Avoin lähdekoodi

>Eli käyttäjät toimivat enterprise versioiden vapaaehtoisina testaajina.

Eihän se ole rahastusta jos joku haluaa vapaaehtoisesti maksaa kun ilmaisiakin vaihtoehtoja on tarjolla. Kai minä itse saan päättää mihin euroni laitan?

"Ohjelmistoa pitää saada vapaasti käyttää kaikkiin sosiaalisesti hyödyllisiin tarkoituksiin täysin ilmaiseksi ilman mitään kaupallisia taka-ajatuksia ja intressejä."

Sä sekotat nyt kaksi eri asiaa: vapaan lähdekoodin ja ilmaisuuden/kaupallisuuden. Noilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä keskenään. Esimerkiksi GPL-lisenssi ei ota mitään kantaa siihen onko ohjelma kaupallinen vai täysin ilmainen.

"Avoimen lähdekoodin mallia pitäisi vaalia. Kuka tahansa voisi kopioida ja muuttaa vapaasti jaettavaa lähdekoodia mutta kaupalliset yritykset voivat sekaantuvat ohjelmiston kehitykseen ns. ostammalla sen pois"

Tuota varten on lisenssit. GPL-lisenssin alasta koodia ei voi noin vain ostaa pois ja tehdä siitä suljettua koodia. Mikään ei estä tai kiellä kehittämästä edelleen GPL-lisenssiin perustuvaa avointa softaa ja myymästä sitä sitten, mutta kaikki ohjelman lähdekoodit pitää julkasta vapaaseen käyttöön, myös kaikki muutokset jotka ohjelmaan on tehty. Eli on ihan turha pelko, että joku firma voisi vaan tulla ostamaan jotain GPL-lisenssin alasta softaa ja pitämään sen itsellään.

"Ubuntu tosin perustuu täysin vapaan ohjelmiston filosofialle."

Debian suhtautuu tuohon vielä ubuntuakin tiukemmin. Debian onkin tunettu paitsi vakaudesta myös siitä, että se on täysin yhteisön kehittämä ja suhtautuu varsin puristisesti opensourcen ajatukseen. Sen takia Debian on suhtautuu varsin nihkeästi esim ajatukseen binary-only ajurien sisällyttämisestä linuxjakeluun.

Mä en henkilökohtasesti näe sitä kaupallisuutta pahana asiana. Linux kuitenkin tarvitsee Novell:n tapasten suurten firmojen tukea.

> Onko oikein rahastaa toisten vapaaehtoistyöllä?

Miksi ei? GPL sallii sen.

> Esimerkiksi Novell joka ratsastaa openSUSE-yhteisöllä ja jonka ns. koekaniineja löytyy tältäkin palstalta;) Eli käyttäjät toimivat enterprise versioiden vapaaehtoisina testaajina. Testaajat näyttävät olevan tyytyväisiä osaansa kaupallisen yhtiön itsekkäiden intressien puolesta ja jotkut jopa ovat maksaneet rahaa susesta päästäkseen testaajiksi ostamalla tuotteen;)

Jokaisen oma valinta maksaako jakelusta. Jos et tiedä, niin Novell on lahjoittanut aika reippaan määrän koodia yhteisölle.
Mutta sehän ei tietysti ole sama kuin jakaa ilmaiseksi CD-levyjä ;-)


> Mielestäni pitäisi pyrkiä edesauttamaan vapaan ohjelmiston filosofiaa. Ohjelmistoa pitää saada vapaasti käyttää kaikkiin sosiaalisesti hyödyllisiin tarkoituksiin täysin ilmaiseksi ilman mitään kaupallisia taka-ajatuksia ja intressejä.

Kokeile poistaa jakelustasi kaikki osat jotka on siihen saatu "isojen, pahojen ja itsekkäiden yhtiöiden" panostuksen vuoksi.
Voi olla että ei se ubuntun käyttö enää niin kivaa olisikaan.

Sekoitat ilmaisen ja vapaan. Näillä kahdella asialla on aikamoinen ero.


> Avoimen lähdekoodin mallia pitäisi vaalia. Kuka tahansa voisi kopioida ja muuttaa vapaasti jaettavaa lähdekoodia mutta kaupalliset yritykset voivat sekaantuvat ohjelmiston kehitykseen

Voi itku, ilman Novellia saisit odottaa XGL juttuja vielä useamman vuoden (sama juttu AIGXL ja RedHat kanssa). Sama juttu monen muun asian kanssa.


> ns. ostammalla sen pois niinkuin kävin susen tapauksessa kun novell osti sen omien kaupallisten intressien takia ja sen jälkeen vapaaehtoiset testaajat toimivat ns. koekaniineina jotta yrityksille saadaan sitten myytyä ns. "laatutavaraa" ja novelin voittoja saadaan maksimoitua;)

Näkee että sinulla ei ole tietoa asiasta josta kirjoitat. SUSEa et aikanaan (ennen 9.1) saanut ladattua ISO-levykuvina, ainoa vaihtoehto oli ostaa paketti tai tehdä ftp-asennus joka oli useimmille turhan vaativa.


> Novel on ottanut mallia ns. "suuresta saatanasta" Microsoftista joka toimii kanssa tavallaan samalla tavalla mutta todella röyhkeästi. Käyttäjät (testaajat) maksavat todella suuria summia päästäkseen testaamaan todella bugisia tuotteita joihin tulee päivityksiä todella harvoin ja silloinkin melkein pakon edessä kun tietoturva menee todella alas.

Vau olet todella ottanut asioista selvää. En haluaisi muistuttaa siitä xorg-server päivityksestä josta monille aiheutui haittaa, mutta eihän se mitään sillä ethän kuitenkaan siitä mitään maksanut.


> Debian pohjaiset distrot kuten perustuvat suurimmaksi osaksi vapaan ohjelmiston filosofialle.Ubuntu tosin perustuu täysin vapaan ohjelmiston filosofialle. Mikkisofta on kaikkein kauimpana vapaan ohjelmiston filosofiasta ja susekin alkaa olla jo siinä rajamailla kun aletaan rahaa pyytää;)

Huomaa, vapaan ohjelmiston ei ilmaisten ohjelmistojen.
Jos nyt lopettaisit lässytyksen. Hypetä ubuntuasi niin paljon kuin haluat, se ei voisi kiinnostaa vähempää.

Niinpä avoin lähdekoodi ja 100% ilmaisuus eivät ole aina sama asia.
Itsekin olen törmännyt muutaman kerran tähän: esimerkkeinä Crossover (avoin, mutta sorsista pitää koota, jotta saisit sen ilmaiseksi) ja sitten sama pätee esim. Qtiplotille. Sitten on olemassa esim. Xara Xtreme, joka jakaa binäärinsä imaiseksi Linuxille, mutta ei Windowsille ja ohjelmisto siis avoin.

(K)ubuntun käyttäjänä ehkä tähän 100% ilmaisuuden harhaluuloon syyllistyy helposti. Jos rahaa olisi (opiskelija) niin lahjottaisin ainakin jonkun verran ilmaiselle Linux-distrolle.