Yllätysraskaus hormonaalisesta ehkäisystä huolimatta.Olen aina syönyt pillerit ajallaan, eikä ole lähiaikoina ollut mitään heikentäviä tekijöitä. Takana on vain ylioppilastutkinto, ei ole töitä niin itsellä kuin avokillakaan. Ikää on 20v. ja avomiehen kanssa seurustelua ja yhdessä asumista takana reilut kaksi vuotta. Vaikka raskaus todella yllätti, emme olleet suunnitelleet hankkivamme lasta vielä useaan vuoteen, silti uutinen tuntui molemmista hyvältä. Meillä on luja suhde, olemme selvinneet niin hurjista asioista, että miksemme tästäkin? Tahtoisimme olla onnellisia, mutta tuntuu, ettei uskalla. Raha-asiat huolestuttavat, ja kuinka opiskelu sujuu sitten kun on lapsi hoidettavana? Abortti tuntuu mahdottomalta ja hyvin kaukaiselta ratkaisulta, olemme kuitenkin tämän lapsen odotuksesta niin iloisia. Uskallammeko lähteä tälle tielle, pärjäämmekö? Se meitä niin kovin huolestuttaa. Olisiko täällä palstalla kanssaihmisiä?
Elämän rakentaminen kesken
uskallanko olla silti onnel...
4641
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lapsi on iso lahja, eikä se silti estä elämän rakentamista. Voit vielä mennä opiskelemaan, etkä ole ensimmäinen tai viimeinen, joka lapsen kanssa opiskelee!! =) päinvastoin, olet ehkä kypsempi kuin monet muut opiskelutoverit. Abortti ei olisi ehkä oikea vaihtoehto, olet jo sen ikäinen, etä osaat ottaa vastuun äitiydestösi. Ja sitten sinulla on se kumppani!! Ajattele kuinkaa ihanaa kun olette yhdessä jakamassa tän ilon!! Et ole yksin, ja olenpa varma että kun menet opiskelemaan, löytyy monia, joilla on lapsia ja silti opiskelevat ja rakentavat elämää ihan hyvin =) Asioilla on tapana järjestyä!
Kiitos rohkaisevasta tekstistäsi! Haluan uskoa, että pärjäämme, ja että on muitakin aivan samassa tilanteessa ja hekin selviytyvät. Silti tämä vain tuntuu niin uskaliaalta hypyltä. On kuitenkin kyse niin suurista asioista. Mutta ajattelemme molemmat, että tämä lapsi on lahja, emmekä olisi halukkaita tästä onnesta luopumaan...
Anteeksi nyt kun kyselen ihan asian vierestä, mutta kun epäilen itselläni myös pillereiden pettäneen.
Mistä huomasit raskauden? Jäivätkö esim. "menkat" pois tms.? Olen meinaan kuullut että pillereiden petettyä on joillakin tyhjennysvuoto saattanut tulla jopa useamman kuukauden...
Tällöin tietysti naiset ovat syöneet pillereitäkin normaalisti...
Onhan teitä kaksi jakamas uutta tilannetta. =>
Mulle tällä hetkellä sinkulle sitten taas kävi vahinko ehkäisystä huolimatta eikä todellakaan ole tullut mieleenkään, että voisin olla raskaanan, mut toisin kuitenkin kävi. Viimeiseen asti toivoin, että raskaus ei olisi totta. Toki olen haaveillut lapsista ja haavailen edelleen, mutta ei tässä elämän tilanteessa. Vaikka olenkin reilusti päälle kahdenkymmenen en koe mitenkään olevana vielä valmis äidiksi.
Pelottaa, miten yksin selviän lapsen kanssa. Miten sitä selviää henkisesti, entä taloudellisesti? Olen tällä hetkellä töissä, mutta vain määräaikaisesti ja opiskelut enää ihan vähän kesken.