Olen todella ihastunut! Ajattelen sitä ihmistä jatkuvasti. En pysty keskittymään mihinkään muuhun kuin päiväuniin HÄNESTÄ! En usko että kuitenkaan haluan edes eroon tästä tunteesta, sillä omalla tavallaan voin kuitenkin paremmin kuin ennen. Olen onnellinen, koska HÄN on olemassa. Meistä ei tule luultavsti koskaan paria, mutta kuitenkaan en ole onneton. Onko kenelläkän muulla sellaista "onnellinenkaikestahuolimatta"- tunnetta kun ajattelee ihastustaan? Pystyttekö nauttimaan ihastumisesta vai onko se teille yhtä tuskaa?
Ps. Ihastukseni ei muuten pyöri täällä, sillä tiedän ettei HÄN harrasta tällaista, joten turha kysellä "olenko se minä?" Koska se et ole! Keskittykää kysymyksiin kiitos.
Ps. Ihastukseni ei muuten pyöri täällä, sillä tiedän ettei HÄN harrasta tällaista, joten turha kysellä "olenko se minä?" Koska se et ole! Keskittykää kysymyksiin kiitos.
Vastaukset 3
Vanhimmat
hänelle että olet ihastunut häneen ja sinulla on tunteita häntä kohtaan? Minulla on vastaava tilanne mutta minusta tilanne on välillä liian tuskallinen:-(
En ole kertonut, koska se olisi mielestäni turhaa, tilanne on mikä on ja siitä ei enempää. Mutta pystytkö tuntemaan edes hetkittäistä onnea ihastumisestasi? Edes päiväunissa? Miksi koet sen tuskallisena?
Voisinpa minäkin tuntea tuolla tavoin kauniilla epäitsekkäällä tavalla.. mutta en osaa :/
Pelkkä ajatuskin siitä että näen hänet vielä toisen miehen kainalossa hymyilemässä nostaa kyyneleet silmiin ja saa sydämeni repeämään.
Mikään ei maistu, mihinkään ei pysty oikein keskittymään, opinnot junnaa paikallaan... vain tuo pieni suloinen enkeliolento pyörii mielessä hetkestä toiseen. On tämä todella raastavaa. Saa nähdä mitä syksy tuo tullessaan, että edes jollain tavalla saisin asioita hänen suhteen liikahtamaan.