Sain eilen käsiini VN:n tekemän ympäristötuki esitelmaän muutoksineen, joka lähtee sellaisenaan Brysseliin hyväksyttäväksi.
Odotin innolla että kova käsi rysy herrojen kanssa olisi tuottanut tulosta mutta ei. Ainoastaan tulosta oli tullut etelän suomessa viljan viljelyä harrastavien tilasten eduksi.
Yllätyin suuresta erosta perustuen osalta A ja B tuki alueen eduksi. Sekä vielä suurempi yllätys oli se että C alueen kotieläin tila ei voi valita käytännössä kuin yhden lisätoimen piteen joka toisi 11 euroa lisää. Kun A ja B alueen viljan viljelyä "harrastavat" "isännät" voivat valita jopa 4 lisätoimenpidettä, jotka voivat tuoda naurettavan helposti yli 100 euroa/ha lisää. Mikä tuon tekee erittäin naurettavaksi on se että nämä lisätoimen piteet eivät ole edes vaativia eivätkä anna ympäristölleen mitään iloa.
Onko tämä nyt näin että nyt on vedetty lopullinen viiva etelän ja pohjoisen välille sekä viljan viljelyn ja kotieläinten pidon välille.
Viljelen itse C2 alueella keskikokoista kotieläin tilaa.
Antakaahan kommentteja. Varsinkin etelän miehet, että mikä siellä on niin paljon huonommin kuin täällä?
Odotin innolla että kova käsi rysy herrojen kanssa olisi tuottanut tulosta mutta ei. Ainoastaan tulosta oli tullut etelän suomessa viljan viljelyä harrastavien tilasten eduksi.
Yllätyin suuresta erosta perustuen osalta A ja B tuki alueen eduksi. Sekä vielä suurempi yllätys oli se että C alueen kotieläin tila ei voi valita käytännössä kuin yhden lisätoimen piteen joka toisi 11 euroa lisää. Kun A ja B alueen viljan viljelyä "harrastavat" "isännät" voivat valita jopa 4 lisätoimenpidettä, jotka voivat tuoda naurettavan helposti yli 100 euroa/ha lisää. Mikä tuon tekee erittäin naurettavaksi on se että nämä lisätoimen piteet eivät ole edes vaativia eivätkä anna ympäristölleen mitään iloa.
Onko tämä nyt näin että nyt on vedetty lopullinen viiva etelän ja pohjoisen välille sekä viljan viljelyn ja kotieläinten pidon välille.
Viljelen itse C2 alueella keskikokoista kotieläin tilaa.
Antakaahan kommentteja. Varsinkin etelän miehet, että mikä siellä on niin paljon huonommin kuin täällä?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ensiksi kysymys miksi rakennat riitaa etelän ja pohjoisen välille?
Hyvä se vaan on että etelässäkin jotain saadaan, pystyvät paremmin tuottamaan sun elukoilles halpaa viljaa.
Et osaa lukea tukitaulukoita niin älä kysele.Maitotilan tuet A/B alueella huomatttavasti pienemmät kuin C-alueilla.
että viljojen satotasot ovat laskeneet Suomessa huomattavasti 15 viimeisen vuoden aikana, mutta muualla EU:ssa ne ovat nousseet. Että ei vaan olisi tällä ns. ympäristötuella näppinsä pelissä. Tämänkaltainen byrokraattinen tuki on muuttamassa Suomen maanviljelystä nopeaan tahtiin puhtaaksi näennäisviljelyksi, joka vielä saastuttaa paljon enemmän kuin viljelijän harkittuun toimintaan perustuva viljelytapa.
Itse kasvatan emolehmiä B-alueen pohjoislaidalla ja kotieläintuet tossa 10 kilometriä pohjoisempana ovat yli 100% isommat!
Tämä ero pelkästään emolehmieni osalta on rahassa vuositasolla yli 20000 euroa minun tappioksi! Tuota eroa ei pari lisätoimenpidettä kuro umpeen!
On todennäköistä, että ero tulee kasvamaan. Ympin lisätoimenpiteillä osittain korvattiin aiempaa erikoiskasveille ja nurmelle etelässä maksettua lisäosaa.
Mutta aloitushan oli provo, olihan?
Viljelen keskikokoista maitotilaa, ihmetelen tukijen karkaamista c alueelle. Kyllä maitotilissä kuukaudessa häviän 2000 euroa jos olisin oikealla alueella.
sitten sinne paratiisiin. Tyhjää tilaa kyllä löytyy.
Itse hain lehti-ilmoituksilla muutama vuosi sitten tilaa naapurikunnasta joka on C-aluetta.
Monenlaista tarjottiin, mutta tarpeeksi isoa ei löytynyt. Pelkällä eläintukierolla olisin pystynyt maksamaan reilun mummunmiljoonan tilasta, mutta tarjotut tilat olivat järjestään alle kymmenen hehtaaria ja rakentamiseen ja laiduntamiseen olisi tarvittu vähintään tuplasti alaa joten luovuin hankkeesta ja ajattelin että voihan sen karjanpidon täällä etelässäkin lopettaa, ettei sitä tarvitse mennä pohjoiseen lopettamaan!
tilat tyypillisesti ovat olleet. Nyt vain muutama hullu laajentaja on haalinut itselleen 20-30 tilan pellot. Vaikka maa on siellä halpaa, sitä ei kuitenkaan yleensä aivan naapurissa ole tarjolla tuommoisia määriä. Niinpä tukierot tulevat moninkertaisesti poltettua savuna ilmaan maanteillä satoeroista puhumattakaan. Valmiiksi laajennettuja tiloja voi kysellä pankkien ongelmaluottovastaavilta.
Ei maantie mikään ongelma ole. Minulla on kasvinviljelyä jo neljässä eri kunnassa ja etäisyydet kauimmaisille lohkoille 50 kilometriä.
Ainoastaan eläimet on syytä pitää yhdessä paikassa, mutta onneksi reformi lopetti karjakoon kasvattamisen, jatkossa pudotan eläinmäärän puoleen ja otan tuloksen pellolta.
Etäisyyde ei ongelma, kun tekee samalta suunnalta työt järjestään ja pitää renkaissa riittävästi painetta.
etelässä. Mutta täällä lohkot ovat 0,5-2 ha metsien keskellä tilusteiden päässä ja päällystetylle tielle ei pääse koskaan. Ja välimatkaakin taitaa hulluimmille kertyä yli 50 km.
Juu oliskin noin isoja lohkoja, ittellä lohkojen keskikoko reilusti alle hehtaari ja suuri osa silti vielä avo-ojissa.
Ei ne sora- ja tilustietkään ongelma ole.
Valtateillä esim kolmostiellä joutuu rekkoja päästeleen ohi vähän väliä. Seudulliset päällystetyt tiet ovat taasen routaheittojen murjomia.
Näistäkin huolimatta pellolta leipä tulee monta kertaa helpommin karjanpitoon verrattuna!
miksi kasvinviljelytilalliset eivät sitten ole laajentaneet karjatilojen malliin? Viljatilojen keskikoko esimerkiksi näyttäisi olevan vain 29 ha, karjatiloilla jo 45 ha (v. 2003 maatilatalouden yritys- ja tulotilasto). Riittääkö tulot pienemmältäkin alalta toimeentuloon vai ovatko he muuten vaan viisaampia?
... karjatilallisten peltoalan suuruuteen vaikuttava tekijä on karjanlannan levitysalan tarve (kuka sitä paskaa ostaas??!!) ja sitä myötä tulee sitten omavaraisuus rehuviljaankin sekä toinen seikka on uusi vaatimus; laiduntamispakko, jolloin laidunalaan tarvitaan useampi ha, jos aikoo helpottaa kesärehunjakeluajan muuhun työhön (karja laiduntaa itsekseen nurmea syöden).
Näin on! Sinä olet kiinni työssäsi joka päivä, viljatilallinen noin pari kuukautta vuosittain. Sinun onni on kuitenkin se että olet työllistetty koko vuoden etkä tunne olevasi yhteiskunnan elätti kuten pelkät viljelijät ovat!
Laidunnuspakko vaan vaatimus jaloittelusta ja se käy tarhassakin tai pihatossa.
Se että karjatilat ovat pinta-alaltaan suurempia johtuu siitä että karjatila saa esim. kaurapellolle 200€ enemmän tukea kuin kasvinviljelytila.Kilpaile siinä sitten lisämaasta.
Mistähän sinä tuon 200 euroa tempaisit?
Ympäristötuessa tällä hetkellä ero kotieläintilan eduksi on 23,55 euroa hehtaarilta ja uudessa ensivuonna alkavassa ympissä ero kapenee 16 euroon.
Lfa-korotusta maksetaan karjatiloille 80 euroa hehtaarilta, josta yleensä leikataan n 8 prosenttia varojen riittämättömyyden takia. Luultavasti seuraavalla ohjelmakaudella em. kotieläintilan korotus poistuu.
No tänävuonna ero kotieläintilan hyväksi on n 97 euroa hehtaarilta ja summaan sisältyy kotieläintilaa koskevat kireämmät ehdot ja osaa lisätoimenpiteistä (esim kasvipeitteisyys) ei saa valita kotieläintilat. Tämä pienentää eroa kympillä ainakin omalla tilallani.
Jos isäntä meitä karjankasvattajia oikein kovasti kadehtii, niin tervetuloa vaan mukaan. voin myydä sinulle hiehoja edullisesti, niin pääset alkuun!
Ps. Minun mielestäni karjatilat ovat suurempia siitä yksinkertaisesta syystä että karjatilalliset ovat tottuneet tekemään työtä leipänsä eteen enemmän.
Voin kertoa kyllä senkin että edes kolmen sadan hehtaarin talo ei kykenisi tarjoamaan samaa toimeentuloa minulle kuin mitä nyt saan. Eikä tietenkään kuuluisikaan tarjota. Heikot elävät verovaroilla, tekijämiehet ja -naiset omillaan, kustantaen samalla landeluuseireidenkin kapeahkon elannon.
Tekisit oikein töitä sinäkin?
Ei tarttis silloin käyttää aikaansa ja energiaansa miettiessä tuki viidakkoja.
Kun saisikin ansaitun palkan käteensä ja eläisikin sillä?
Se on ruoka tuotettava ihmisille