömisestä. Olenko väärässä?
Voisiko myös tehdä ahmimisen sijaan jotain muuta mieltä tasapainottavaa ja rauhoittavaa, kuten makoilla torkkupeiton alla ja kuunnella hyvää musiikkia, lukea jotain, mennä uimahalliin, vaihtaa vaikka johonkin muuten kivaan vaatteeseen fiksumman näköiset napit, soittaa toiselle bulimiaa sairastavalle ja antaa tukea toinen toiselleen olla ahmimatta ja oksentamatta.
Älä jää yksin sairauden kanssa. Sinulla on oikeus elää tervettä ja iloista elämää, sinun ei tarvitse kärsiä syömishäiriöstä.
koulun terkkarille ja varaat ajan lääkärille.
koville ottaa mutta et enää hallitse sairauttasi, sairautesi hallitsee sinua.
Jos sinulla on pokkaa vahingoittaa itseäsi sinulla on myös vastuu omasta hyvinvoinnistasi.Ota vastuuta.Tsemiä.
sen kyll huomaa ettet bulimiaa sairasta. minä ainaki oksennan niin salaatit ku muutki terveelliset ruuat ulos. joten eipä tuosta ahminnan vaihto kohteesta mitää hyötyä ole.
Ihan vain oikaisisin että jos et vielä sitä tiedä niin olet väärässä jos luulet että melonin syömisestä saa saman nautinnon kuin karkkipussin syömisestä. Toki varmasti joku on kanssasi samaa mieltä mutta suurin osa ei, uskallan epäillä.
Ei tuoremehukaan ole samaa kuin viskipaukku. Juomalla paljon viskipaukkuja tulee humalaan ja myöhemmin krapulaan. Juomalla tuoremehua ei tule.
Elämä on valintoja.
Valinta on myös se, hakeeko syömishäiriöönsä tai alkoholismiinsa apua vai ei. Kummassakaan tapauksessa sairastunut ei ole syypää sairauteensa, mutta on silti ainoa joka voi sairaudestaan haluta parantua. Kukaan muu ei voi alkoholistin tai syömishäiriöisen puolesta parantua kuin tämä itse.
Verukkeita jatkaa juomista juopolla toki aina riittää, samoin syömishäiriöisellä selityksiä siitä, miksi juuri hän itse on syömishäiriönsä kanssa niin ainutlaatuinen tapaus, että ei ole mitään muuta tehtävissä kuin jatkaa omaa kieroutunutta suhdetta ruokaan. Ihan samoin kuin alkoholisti haluaa keinolla millä hyvänsä jatkaa sairasta rakkaussuhdettaan alkoholin kanssa.
Onneksi myös parantumisia tapahtuu, mutta halun terveyteen on synnyttävä sairaassa itsessään.
en vaan voi...en halua et kukaan saa koskaan tietää...ja oon psykiatriaa vastaan, en tuu koskaan syömään mitään psyykkeeseen vaikuttavia lääkkeitä...se vaan on mun periaate joten yksin olis tästä selvittävä, itehän oon tän aiheuttanutki...
siitä terveellisten ruokien ahmimisesta en oikeen tiiä ku kyllä mä oksennan salaatitki...ihan sama mitä syön, se ahistaa niin paljo et pakko oksentaa...ja sit ajattelen et sama vaikka ahmin hyvää ku nautin siitä, kun kuitenki joka tapauksessa oksennan...
huomena alotan niin tiukan dieetin...en enää ikinä oksenna! niin mä vannoin kyl eilenki illalla ja oon oksentanu kolmesti...
en sit tiiä...oon miettiny et ehkä siks aina ahmin ja oksennan ku en saa mistään mitään...eli jos shoppaan vaatteita nii ennen olin ihan innoissani nyt vaan heitän pussit nurkkaan enkä ees sovita...opiskelu olis ihan kivaa mut sit ajattelen et en mä ehi kuitenkaan mitään oppia..ja sit ahmiminen ja oksentaminen jotenki vie kaiken ajan...ehkä olis just aika ottaa vastuuta, mut en mä osaa...
kiitti kaikille vastanneille...mut apua en pysty hakeen...
Syömishäiriöt muistutavat hämmästyttävän paljon alkoholismia. Myös alkoholisti tajuaa, että juominen tuhoaa hänen terveyttään mutta silti hän vain juo itsensä känniin ja hirveään krapulaan kerta toisensa jälkeen. Myös alkoholisti vakuuttaa itselleen, että nyt tämä loppu - vain löytääkseen taas itsensä lasin äärestä.
Ja kuten ehkä arvaat ja jo tiedätkin, myöskään alkoholistit eivät taivu hakemaan apua. Mieluummin he pitävät rakkaan vihollisensa alkoholin ja jäävät sille häviölle kerta toisensa jälkeen. Samalla tavalla syömishäiriöinen on kiintynyt sairauteensa, vaikka se tuottaakin hänelle tuskaa. Alkoholisteista sanotaan, että vasta sitten kun alkoholin aiheuttama tuska on suurempi kuin se tuska jota sillä yritetään paeta, tulee halu raitistua. En tiedä onko tosiaan niin, että myös syömishäiriön pitää ensin aiheuttaa vakavat henkiset ja ruumiilliset vauriot ennen kuin sairastunut nöyrtyy hakemaan apua. Sillä nöyryyttä juuri vaatii sen myöntäminen, että ei omin voimin selviä.
Uskotko Jumalaan? Tai rakkauteen? Tai elämän voimaan? Tai siihen, että maailmankaikkeudessa on jokin suuri ja salattu järjestys, jonka pienen pieniä osasia me kaikki ihmisetkin olemme? Ei ole yhdentekevää, mitä sinulle tapahtuu. Korkein Voima toimii tässä maailmassa myös juuri toisten ihmisten kautta. Ota vastaan apu. Jokainen tarvitsee apua joskus. Tänään on sinun vuorosi, huomenna ehkä sinä itse voit olla apuna ja tukena jollekin toiselle.
mä luen näitä juttui ylhäät alas päin siks tulee kokoaja lisää asiaa. eli en mäkää varmaa ikiin ois hakenu apuu tai hakenu ja hakenu, mut menin joskus kännis möläyttää nyk. exälle et mull on bulimia, no se kerto asian mun vanhemmille ja aagh kohtasin siitä ties kaikki. toivon oikeestaan et en ois ikinä kertonu kellekään. siks varmaa oonki uskotellu kaikille parantuneeni. kaikki alko vainoharhasesti epäilee et ain ku käyn vessas käyn oksentaa, eikä ees darraansa saanu laatata rauhas ku kaikki pisti sen bulimian piikkii... ei kai bulimikko ny oikeesti kaiken kansan kuullen ruokia oksentais!!!!!!! se täs on ku kukaan ei tajua mun sairasta mieltäni. ei ne ymmärrä, vaikka ne ois lukenu tästä miten paljon vaan ni ei sitä voi ymmärtää. mutsiki kysy multa ku se oli löytäny mun laksatiivit et oonko ihan tyhmä ku pilaan niillä kroppani? kai mä sit oon, tärkeintä on kuitenki vaa saada kaikki ulos!
Oikein syöminen on taitolaji! Sen olen tässä 21vuoden aikana todennut. Itse olen kärsinyt bulimiasta kotoa pois muutettuani. Nyt se on hieman laantunut koska olen saanut APUA! Tartuin vähäisempäänkin oljenkorteen ja se todella auttoi! Joku todella välittää minusta ja myös sinusta!!!