Haimaa ei voi

Mutta kuulemma muita elimiä voi. Tämä tieto tuntui vähän masentavalta, kun ajattelee, että olen aika vasta sairastunut Diabetekseen.
Ja tuntui vähän ahdistavalta kuulla tällainen uutinen. Ja siltä, että voi miksi ihmisten pitää puhua kaikki mitä he ajattelee. En olis milllään jaksanut vielä tässä vaiheessa ottaan näin vaikeita asioita vastaan.
Ja juuri nyt tämä ihminen toi tällaisen asian esille, kun ei jaksais ainakaan näin alkuvaiheessa ottaa enää pajon mitään uutta vastaan. Olen siitä alkushokista selvinnyt,
mutta ei ainakaan näin vaikeita asioita meinaa jaksaa sulattaa.
Minusta tuntui jotenkin aika toivottomalta, kun erä sukulaiseni puoliso toi tällaisenkin asian esille; että haimaa ei voi vaihtaa. Tietenkin se alkoi vaivaamaan.
Tuntuu, että on tarpeeksi, että osais hallita edes jollakin lailla tätä sairautta.
81110
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

haimasiirtoja voida tehdä. Ehkäpä tämä ihminen luuli sinun tietävän mitä elinsiirtoja voi ja mitä ei voi tehdä,onhan asia esillä julkisuudesakin. Elinsiirtoina voidaan tehdä mm. maksan siirto (niin vain.kuin elävältä luovuttajalta, otetaan elävältä luov.osa maksaa), munuaiset (sama juttu, sekä vain. että el.siirto), sarveiskalvot, sydän, keuhkot, iho, luu...
Hoida itseäsi hyvin!

Äänestä

Saarekesolusiirtoja on kyllä alettu tehdä Suomessakin. Kandidaatit näihin siirtoihin ovat kaikki jo munuaissiirron saaneita, joilla on jo valmiina hylkimisenestolääkitys. Toinen ehto on erittäin labiili diabetes, jonka hoidossa ilmenee jatkuvasti pahoja hypoglykemioita. Siirrolla saavutetaan ehkä korkeintaan kymmeneksi vuodeksi oma jonkinasteinen insuliinintuotanto, mutta insuliinihoidosta ei silti kokonaan pääse luopumaan. Haimansiirrosta ei "rividiabeetikolle" ole varsinaista etua, koska hylkimisenestolääkityksen haitat ovat säännöllistä insuliinihoitoa vakavammat ja leikkaukseen sisältyy aina suuria riskejä.

Äänestä
  • aletaan suorittamaan ennen kuin äärimmäisessä hädässä ja pakkotilanteen edessä.

    Äänestä

  • samalla tavalla elinsiirtoa kuin se ns. kansan parissa mielletään.

    Äänestä

  • Jälleen asiantunteva kirjoitus sinulta.

    Äänestä

paljon enemmän mennä johonkin elinsiirtoleikkaukseen kuin pistellä nahkaansa insuliinia.

Siitä sun haimastasi on epäkunnossa vain alle 5 gramman osa, ja muut tekevät entsyymejään ihan mallikkaasti. Eli ei siinä elinsiirrossa olisi tosiaan mitään tolkkua.

Alku aina vaikeaa. Kun oppii ja tottuu, niin ei sitä tautiaan aina tartte tai jaksa ajatella. Eikä ainakaan sen takia tartte olla masentunut:D

Äänestä

Pienempi harmi tuo diabetes on kuin elinsiirto.

Elinsiirron jälkeen joutuu nimittäin loppuikänsä syömään lääkkeitä, jottei elimistö alkaisi hylkiä siirrettyä elintä. Ja se lääke on pakko muistaa ottaa joka ikinen päivä, muuten henki on vaarassa.

Diabetes on vain pikku harmi, jonka kanssa kyllä oppii pian elämään niin, ettei sitä oikein huomaakaan!

Äänestä
  • aluksi kun sain tietää olevani kakkostyypin diabeetikko. Ystävälliset lähisukulaiset, ja varsinkin heidän puolisonsa, kielsivät jyrkästi että kenelläkään muulla suvussamme olisi sokeritautia. Voi hyvä jysäys! Ihan kuin eläisimme vielä jotakin 1970- lukua, jolloin sisareni nelivuotiaalla pojalla todettiin biabetes. Naapurin lapset eivät saaneet leikkiä pojan kanssa ettei tauti tarttuisi.
    Ihmisillä on ihan liian vähän tietoa. Minullekin tarjotaan juhlissa sokeritonta kakkua joka on päällystetty rasvaisella kermavaahdolla. Aiina ei jaksa valistaa kanssaihmisiä, kun yleensä tuntuu kuin puhuisi seinälle. Onko muilla näitä kokemuksia?
    Tsemppiä sinulle joka aloitit tämän jutunaiheen, päivä kerrallaan diabeteksestä tulee tutumpi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


vaihtaa, kirjoitti:

Mutta kuulemma muita elimiä voi. Tämä tieto tuntui vähän masentavalta, kun ajattelee, että olen aika vasta sairastunut Diabetekseen.
Ja tuntui vähän ahdistavalta kuulla tällainen uutinen. Ja siltä, että voi miksi ihmisten pitää puhua kaikki mitä he ajattelee. En olis milllään jaksanut vielä tässä vaiheessa ottaan näin vaikeita asioita vastaan.
Ja juuri nyt tämä ihminen toi tällaisen asian esille, kun ei jaksais ainakaan näin alkuvaiheessa ottaa enää pajon mitään uutta vastaan. Olen siitä alkushokista selvinnyt,
mutta ei ainakaan näin vaikeita asioita meinaa jaksaa sulattaa.
Minusta tuntui jotenkin aika toivottomalta, kun erä sukulaiseni puoliso toi tällaisenkin asian esille; että haimaa ei voi vaihtaa. Tietenkin se alkoi vaivaamaan.
Tuntuu, että on tarpeeksi, että osais hallita edes jollakin lailla tätä sairautta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu