Varoitus, tämä tosi tuhanteen kertaan kuultu juttu.
Mulla oli romanssi, jonka aikana ehdin ihastua. Sitten mies vetäytyi ja ehdotti ystävyyttä. Sydän hyppäsi tyhjää ja elämäni meni ns. jatkoajalle siitä ilmoituksesta (ja jatkoaikaa näyttää jatkuvan kuukausikaupalla), mutta otin tarjouksen vastaan. Ollaan ystäviä, mutta minä raukka en pääse irti elättelystä eli siitä että jotakin joskus vielä tulisi. Se on aivan alitajuntaista, mikään järkipuhe tai -ajattelu ei auta. Kysyn vaan että miten kauan toipuminen kestää? Minä olen ulalla kuin kymmenen vuoden suhteen päätyttyä!
Mulla oli romanssi, jonka aikana ehdin ihastua. Sitten mies vetäytyi ja ehdotti ystävyyttä. Sydän hyppäsi tyhjää ja elämäni meni ns. jatkoajalle siitä ilmoituksesta (ja jatkoaikaa näyttää jatkuvan kuukausikaupalla), mutta otin tarjouksen vastaan. Ollaan ystäviä, mutta minä raukka en pääse irti elättelystä eli siitä että jotakin joskus vielä tulisi. Se on aivan alitajuntaista, mikään järkipuhe tai -ajattelu ei auta. Kysyn vaan että miten kauan toipuminen kestää? Minä olen ulalla kuin kymmenen vuoden suhteen päätyttyä!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Uusia tulee vastaa ja varmasti. Vaihtelu virkistää..
Eihän se kaveri ollut sun arvoinen, kun näin kävi! Löydät varmaan paremman:)
Eihän se kaveri ollut sun arvoinen, kun näin kävi! Löydät varmaan paremman:)
Vaikeaa se on ,jos on rakastanut ystäväänsä ylikaiken.Olen sen kokenut muutamia kertoja .Siis muutamia.Olenko minä se henkiö,johon kariutuu asiat.En oikeastaan usko.Siispä kerron.Tapasin "Tuomon" lehden välityksellä.Parin viikon päästä hän oli mökilläni.Tuomo oli nuori,minä vanhempi.Näin olimme molemmat ajatuksissamme toivoneet.Tapasimme toisiamme usein,vaikka meillä oli välimatka n.400 km.Meillä oli tosi ihanaa yhteisinä jouluina yms.Menimme Espanjan matkalle.Tuomolla liene ollut lentopelkoa ja hän oli hermostunut kohteessamme.Otimme viiniä perille päästyämme,ehkä (kyllä) minä liikaa.Sitä Tuomo ei hyväksynyt.Hänen isänsä oli ampunut itsensä humalassa.Tuomo ei ollut antanut sitä tekoa anteeksi koskaan .Nyt hän syytti minua liiallisen alkoholin käytöstä .Suhteemme päättyi siellä.Se oli todella katkeraa minulle ,itkin,haaveksin,yritin sopia...ei mikään onnistunut.Kaikki toisillemme antaneet lahjat vuosien varrelta palautimme toisillemme...se oli katkeraa...sydän itkee vieläkin. MUTTA olen kuitenkinjo vähitellen päässyt siitä yli...onhan siitä jo yli kymmenen vuotta.Se on pahinta homosuhteissa liian helppo purkaminen...heippa...ja jäät suremaan. Olet varmasti huomannut,että olen tunteellinen , mutta en sairas. KOETA KESTÄÄ!