Olemme aviopari ja meillä on avioehto ja keskinäinen testamentti. Vaimolla on ollut omaisuutta ennen naimisiin menoamme.
Yhteistä omaisuutta meillä on asunto-osake, jossa asumme. Lapsia on kolme. Jos vaimo kuolee ensin, niin täytyykö aviomiehen maksaa VAADITTAESSA lakiosa lapselle/lapsille yhteisen asunnon arvosta vai voiko katsoa, että lapsi on saanut lakiosansa, kun hän perii vaimon avioehdon alaista omaisuutta.
Yhteistä omaisuutta meillä on asunto-osake, jossa asumme. Lapsia on kolme. Jos vaimo kuolee ensin, niin täytyykö aviomiehen maksaa VAADITTAESSA lakiosa lapselle/lapsille yhteisen asunnon arvosta vai voiko katsoa, että lapsi on saanut lakiosansa, kun hän perii vaimon avioehdon alaista omaisuutta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Lapsella on lakiosa erikseen kummankin vanhempansa jälkeen. Lakiosaoikeus on siis isän jälkeen siitä riippumatta, mitä lapsi perii äidiltään.
Leskelle on turvattu vainajan jäämistöön kuuluvan yhteisen asunnon elinaikainen hallinta jakamattomana. Tämä lesken oikeus syrjäyttää lapsen lakiosaoikeuden, joten jos vainajan jäämistöön ei muuta omaisuutta kuulu, lapsi joutuu odottamaan lakiosaansa leskenkin kuolemaan.
Tilanne riippuu keskinäisen testamentin sisällöstä ja avioehdon sisällöstä.
Vaimon kaikki omaisuus, myös osuus asunto-osakkeesta, otetaan huomioon lakiosaa laskettaessa. Jos perilliset saavat lakiosan verran muuta omaisuutta (kuin asunnon), niin silloin keskinäinen testamentti ei loukkaa perillisten lakiosaoikeutta. Jos keskinäinen testamentti loukkaa lakiosaa, niin silloin lakiosa on maksettava. Sen voi maksaa rahalla, mutta niin ei ole pakko tehdä. Lakiosa voidaan antaa myös osuutena asunnosta.
Kokonaan toinen kysymys on se, että lapset eivät voi realisoida asuntoa ilman aviomieslesken suostumusta.
Hkla44 kysyi:
"täytyykö aviomiehen maksaa VAADITTAESSA lakiosa lapselle/lapsille yhteisen asunnon arvosta"
Jurristi "korjasi" vastaustani:
-"Jos keskinäinen testamentti loukkaa lakiosaa, niin silloin lakiosa on maksettava. Sen voi maksaa rahalla, mutta niin ei ole pakko tehdä."
Jurristin "korjaama" vastaukseni:
- "Lapsella on lakiosa erikseen kummankin vanhempansa jälkeen. Lakiosaoikeus on siis isän jälkeen siitä riippumatta, mitä lapsi perii äidiltään."
Mitä se on:
Äidin jälkeen lakiosaa laskettaessa otetaan (tietenkin - olenko muuta sanonut!)huomioon äidin kaikki omaisuus, samoin isän jälkeen. Puolet asunnosta kuului äidille, toinen puoli isälle. Lakiosalaskelmassa vainajan osuus asunnosta siis otetaan huomioon. - Mitä oli korjattava?
- "Leskelle on turvattu vainajan jäämistöön kuuluvan yhteisen asunnon elinaikainen hallinta jakamattomana. Tämä lesken oikeus syrjäyttää lapsen lakiosaoikeuden, joten jos vainajan jäämistöön ei muuta omaisuutta kuulu, lapsi joutuu odottamaan lakiosaansa leskenkin kuolemaan."
Mitä se on:
Jos äiti omisti puolet ko. asunnosta, mutta ei muuta, lapset eivät voi saada lakiosaa hallintaansa lesken eläessä vastoin tämän tahtoa. Lesken siis ei tarvitse "maksaa lakiosaa yhteisen asunnon arvosta" (kuten kysymys kuului). Lesken ei tarvitse ottaa lainaa tai myydä asuntoa lakiosan maksaakseen. Lakiosavaatimuksen esittämällä (6 kk:ssa testamentin tiedoksi antamisesta) lapset turvaavat lakiosansa äidin jälkeen. Leski-isä saa asua kuitenkin asunnossa tai antaa sen vuokralle elinaikanansa - lapsilta lupaa kysymättä.
Jurristi:
-"Tilanne riippuu keskinäisen testamentin sisällöstä ja avioehdon sisällöstä."
Lesken kerrottu elinaikainen hallintaoikeus EI riipu keskinäisen testamentin tai avioehdon sisällöstä.
PK 3:1a.2
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon ..."
Jos ensin kuolleella(?)vaimolla on ollut avioehto hänen ennen avioliittoa omistamiin kolmeen asunto-osakkeeseen, niin jos ne kattavat lasten lakiosan omaisuudesta, joka on = puolet yhteisestä asunnnosta muut oskehuoneistot), niin asiassa ei ole mitään hätää eteenkään, kun jälkeenjääneellä puolisolla on vainajan kanssa keskinäinen omistusoikeustestamentti yhteiseen asuntoon.
Jos se on vielä omistusoikeustestamentti, niin puoliso saanee myydä asunnon ilman lasten suostumusta.
Täytynee selvittää asiat, koska vaimon lisäksi omistamasta kesäasunnosta on hallintaoikeustestamentti miehen hyväksi ja siinä on pykälä, jossa sanotaan, että lasten aviopuolisot eivät tule perimään sitä.
Tiedä sitten, miten kaikki menee verotuksellisesti mahdollisimman kivuttomasti.
Olet ymmärtänyt asian oikein. Jos perijät saavat lakiosansa verran muuta omaisuutta, niin silloin testamnetti ei loukkaa heidän lakiosaansa. Tällöin puoliso saa täyden omistusoikeuden asuntoon ja saa luonnollisesti myydä sen kysymättä keltään mitään.
Verosuunnittelusta.
Jos aviomies saa asunnon testamentin nojalla, hän joutuu maksamaan perintöveroa. Jos aviomies saisi asunnon avio-oikeuden nojalla, hänen ei tarvitsisi maksaa perintöveroa.
yx tavallinen:
"Lesken kerrottu elinaikainen hallintaoikeus EI riipu keskinäisen testamentin tai avioehdon sisällöstä."
Lesken kerrottu elinaikainen hallintaoikeus riippuu testamentin sisällöstä, sillä kun leski saa testamentin perusteella omistusoikeuden, ei PK 3:1a.2:ta sovelleta.
Jurristi "korjaa" epätoivoisesti.
Jurristi alkuaan:
"Tilanne riippuu keskinäisen testamentin sisällöstä ja avioehdon sisällöstä."
Minä:
"Lesken kerrottu elinaikainen hallintaoikeus EI riipu keskinäisen testamentin tai avioehdon sisällöstä."
Mitä se on:
Testamentilla tai avioehdolla ei voida rajoittaa leskelle kuuluvaa yhteisen asunnon elinaikaista hallintaoikeutta.
Jurristin "lisäkorjaus":
"Lesken kerrottu elinaikainen hallintaoikeus riippuu testamentin sisällöstä, sillä kun leski saa testamentin perusteella omistusoikeuden, ei PK 3:1a.2:ta sovelleta."
Mitä se on:
Omistaja-leskellä on omistajana omistajan hallintaoikeus, jota lesken suojaksi säädetty PK 3:1a.2 tietenkään ei rajoita. Asia on itsestäänselvyys. Mutta hoksasipa Jurristi jotain "lisäkorjattavaa". Kas kun ei "lisäkorjattavaa" löytynyt avioehdon sisällönkin osalta ("tilanne riippuu avioehdon sisällöstä").
Siis oletus:
Vaimon avioehdon alainen omaisuus on 300 rahaa. Tähän ei leskellä ole mitään osuutta. Lapset perivät tämän kokonaan (100 rahaa/lapsi)
Yhteisen omaisuuden arvo on 180 rahaa. Tähän on leskellä omistusoikeustestamentti. Lapset siis periaattessa perisivät tästä 90 rahaa - mutta testamentin kautta lakiosavaateeksi jäisi vain puolet tästä: 45 rahaa (15 rahaa/lapsi).
Lapset saavat perintöveron tuosta 90 rahan osuudesta (30/lapsi) mutta alennettuna, koska lesken omistusoikeus sitä keventää. Mikäli joku vaatii lakiosaansa, ja koko testamentattu omaisuus on vain yhteinen asunto, ei se tule maksuun, koska leskellä on asumisoikeus. Jos varoja on muitakin, tulee lakiosavaade (15 rahaa maksuun).
Omistusoikeustestamentti antaa ymmärtääkseni mahdollisuuden myydä asunto, ilman lasten lupaa, mutta esitetty lakiosavaade joudutaan siitä maksamaan.
"Lapset siis periaattessa perisivät tästä 90 rahaa - mutta testamentin kautta lakiosavaateeksi jäisi vain puolet tästä: 45 rahaa.."
Lapset saavat lakiosansa täyteen avio-oikeuden ulkopuolella olevasta omaisuudesta (300), joten vaimo voi testeamentilla määrätä koko yhteisen omaisuutensa (180) osuuden puolisolleen. Mielestäni lapset eivät enää tuosta voi vaatia mitään lakiosaa.
Eivät saa: heidän perintöosuutensa kohdistuu myös omistusoikeuden alaiseen omaisuuteen, ja sitähän he eivät nyt saa irti. Ainoastaan omistusosuuden ulkkopuolisen summan.
Lasten osuus ilman testamenttia olisi 300+90. Koska testamentti ei koske avioehdon alaista osuutta, se siirtyy sellaisenaan ja lakiosavaade kohdistuu tuohon ulkopuoliseen osaan. Heille jää siis saatavaa 50% 90 rahasta.
Näyttäähän tuo olevan epäselvää muillekin. Itselläni on myös mielipide, miten asia menee, mutta tämän suhteen olen maallikko.
Kuka teistä on oikea lakimies. Se olisi kiva tietää! Kiitos joka tapauksessa!