Minulle tuli mieleen sellainen kysymys, kuin että miten ujous on vaikuttanut työelämäänne?
Itse olen tällähetkellä työtön ja ajatuskin, että pitäisi omatoimisesti soitella/käydä paikanpäällä kysymässä työtä... järkyttävää! Eipä kukaan kyllä ota edes töihin sellaista, joka näyttää siltä että pyörtyy siihen paikkaan ja mutisee vain. Toiseksi minulle on hyvin vaikeata soittaa puhelimella ja hoitaa asioitani näin, joskus menee tuntikausia kun jännitän puhelua ja yritän saada soitettua. Useimmiten myös lykkään asioita niin kauan kunnes ne on pakko tehdä tai sitten jo myöhäistä.
Kaikki on niin hyvin hyvin vaikeaa! Ihmisiltä on turha odottaa ymmärrystä... Pitäisi olla aina niin kovin rohkea ja kykenevä kaikkeen. Pitäisi vain uskaltaa ja rohkaistua... mutta helpommin sanottu kuin tehty!
Itse olen tällähetkellä työtön ja ajatuskin, että pitäisi omatoimisesti soitella/käydä paikanpäällä kysymässä työtä... järkyttävää! Eipä kukaan kyllä ota edes töihin sellaista, joka näyttää siltä että pyörtyy siihen paikkaan ja mutisee vain. Toiseksi minulle on hyvin vaikeata soittaa puhelimella ja hoitaa asioitani näin, joskus menee tuntikausia kun jännitän puhelua ja yritän saada soitettua. Useimmiten myös lykkään asioita niin kauan kunnes ne on pakko tehdä tai sitten jo myöhäistä.
Kaikki on niin hyvin hyvin vaikeaa! Ihmisiltä on turha odottaa ymmärrystä... Pitäisi olla aina niin kovin rohkea ja kykenevä kaikkeen. Pitäisi vain uskaltaa ja rohkaistua... mutta helpommin sanottu kuin tehty!
Vastaukset 2
Vanhimmat
tämä usein on. Itse opiskelen vielä jotain 4 vuotta ainakin enkä tiedä sen jälkeen hakeudunko koskaan mihinkään töihin. Tutkijan tai kääntäjän työ on kai ainoa mahdollisuus alallani, jonka parissa saisi yksin toimia. Mainittakoon vielä, etten ole koskaan ollut päivääkään töissä 22-vuotisen ikäni aikana.
Ihmisiltä on todella turha odottaa mitään vaan kaikki pitäisi hoitaa itse. Mutta itse yritän välttyä kaikelta turhalta stressiltä ja itseni liian vaativille sosiaalisille tilanteille altistamiselta nykyään. Hyväksyn itse itseni tälläisenä, vaikka yksinäisyys välillä piinaa. Perheeni ymmärtää minua onneksi.
Toivoisin pääseväni jo eläkkeelle, vaikka olen vasta 30-vuotias. Ahdistavaa, jos joutuu töihin tai kursseille. Tulen pienellä rahalla hyvin toimeen, joten antaisivat jo minun olla rauhassa.